Minusta koulutus ja varallisuus eivät kerro juuri mitään ihmisen todellisesta älykkyydestä

[quote author="Vierailija" time="18.04.2015 klo 23:36"]Varallisuustason ja omaneduntavoittelun määrä näyttää myös korreloivan. ja sehän on jo kaikkien tiedossa, että korkeassa asemassa olevilla narsistinen häiriö on kaksi tai kolme kertaa yleisempää kuin niillä, joiden asema on vähäisempi. Korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa olevilla narsismin esiintyvyys on noin 5%, joten se koskettaa vain pientä osaa heistä. 
[/quote]

Tämä ei pidä paikkaansa. Vaan kaikki pers häiriöt on yleisempiä aiemmissa sos ryhmissä

Jos on niin fiksu niin miksi on kouluttautumaton ja köyhä?

Aloituksessa vain sanotaan mikä ei kerro älykkydestä (perusteluna henkilökohtaiset kokemukset), kuitenkaan sanomatta mitenkään mikä sitten kertoo älykkyydestä. Aloituksessa vihjataan että kaikki on älykkyyttä eli juuri sinä, lukija, olet äärettömän älykäs vaikka sitä ei mistään konkreettisesti huomaa. Lisäksi mollataan rikkaita, varma keino saada suosiota. Joku voisi pitää aloitusta osoituksena monitasoisesta sosiaalisesta älykkydestä. Joku taas voisi pitää tuota ikivanhana manipulointikikkana ja peukutuksien kalastamisena helpoimmalla mahdollisella tavalla.

kaikkein koulutetuimmat tuntuvat myös olevan niitä kaikkein epäempaattisimpia, pinnallisimpia ja itsekkäimpiä ihmisiä.

kaikkein koulutetuimmat tuntuvat myös olevan niitä kaikkein epäempaattisimpia, pinnallisimpia ja itsekkäimpiä ihmisiä.

Palstan vakiojauhantaa...

Kyllä te sielukkaat amispölöt olette ehdottomasti kaikkein fiksuimpia ja sosiaalisimpia ja ennen kaikkea kypsempiä, kun tajuatte olla haukkumatta tai karsinoimatta muita esim. koulutuksen perusteella.

Jotenkin hirveän väsynyt aloitus, tästä aiheesta on jauhettu täällä niin monta kertaa.

Viisauteen liittyy arvovalinnat ja moraaliset valinnat, älykkyyteen ei. Siksi älykkyys ja viisaus ovat kaksi eri asiaa. Tarkoittaako ap todellisella älykkyydellä viisautta?

[quote author="Vierailija" time="17.06.2012 klo 16:07"]Ainakaan ns. kokonaisälykkyydestä, johon kuuluu myös psykologinen ja sosiaalinen älykkyys.


Minusta on käsittämätöntä, että todella moni kuuden ällän ylioppilas ja akateemisesti koulutettu ihminen on sosiaalisessa älykkyydesssään lähes lapsen tasolla. Se tulee ilmi monella tavalla. Esim. muiden arvottaminen heidän koulutuksensa, ammattinsa , asumismuotonsa, vaatetuksensa tai harrastuksensa perusteella kielivät mielestäni jonkinasteisesta henkisestä köyhyydestä, vaikka äo olisi kuinka korkea. En ymmärrä myöskään sitä että omia mielipiteitä pidetään ainoina oikeina, ja tuomitaan suureen ääneen kaikki jotka ajattelevat eri tavalla.


Itse pidän itseäni nimenomaan psykologisesti ja sosiaalisesti älykkäänä, (ns. "vanha" nimitys tunneäly) vaikken olekaan käynyt (vielä ainakaan...) kuin ammattikoulun. Älykkyys ja ns. viisaus eivät mielestäni käy todellakaan käsikädessä. Omaan runsain mitoin empatiaa muita ihmisiä kohtaan, osaan ilmaista negatiivisetkin mielipiteeni rakentavasti, osaan ns. perus-käyttäytymissäännöt, enkä pidä materiaalista varallisuutta merkkinä paremmuudesta ihmisenä.


Voin myöskin ihan hyvillä mielin vilkaista seiskaehteä jossain odotushuoneessa, ei se tee minusta tyhmää ja pinnallista kanaa. Minusta tyhmä on se, joka ei ymmärrä mikä ihmisyydessä on tärkeää, ja mikä melkein tärkeää. Sitäpaitsi jos luen välillä roskaa, ei se tarkoita etten voisi lukea esim. psykologiaa tai filosofiaa omaksi ilokseni.


Itseäni lähinnä naurattaa ne kirjakieltä ja sivistyssanoja viljelevät akateemisesti koulutetut, jotka pitävät itseään meitä amis-taviksia parempina vain siksi että ovat istuneet koulunpenkillä toistakymmentä vuotta, ja palkkasumma alka pari numeroa isommalla luvulla kuin meillä. Ja jotka kuitenkin käyttäytyvät toisiaan kohtaan epäkypsästi.



[/quote]
Miksi sinua naurattaa ihmiset, joilla on laaja sanavarasto, jota he myös käyttävät? Opettele sinäkin lisää sanoja ja ne sivistyssanat eivät enää naurata, vaan tuntuvat pikemmin käteviltä.

Älykkäät ihmiset lukevat kaikkea mainoksista sopimuksiin. Oikeasti älykkään ihmisen tunnistaa siitä, että hän lukee allekirjoitettavat sopimukset hyvin ja ymmärtää ne. Muut lukemiset riippuvat kiinnostusten kohteesta.
Valitettavasti ajatuksissakin on eri tasoja. Toiset ajatukset vaan ovat huonompia, heikompia, yksinkertaisempia. Samoin niiden muodostaminen on toisilla hitaampaa. Sellaista se on. Toiset sanovat sen ääneen. Toiset erehtyen itse ymmärtämään kumpi osapuoli on se huonompi. Itse vai se toinen.

Minulla on neljä lasta, joista kaksi ovat ns. erityislapsia. Toisella on aspergerin oireyhtymä, käytöshäiriöitä, sosiaalisissa suhteissa ongelmia, väkivaltaisuutta, päihteiden käyttöä ja yli-ihmis kuvitelmia. Toisella puheongelmia, keskittymisongelmia, ja kehityksessä jälkeen jäämistä monella alueella. Asperger-lapseni on testien mukaan erittäin älykäs. Silti on hankala kuvitella hänen ikinä menestyvän elämässään. Toiset eivät jaksa aina joustaa, ja sitten alkaa väkivalta (ainakin verbaalinen). Nuorempi ei pääse lukioon, eikä tod.näk edes normiopetukseen, mutta hänellä on hyvät mahdollisuudet saada työpaikka, ja ehkä jopa perhe joskus.

Ehkä nuo asiat korreloivat, mutta sekään ei kerro mitään ihmisestä itsestään.

amispöpö tässä 54 v, olen tutkimustoiminnan huippu käytännöntoteuttaja ja siinä joka päivä saa manata rikkaiden nuorempien akateemisten varsinkin naisten innovatiivista idiotismia.

miehenä ja alle keskituloisena en voi kuin ihmetellä mihin roskaan valtio ohjaa rahoja ns huippututkimuksen osalta.

me keski ikäiset tavalliset älykkäät hemmot se tulos tehdään, maalaisjärjellä.

Olen samaa mieltä. Olen myös sen puolesta, että älykkyys voi ajaa syrjäytymiseen, mutta en ala sitä tässä sen enempää perustelemaan.

Pitäisi myös ymmärtää, että ulkoa oppiminen ei ole ymmärtämistä tai uuden luomista.

No tutkimusten mukaan kyllä näyttää vahvasti siltä, että koulutus ja älykkyys korreloivat merkitsevästi. Älykkyyttä on toki monenlaista, ja testiälykkyys kartoittaa siitä tiettyä kapeaa sektoria. Jos lähdetään tutkimaan ihmisen psykologista ja sosiaalista älykkyyttä, usein kouluus antaa eväitä niidenkin osa-alueiden kehittämiseen, ja monet tutkimustulokset esim. kasvatuksen ja opetuksen alalta näyttävät, että mitä koulutetumpi henkilö on, sitä suurempaa on sensitiivisyys ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Poikkeuksia tietenkin on suuntaan ja toiseen, mutta kun tarkastellaan keskimääriä ja suurempia otoksia, koulutustaso vaikuttaa myös ihmisen vuorovaikutuksen laatuun.  

Ap sekoittaa asioita ja hänen kirjoittamansa ajatukset ovat ristiriidassa keskenään. Mutta hei, hän on se, joka tietää mikä ihmisyydessä on tärkeää. Jep.

Varallisuustason ja omaneduntavoittelun määrä näyttää myös korreloivan. ja sehän on jo kaikkien tiedossa, että korkeassa asemassa olevilla narsistinen häiriö on kaksi tai kolme kertaa yleisempää kuin niillä, joiden asema on vähäisempi. Korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa olevilla narsismin esiintyvyys on noin 5%, joten se koskettaa vain pientä osaa heistä. 

Vielä enemmän syrjäytymiseen ajaa vähäinen älykkyys - ja toki myös muut tekijät. Älykkyyttä pidetään resilienssitekijänä, eli pärjäävyyttä lisäävänä tekijänä. Jos lapsi elää kaltoinkohdeltuna, älykkyys on yksi suojaavista tekijöistä. Älykkyys yhdistyneenä johonkin hyvinvointia ja pärjäävyyttä kuormmittavaan tekijään, kuten vaikkapa autismin kirjon häiriöön (esim ylivilkkaus tms.), mielenterveyden häiriöön tms. voi johta syrjäytymiseen, muttapelkkä  älykkyys ei aja syrjäytymiseen.  

Kipaisepa Tiede-lehden sivuilla. Siellä oli juuri äsken juttu siitä, että älykkyyden määrä ja älyllisen rehellisyyden (arkikielellä viisauden) määrä eivät oikeastaan korreloi. Sikäli oikein havaittu.

Asiasta viidenteen, kai lainasanoja saa käyttää, jos oma pääaine on kieliaine? Voin vakuuttaa, että kieliä lukemalla ei rikastu. Luulen, että se nk. junttiakateemisten porukka, joka rahaa arvostaa (kauppislaiset, oikislaiset, osa lääkisläisistä ja insinööreistä) ei täällä kaikkein normatiivisinta ja "sivistyneintä" kieltä käytä. Kielestä kiinnostuneimmat taitavat kuitenkin olla epäkäytännöllisempien "käsienheiluttelutieteiden" edustajia.