Miten kukaan voi vapaaehtoisesti asua kerrostalossa???

Ja ihanaa, että on teitä, ketkä tykkäävät asua kerrostaloissa! Mitä siitä tulisi, jos kaikki haluaisivat asua omakotitaloissa?



Itse olen omakotitaloihminen.. Tykkään omasta rauhasta, pihasta ja pihatöistä, sekä kaikenmaailman pienistä ja isoista hommista mitkä eivät ikminä lopu!

Meillä avautuu ikkunasta näkymä metsään (kotimme rakennettu ns metsän keskelle)ja sen kätköissä mm pururata+tietty ihan metsän ja luonnon antamat ulkoilumahdollisuudet.

Sitten tuossa 600m päässä on iso uudehko urheilukenttä jossa voi mm pelata jalkapalloa, koripalloa yms. Ja alle 1km toisellekin, nurmijalkapallokentälle.

Sitten tuossa 2km päässä on monitoimikeskus jossa mm judoa ja kuvataidekoulua ja judoahan tuo 10v harrastaakin 2x/vkossa ja nuorempi jalkapalloa..

400m päästä löytyy leikkipuistoja pari kappaletta.

Uimahalliin on 1km jne.

Toisinsanoen en ihan ymmärrä yleistystäsi, toisaalta se on monilla tällä palstalla ns helmasynti..



PS3:sta meillä lapset pelaa 2-3x/vkossa, tietokoneella ollaan hyvä jos 1x/vkossa, useimmiten ei silloinkaan, tv:n katselua ei ole edes päivittäin.



-40-

monta kertaa kerrostalossa asunut, nyt on onneksi rivitalo, toivottavasti tekin jossain vaiheessa pääsette pois.

Ilmastointi pelittää jne.

Uimaranta on tien toisella puolella. Toinen ranta löytyy 300 metrin päästä. Meillä venepaikkakin on tuossa tien toisella puolella, joten on helppo lähte merelle kun sattuu huvittamaan. Tai käymään mökillä.

Joo, en vaihtais tätä okt-asumiseen. Ihan hirveitä muistoja niiltä ajoilta.

Mielestäni kerrostaloasuminen on ihan hyvä vaihtoehto vanhoille, sairaille tai jotenkin muuten rajoittuneille ihmisille. Etenkin jos asuu vuokralla ei tarvitse huolehtia yhtään mistään muusta kuin siitä, että maksaa sen vuokran. Vajaa kahdeksankymppinen tätini asuu Helsingin keskustassa kerrostalossa ja hänelle se on oikein sopiva asumismuoto.

Sen sijaan itseä kyllä säälittävät lapsiperheet, joiden täytyy kerrostalossa asua. :/ ei kerrostalo tai kaupunkikaan oikein ole lapselle sopiva kasvuympäristö. Toki lapset sopeutuvat ja istuvat sitten päivät pitkät levenevillä pehvoillaan tietokoneen tai pleikkarin ääressä, äippä kehuu lasten urheilullisuutta kun kuskaa nämä kerran viikossa autolla johonkin harrastukseen, viime vuosien trendi on lisäksi kärrätä esikouluikäisiä rattaissa ympäriinsä, kun silloin pääsee bussissa ilmaiseksi... Näin niistä lapsista kasvaa sekä fyysisesti että usein näköjään henkisestikin sairaita nuoria ja aikuisia. En ole kaupungeissa tavannut kuin äärettömän huonosti käyttäytyviä ja kamalia lapsia ja teinejä, enkä usko että vanhempien kyvyttömyys kasvattajina mitenkään liittyy asuinympäristöön.

Maalla kyllä on huomattavasti enemmän liian lihavia lapsia kuin kaupungeissa. Mikä ei ole ihme, koska kaupungissa on helppo kulkea jalan, pyörällä tai julkisilla (jolloin lisäksi tulee käveltyä) joka paikkaan, kun taas maalla pitää aina lähteä autolla tai mopolla liikkeelle, koska välimatkat ovat niin pitkiä. ja onhan se mopo tai myöhemmin auto maaseudulla myös statussymboli nuorisolle, se vain täytyy omistaa. Lisäksi kaupungissa kaverit ovat lähellä eli heitä on helppo tavata ja heidän kanssaan liikkua. Ja joka paikka on täynnä lähiliikuntapaikkoja. Ja koska etäisyydet ovat lyhyistä, voi jo pieni lapsi harjoitella kävellen joka paikkaan kulkemista, kuten yksivuotiaani, joka kävelee kanssani lähikauppaan ja -puistoon. Useimmilla meillä oikeilla kaupunkilaisilla on myös matkakortilla kautta/kuukausilippu eli ei me tarvita niitä rattaita julkisissa ilmaisuuden takia.

Olen asunut maalla, kaupungissa omakotitalossa ja kaupungissa kerrostaloissa ja ehdottomasti haluan lopun ikäni viettää kerrostalossa. Ihan parasta ja laadukkainta asumista!

Todennäköisesit olet itse käyttäytynyt ikävästi näitä kaupunkilaisnuoria kohtaan ja siksi saanut ikäviä vastauksia. Useimmat tuntemani lapset ja teinit ovat täällä aivan supertyyppejä. Mutta osaavat toki sivaltaa takaisin, jos joku heille ilkeilee.

asumisessa ovat aivan päinvastaiset. Täällä SAA OLLA RAUHASSA. Toisin oli maaseudulla omakotitalossa asuessa, pienellä kylällä kaikkien touhuja ja elämää tarkkailtiin kuin suurennuslasin läpi. Kylän kyylät juorusivat aiheetta ja aiheesta. Kerrostalossa ja isossa kaupungissa asuessa on vapaus olla tuntematon.

Kannattaa muistaa sen asunnon voi valita itse, juuri omiin tarpeisiin sopivan. Jos pelkää helteitä, voi hankkia ilmastointilaitteen. Jos kaipaa ulkona olemista, voi hankkia asunnon paikasta missä on mahdollisuus pihalla oleiluun omalla sisäpihalla/ läheisessä puistossa/ läheisellä rannalla. Lisäksi on paljon kerrostaloja joissa on iso parveke, mihin mahtuu hyvin aurinkotuolit, pöytä, ja kasvejakin halutessaan voi laittaa.



Minusta asumismuodolla ei ole merkitystä, sillä on että valitsee juuri itselle sopivan asunnon, olis sitten kerros- rivi- tai omakotitalo. Monella on ehkä siksi väärä kuva kerrostaloista, että on asunut jossakin opiskeluajan huonossa lähiössä soluasunnossa missä ei ole parveketta? Kannattaa laajentaa maailmankuvaa ja tutkailla vaikka netissä miten hienoja kerrostaloasuntoja on olemassa.



Ja ihan tavallisen ihmisen saavutettavissa, asumismuodosta riippumatta on tarjolla kälyisiä/tavallisia/luksus asuntoja.

Esim Englannissa kerrostaloissa asuu vain todella köyhät yhteiskunnan tuella elävät mielisairaat, alkohlistit, mamut jne. Siellä ei kukaan täyspäinen asu kerrostalossa. Suomessa on ihailtu aina Neuvostoliittolaista tyyliä. Minä en ainakaan koskaan meinaa enää asua kun kerran pääsin pois niistä neukkukuutioista.

Esim Englannissa kerrostaloissa asuu vain todella köyhät yhteiskunnan tuella elävät mielisairaat, alkohlistit, mamut jne. Siellä ei kukaan täyspäinen asu kerrostalossa. Suomessa on ihailtu aina Neuvostoliittolaista tyyliä. Minä en ainakaan koskaan meinaa enää asua kun kerran pääsin pois niistä neukkukuutioista.

täällä kaikki asuvat omakotitaloissa, paitsi köyhät yhteiskunnan tuella elävät mielisairaat.

Olen koko ikäni asunut joko okt:ssa tai rivitalossa, ja olen aina ollut sitä mieltä, että en ikinä haluaisi muuttaa kerrostaloon. No, pakon sanelemana myös täällä, näin kävi.



Valitsin sellaisen asunnon, joka ei ole kovin korkealla, eikä muutenkaan kovin korkeassa talossa. En haluaisi asua sellaisessa kerrostalossa, jossa on vaikka yli 5 kerrosta, tornitaloista puhumattakaan,huh. En haluaisi asua korkealla (pelkään korkeita) enkä haluaisi asua alimmissa kerroksissa, kun yläpuolellani olisi paljon asuntoja. Jotenkin sellainen ajatus hirvittää.



Nykyisessä talossa on kolme kerrosta, ja asutaan keskellä, olen tyytyväinen.



Ainoa, mitä pitää opetella, on olla hiljempaa. Tuntuu, että tosi helposti kuuluu esim. yläkerran muksujen itku ja vanhempien riitely (joskus). Itse taas korotan ääntä helposti ja tuntuu, että aina joku lapsista meilä tappelee jonkun kanssa (kolme lasta). Lisäksi kylppärin ovi pamahtaa tosi helposti tosi kovalla äänellä kiinni, niin, että myöhään illalla varmaan naapurit on tosi tyytyväisiä, kun meidän lapset sulkee ovea...



Naapureilta kuuluvat äänet ei haittaa, enemmänkin päinvastoin. Ei tule niin huono omatunto, jos meiltä kuuluu vähän meteliä.



Tämä on vielä vähän tällaista opettelua, kun yritetään sulautua joukkoon :)

Patalaiska olen, siis pihahommien suhteen. Kesällä vituttaa pestä parveketta ja laittaa ne pakolliset kukat. Iso omakotitalopiha lumitöineen ja kesällä loputtomat ulkotyöt,ruohonleikkuu, maanmuokkaaminen ja kasvien, kasvimaan ja marjojen pomiminen ja niiden hilloaminen... not! Katotaan sitten eläkkeellä.

kertoo kaiken joidenkin tiedoista!



Suomessa on toki paljon "neukkukuutioita", mutta sellaisessa ei tarvitse asua jos ei halua. On paljon myös vanhoja kerrostaloja, jugendia ym. mitkä ovat kauniita taloja, ja asunnoissa on esimerkiksi korkeat huoneet, paksut seinät ja hienot ikkunalaudat.



Lisäksi on paljon uusia kerrostaloja, jotka nekin ovat kaukana "neukkukuutioista". "Neukkukuutiot" rakennettiin nopeasti kun tarvittiin paljon asuntoja kaupunkiin maalta muuttaville. Sitä ennen ja nykyään tehtiin/tehdään ihan eri tavalla kerrostaloasuntoja. Jos tietää mitä haluaa, niin kyllä sen mieluisan kerrostaloasunnon löytää. Ja vastaavasti, ei kaikki omakotitalot todellakaan ole mitään unelmien täyttymyksiä. On huonoja pohjia, vetoisia nurkkia, kalliita energialaskuja, postimerkinkokoisia tontteja, ja myös hulluja naapureita. Eli ihan minkä tahansa asunnon ostaakin, jos käyttää aikaa mieluisan löytämiseen niin se oikea asunto kyllä löytyy.

kertoo kaiken joidenkin tiedoista!

Suomessa on toki paljon "neukkukuutioita", mutta sellaisessa ei tarvitse asua jos ei halua. On paljon myös vanhoja kerrostaloja, jugendia ym. mitkä ovat kauniita taloja, ja asunnoissa on esimerkiksi korkeat huoneet, paksut seinät ja hienot ikkunalaudat.

Lisäksi on paljon uusia kerrostaloja, jotka nekin ovat kaukana "neukkukuutioista". "Neukkukuutiot" rakennettiin nopeasti kun tarvittiin paljon asuntoja kaupunkiin maalta muuttaville. Sitä ennen ja nykyään tehtiin/tehdään ihan eri tavalla kerrostaloasuntoja. Jos tietää mitä haluaa, niin kyllä sen mieluisan kerrostaloasunnon löytää. Ja vastaavasti, ei kaikki omakotitalot todellakaan ole mitään unelmien täyttymyksiä. On huonoja pohjia, vetoisia nurkkia, kalliita energialaskuja, postimerkinkokoisia tontteja, ja myös hulluja naapureita. Eli ihan minkä tahansa asunnon ostaakin, jos käyttää aikaa mieluisan löytämiseen niin se oikea asunto kyllä löytyy.

Ihmeellinen yhteensattuma kun ulkomailla ei kukaan suostu asumaan noissa kuutioissa, Suomi ainoa maa maailmassa lähestulkoon. Saat asua vapaasti kun on niin helvetin kivat ikkunalaudatkin ja paksut seinät, ilmastointi toimii ja lämmön talteenottossysteemit takaa alhaisen energiankulutuksen ja ikkunasta näkyy vastapäisen talon Reiskan karvainen perse ja naapurin Marja-Kaisa pyörittää ilotaloa. Hississä etenkin Helsingissä paikallinen nasaalisössöttäjä katsoo lattiaan kun yrität sanoa päivää, mutta on sulla kivat ikkunalaudat.

kertoo kaiken joidenkin tiedoista!

Suomessa on toki paljon "neukkukuutioita", mutta sellaisessa ei tarvitse asua jos ei halua. On paljon myös vanhoja kerrostaloja, jugendia ym. mitkä ovat kauniita taloja, ja asunnoissa on esimerkiksi korkeat huoneet, paksut seinät ja hienot ikkunalaudat.

Lisäksi on paljon uusia kerrostaloja, jotka nekin ovat kaukana "neukkukuutioista". "Neukkukuutiot" rakennettiin nopeasti kun tarvittiin paljon asuntoja kaupunkiin maalta muuttaville. Sitä ennen ja nykyään tehtiin/tehdään ihan eri tavalla kerrostaloasuntoja. Jos tietää mitä haluaa, niin kyllä sen mieluisan kerrostaloasunnon löytää. Ja vastaavasti, ei kaikki omakotitalot todellakaan ole mitään unelmien täyttymyksiä. On huonoja pohjia, vetoisia nurkkia, kalliita energialaskuja, postimerkinkokoisia tontteja, ja myös hulluja naapureita. Eli ihan minkä tahansa asunnon ostaakin, jos käyttää aikaa mieluisan löytämiseen niin se oikea asunto kyllä löytyy.

Ihmeellinen yhteensattuma kun ulkomailla ei kukaan suostu asumaan noissa kuutioissa, Suomi ainoa maa maailmassa lähestulkoon. Saat asua vapaasti kun on niin helvetin kivat ikkunalaudatkin ja paksut seinät, ilmastointi toimii ja lämmön talteenottossysteemit takaa alhaisen energiankulutuksen ja ikkunasta näkyy vastapäisen talon Reiskan karvainen perse ja naapurin Marja-Kaisa pyörittää ilotaloa. Hississä etenkin Helsingissä paikallinen nasaalisössöttäjä katsoo lattiaan kun yrität sanoa päivää, mutta on sulla kivat ikkunalaudat.

On se vaan kiva ottaa aurinkoa parvekkeella ja tuijotella edessä siintävää avomerta =)

just katselin etuovessa kerrostalokaksioita Helsingin keskustasta ja haaveilin. Mä en ole koskaan asunut kaupungissa, mutta nyt mua on vaan alkanut kyllästyttää tämä hiljainen maalaiselämä ja etenkin omakotitalon pihatyöt. Inhoan leikata nurmikkoa ja siistiä kukkapenkkejä jne. Tänä kesänä lähteekin viimeinenkin kukkaistutus! Mä en katsele niitä enää yhtään.

Mutta näin muutaman lapsen äitinä kaksiosta saan vain haaveilla...

ihanassa pääkaupunkiseudun kehyskunnassa omakotitalossa ja koko ajan haavelin siitä, että pääsisin asumaan Helsinkiin. Mikään ei enää saisi minua pois täältä kerrostalosta ja sen olen lapsillenikin kertonut. Todella ahdistava ajatus, että meidän pitäisi kahdella autolla ajella jossain korvessa ja kaikki olisi kaukana.

Kaupunkeja ei olisi, jos kaikki asuisivat omakotitaloissa, ne englantilaiset semidetached systeemit ovat sitten vähän eri asia.

meillä on ihana, uusi, ylimmän kerroksen tilava ja iso kerrostaloasunto, 30 neliön lasitettu terassi josta merinäköala.

Taloyhtiöllä on iso piha, jossa terassit, grillialueet jne.

Talon pihan takana alkaa metsäalue, jossa linnut pesivät, ikkuista ja terassille kuuluu pelkkä lintujen laulu (mustarastas, satakieli, peippo jne.) Lapset leikkivät ulkona, rakentavat majoja, pyöräilevät läheiselle jalkapallokentälle pelaamaan futista jne.



Kaupungin uimaranta on puolen kilometrin päässä, ulkoilureitistö lähtee melkein takapihalta.



Linja-autopysäkille kävelee 5min, matka keskustaan (iso kaupunki) kestää omalla autolla 10min, linja-autolla 15min ja pyörällä (pyörätie koko matkan, osittain puistojen halki) 20min.



Asunnon voi huoletta jättää kun menemme mökille ja ulkomaille.

Maksamme yhtiövastikkeen ja ei tarvitse huolehtia oikein mistään :)



En palaisi omakotitaloasukkaaksi enää vaikka talomme kiva olikin.

Pystytkö käsittämään, että Suomessa on paljon hyviä kerrostaloja, joissa ei mitään Reiskan perseitä tai ilotaloja näy.



Maailmalla moni asuu kerrostalossa, esim. New Yorkissa asuu n. 8 miljoonaa ihmistä, luuletko todella että siellä asuu kerrostaloissa vain kriminaaleja ja muuta pohjasakkaa? Toki kannattaa katsoa mihin alueelle muuttaa. Ihan samaan tapaan esim. Floridan rämeillä asuu ties missä aaltopeltivajoissa (=omakotitaloon verratavissa, ei kerrostalossa) omalaatuisia rämeasukkeja.



Suomi on todella harvaan asuttu maa, suurimmassa osassa maailmaa suurin osa ihmisistä asuu tiheämmin =enemmän kerrostaloja.



Ja jos menee lontoon räkäiseen lähiöön, niin toki siellä neukkukuutioissa kakkosluokan kansalaisia asuu. Toisaalta moni rikas ja menestynyt asuu myös kerrostalossa Lontoossa, niitä kerrostaloja kun on erilaisia. On Suomessakin eroa asuuko jossain pihtiputaan korvessa siirtolapuutarhamökin kokoisessa "omakotitalossa", vai Eirassa 1600neliön omakotitalossa.

Omakotitalo ei todellakaan aina ole mikään onnela! Kuinkahan moni omakotitaloasujan elämä on mennyt pilalle homevauriosta. Minulla on kaksi tuttavaperhettä jotka ostivat pitkään haavelemansa omakotitalon aika kaukana keskustasta, talot olivat 20 ja 30 vuotta vanhoja. Näissä molemmissa taloissa olikin sitten hometta ja kosteusongelmia. Kerrostalossa ei näin pääse käymään. Itse en ole mikään rakennusasiantuntija, ja siksipä en koskaan uskalla ostaa mitään omakotitaloa vaikka rahaa olisikin, kun en halua todellakaan samaan jamaan missä nämä tuttavani ovat!



Kerrostalo asuminen on turvattua, ja Helsingissä arvo vaan nousee.

Mä en ikinä muuttaisi mihinkään omakotitaloon jos ei olis pakko! :D Hyi olkoon, ajatuskin. :x

kertoo kaiken joidenkin tiedoista!

Suomessa on toki paljon "neukkukuutioita", mutta sellaisessa ei tarvitse asua jos ei halua. On paljon myös vanhoja kerrostaloja, jugendia ym. mitkä ovat kauniita taloja, ja asunnoissa on esimerkiksi korkeat huoneet, paksut seinät ja hienot ikkunalaudat.

Lisäksi on paljon uusia kerrostaloja, jotka nekin ovat kaukana "neukkukuutioista". "Neukkukuutiot" rakennettiin nopeasti kun tarvittiin paljon asuntoja kaupunkiin maalta muuttaville. Sitä ennen ja nykyään tehtiin/tehdään ihan eri tavalla kerrostaloasuntoja. Jos tietää mitä haluaa, niin kyllä sen mieluisan kerrostaloasunnon löytää. Ja vastaavasti, ei kaikki omakotitalot todellakaan ole mitään unelmien täyttymyksiä. On huonoja pohjia, vetoisia nurkkia, kalliita energialaskuja, postimerkinkokoisia tontteja, ja myös hulluja naapureita. Eli ihan minkä tahansa asunnon ostaakin, jos käyttää aikaa mieluisan löytämiseen niin se oikea asunto kyllä löytyy.

Ihmeellinen yhteensattuma kun ulkomailla ei kukaan suostu asumaan noissa kuutioissa, Suomi ainoa maa maailmassa lähestulkoon. Saat asua vapaasti kun on niin helvetin kivat ikkunalaudatkin ja paksut seinät, ilmastointi toimii ja lämmön talteenottossysteemit takaa alhaisen energiankulutuksen ja ikkunasta näkyy vastapäisen talon Reiskan karvainen perse ja naapurin Marja-Kaisa pyörittää ilotaloa. Hississä etenkin Helsingissä paikallinen nasaalisössöttäjä katsoo lattiaan kun yrität sanoa päivää, mutta on sulla kivat ikkunalaudat.

Asu sinä vaan siinä huussissa keskellä ei-mitään. On se kumma, kun jokainen ei voi asua siellä missä viihtyy, miksi pitää arvostella muiden asuintapoja?

Sanonpa sen, että minulla on 2,5 kilsan matka Helsingin keskustaan linnuntietä. Pitkä matka ei ole myöskään Keskuspuistoon, joten luontokin on lähellä! Kaikki mitä ihminen tarvitsee: toisia ihmisiä, palveluita ja luontoa! Mahtaa ketuttaa siellä tönössä kököttää.