Lue keskustelun säännöt.
Kinaa kastemekosta - muilla kokemuksia?
18.06.2012 |
Äitini teki ristiäisiini aikoinaan aivan ihanan kastemekon kunnollisesta pitsibrodyyrikankaasta. Se on edelleenkin kuin uusi, vaikka siinä on kastettu myös siskoni ja puolet serkuistani.
Lapsesta asti olen ihastellut tuota kastemekkoa ja haaveillut, että joskus saan pukea sen oman lapsen ylle.
No, nyt sitten anoppi ilmoitti, että hänellä on oikein hänen tekemänsä perintökastemekko ja sitä sitten käytetään. Sanoin, että haluan käyttää meidän perheen kastemekkoa.
Anoppipa on jo päättänyt, että kaikki hänen lapsenlapset kastetaan siinä hänen mekossa. Noin vaan, minun puolestani.
Mies ei ota asiaan kantaa. Hän sanoi, että hänelle aivan sama joku yksi rätti, minä saan tehdä, kuten itse haluan.
Miksi kaikesta pitää tulla joku konflikti? Jos pidän oman pääni, olen itse tyytyväinen ja äitikin varmaan, kun mekolle tullut jatkokäyttöä. Mutta anoppi puhisee ja harmittelee. Jos teen anopin mielen mukaan, niin sitten minua (ja ehkä äitiänikin) harmittaa varmaan lopun ikää. Mutta anoppi pääsee loistamaan "perintökastemekollaan".
Kummastuttaa oikeasti tuo anoppi. Ihan mukava ihminen muuten, mutta aina päättämässä asioita muiden puolesta. Omat vanhempani antavat minun tehdä itse ratkaisuni, eivät syyllistä, jos en mene heidän ajatustensa mukaan. Anoppi kauhea syyllistämään.
Miksi pitää toisten puolesta mennä "päättämään" tällaisia asioita ja toitottaa siitä kaikille?
Kommentit (71)
pidä ihmeessä pääsi ja teidän lapsi kastetaan siinä mekossa jonka sinä haluat!
en minä ainakaan antaisi anopin kävellä ylitseni jos kerran ukollekin yksi lysti koko asia...
Meillä tällaiset asiat päättää vanhempi/vanhemmat eikä anoppi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä ja miehesi olette nyt saaneet lapsen.Joudutte jatkossakin vastaamaan monesta, monesta eri asiasta, tekemään suuria päätöksiä, ottamaan vastuuta-ja kestämään arvostelua.
Lapsi on teidän ja silloin te päätätte, millaisessa asussa lapsi kastetaan-tai kastetaanko yleensä ollenkaan..
Viisas, aikuinen anoppi on hienotunteinen, eikä puutu perheenne asioihin.Jos näin ei ole, ole sinä aikuinen ja tee reilusti oma päätöksesi.
Jokainen nuoripari hioo suhdettaan näillä pikkujutuilla=) !Toivon teille oikein mukavaa juhlapäivää-valitsemassasi mekossa=).
Hyvä kommentti ja näkökulma! Yritän pitää tämän mielessä.
ja miniäsi katsoo esittelemääsi perintömekkoa inhoten. Sitten hän sanoo, että miehelle ei ole väliä, missä rätissä lapsi kastetaan, mutta hän ei sentään mitä tahansa hyväksy.
Muista hymyillä kohteliaasti. Päätös ei ole sinun, vaikka miten haluaisit inttää, että tässä se lapsen isäkin aikanaan kastettiin.
ja miniäsi katsoo esittelemääsi perintömekkoa inhoten. Sitten hän sanoo, että miehelle ei ole väliä, missä rätissä lapsi kastetaan, mutta hän ei sentään mitä tahansa hyväksy.
Muista hymyillä kohteliaasti. Päätös ei ole sinun, vaikka miten haluaisit inttää, että tässä se lapsen isäkin aikanaan kastettiin.
Eniten tässä nyt inhottaa anopin hyökkäävä käytös. Kun HÄN on ajatellut, että kaikki toimii, kuten hänen suunnitelmiinsa sopii. Ei siis kysy, että mitä olitte ajatelleet, haluaisitteko, sopisiko teille.
Ja onhan meillä mekko, jossa lapsen äitikin on aikanaan kastettu. Miten se on vähäpätöisempi?
ja miniäsi katsoo esittelemääsi perintömekkoa inhoten. Sitten hän sanoo, että miehelle ei ole väliä, missä rätissä lapsi kastetaan, mutta hän ei sentään mitä tahansa hyväksy.
Muista hymyillä kohteliaasti. Päätös ei ole sinun, vaikka miten haluaisit inttää, että tässä se lapsen isäkin aikanaan kastettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä voit suhtautua noin, mutta suurin osa av-palstalaisia pitää isovanhempien apua velvollisuutena, josta ei voi kieltäytyä. Mutta anopilla on lupa omiin valintoihin kuten vaikka siihen, että lapsiperhe ei vietä kesiä "suvun mökissä", se kun sattuu olemaan anopin eikä tämän lasten. Menkööt sen toisen suvun mökille, siis sen, jonka kastemekko kelpasi. Ai niin, heillähän ei ole mökkiä ollenkaan. No voi voi, sitten ei nuori perhe mökkeile lainkaan, kun ei ole vuokramökkiin varaa.
Anopit saavat tehdä itsenäisiä päätöksiä, eikä niistä pidä loukkaantua. Eihän?
Nimenomaan, anopit saavat tehdä itsenäisiä päätöksiä, jotka koskevat heidän omaa omaisuuttaan ja perhettään. Tietenkin!
Kyllä minunkin anoppini on uhkaillut meitä sillä, että emme ehkä voikaan käydä heidän mökillään viettämässä aikaa, jos emme taivu tietyissä asioissa heidän tahtoonsa. Sellaisella uhkauksella vain ei ole minuun mitään vaikutusta. Miksi haluaisin käydä jonkun vieraan ihmisen mökillä, johon itselläni ei ole mitään tunnesidettä ja jossa en voi kuitenkaan kokea rentoutuvani, kun sinne tuppaa aina samaan aikaan anoppi, jonka vuoksi on jatkuvasti oltava varpaillaan? Mieluummin pysyn poissa sieltä. Mies on osapuilleen samoilla linjoilla, vaikka onkin tuossa paikassa lapsena kesiä viettänyt (vanhempiensa riitelyä kuunnellen..).
Omilla vanhemmillani ei ole mökkiä, mutta he asuvat järven rannalla ja voimme yöpyä heidän saunamökissään aina kun haluamme. Siis ilman mitään ehtoja, että ensin meidän täytyy tehdä niitä ja näitä päätöksiämme heidän mielensä mukaan. Syynä ihan vain se, että vanhemmistamme on hauskaa kun käymme välillä kyläilemässä. He eivät myöskään kylässä ollessamme painosta meitä heräämään tiettyyn aikaan tai muuten olemaan jotenkin eri tavalla kuin itse toivoisimme, ja siksi tykkäämmekin kovasti käydä siellä. Aina voi luottaa siihen, että saa olla rauhassa ja rentoutua. Seurassa tarvitsee olla vain sen verran kuin itsestä tuntuu hyvältä.
Jos ihan oman mielemme mukaan tekisimme, kävisimme vielä useammin vanhemmillani emmekä koskaan anoppilassa, mutta on meillä sen verran velvollisuudentuntoa että anoppilaan mennään silloin tällöin vaikka hampaita kiristellenkin, koska he ovat kuitenkin meidän sukulaisiamme.
Voisimme myös hankkia mieheni kanssa oman kesämökin, jos haluaisimme - ei vain ole toistaiseksi alkanut tehdä mieli. Emme siis ole mitenkään riippuvaisia anopin armopaloista, vaan voisimme mainiosti elää onnellisina ilman häntäkin. Vaikka anoppi ei sitä tiedäkään, niin itse asiassa hän on tässä kuviossa se, joka elää meidän armeliaisuutemme varassa. Pidämme häneen yhteyttä siitä huolimatta, että omalla käytöksellään hän ei ole sitä ansainnut.
Omat lapsensa on jo hankkinut, nyt on aika astua syrjemmälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun hän jättää asian kokonaan sun päätettäväksi. Kyseessä on yhteinen juttu. Kun nyt kuiteskin olet päättänyt tuon kanssa lisääntyä niin hedotan että kaikki tyttölapset kastetaan teidän suvun mekossa ja poikalapset miehen suvun mekossa. Olisi loogista ja jonkinmoinen ratkaisu, mutta isompi ratkaisu olisi ettet enää ton kanssa lisääntyisi tämän enempää, sillä miehellä joka aina vetäytyy ei tee mitään. No, kännipäis haukkuu sut sitten että oot kaiken tehny väärin. Hänhän ei tee väärin kun ei tee mitään, ei sano mihenkään mitään, kuhan purauttaa vesipisarat selästään ja jättää konfliktit muiden ratkaistavaksi, yöäk.
missä mekossa se lapsenlapsi kastetaan? Kyllä se on lapsen vanhempien asia päättää eikä kuulu anopille kyllä yhtään!
Toki anoppi saa esittää kainoja toiveita mutta mulla ainakin nousee karvat heti pystyyn tuollaisesta sanelupolitiikasta etenkin kun anopilla ei ole mitään sananvaltaa asiaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olis se päätös mikä tahansa, teet sen ja kannat siitä vastuun. Aina se vastuu ei ole kiva, koska siitä päätöksestä voi seurata esim. se, että huomaat miehesi sisarusten lasten saavan ihan erilaisia joululahjoja kuin sinun lapsesi saa. Silloin ei kannata nostaa älämölöä vaan todeta hiljaa mielessään, että jokainen tekee itse omat päätöksensä.
on sinun, juhla on sinun järjestämäsi, sinä päätät asun. Jos kerran isälle sopii, että käytetään sinun mekkoasi, silloin käytätte. Anoppia ei tarvitse totella.
Minun isosiskoni sai aikoinaan kummeiltaan lahjaksi kastemekon, ja siinä on kastettu sen jälkeen minä mukaan lukien 15 lasta suvusta ja suvun ulkopuolelta. Minulle on selvää, että myös minun mahdolliset lapseni pukevat sen koltun ylleen ristiäisissään. Onneksi minun anoppini viis veisaa mistään sukuperinteistä, joten saan tehdä niin kuin haluan. Käly onkin sitten toinen juttu, mutta kun olen tehnyt jo selväksi, ettemme vietä kälyn luona sukujoulua (miehenikään ei halua), ristiäisten suunnittelussa on varmaan sitten jo helpompaa pitää oma pää.