Millaisia käytöstapoja odotatte 7-vuotiaalta? Onko kyse aina käytöksestä vai lapsen luonteesta?
Ihmettelen erästä lasta, jonka vanhemmat eivät (ainakaan välittömästi) reagoi seuraaviin vierailulla tapahtuviin asioihin:
-lapsi ei tervehdi eikä vastaa puhutteluun edes hein vertaa
-kommentoi vanhemmilleen vieraiden kuullen että "ärsyttää kun noi tuli meille"
-ottaa taaperoikäiseltä kaikki tavarat käsistä, eikä vain "ota kädestä" vaan tempaisee niin vihaisesti, että pienempi kaatuu (koskee myös niitä harvoja tavaroita, joita taaperolle katsottavaksi on esim äitinsä tai isänsä luvalla annettu)
-itse vierailulla ollessaan koskee muitta mutkitta kaikkiin talon tavaroihin
-edelleenkään taaperolle ei riitä yhtään lelua, siis hänen omiaan
-saattaa edelleen tiuskasta talon väelle, että menkää toiseen huoneeseen, että hän saa leikkiä
-käy vaatimassa vanhemmiltaan, että taapero pitää omassa kodissaan "sulkea" jonnekin toiseen huoneeseen tms. sillä (luonollisesti) häiritsee hänen leikkiään.
Minusta hiukan "aikuisempaa" käytöstä olisi syytä odottaa, mutta olenko väärässä? Ja mitä voisin tehdä yhteistyön parantamiseksi?
Kommentit (45)
No, tietysti huomautan siitä heti jne, mutta silti. Ei se tilannetta paranna. Lapsi on ujo ja sosiaalisesti taitamaton. Ei osaa säädellä tunteitaan. Lieviä neurologisia ongelmia, käy toimintaterapiassa. Näitä asioita ei tietenkään ole kiva selitellä puolitutuille, varsinkaan lapsen kuullen.
Joten joo, huonosti kasvatetun leiman se saa, ja meikäläinen syyllistäviä katseita...
Tai kuulostaa, ettei ole kasvatettu lainkaan :(. Mä sanoisin suoraan vanhemmille ja heti, kun tuo tapahtuu, että tuo ei ole ok, voitko ojentaa lastasi. Tuollaista käytöksen puutetta mä en hyväksy.
Turha vedota siihen etta lapsi tai aikuinen on ujo. Se ujous on vaan kaytostapojen puuttumista. Kun ei ei ole hajuakaan miten missakin tilanteessa pitaisi kayttaytya, vetaydytaan taakse.
Tapakasvatus pitaa aloittaa leikin varjolla jo parivuotiaasta. Oppiihan se lapsi syomaan lusikalla, miksei sitten tervehtimaan jos opetetaan.
Poika on todella temperamenttinen ja vaikea luonne. Mutta kylässä ja koulussa tai kun meillä on vieraita, käyttäytyy hienosti. Tapakasvatusta meillä on ollut aina. Ihan pienestä lähtien.
Molemmat lapset saavat kiitosta käytöksestään myös muualta. Lapset oppivat käyttäytymään hyvin tosi nuorina, kun sitä heiltä vaaditaan ja näytetään esimerkkiä. Kaikista ei vaan ole kasvattajiksi. Ei se itsestään tule.
kyse huonosta käytöksestä tai kasvattamattomuudesta.
Toki lasta pitää ohjata toimimaan käytöstapojen mukaisesti, mutta lapsi etenee temperamenttinsa rajoissa tässä tervehtimisasiassa.
lto
on eri asia, jos on koko vierailun ajan tympeä ja epäkohtelias ja vielä itse vierailulle tullessa jatkaa sitä toisen kodissa. Tervihtimättömyyden voin sivuuttaa, mutten sitä että isompi lapsi tönii 1-2-vuotiaita ja ärhentelee niille.
On tieteellistä näyttöä siitä, ettei ainokaiset ole sen itsekkäämpiä tai vähemmän muita huomioivia kuin monilapsisissa perheissä kasvaneetkaan. Päinvastoin itseasiassa, ainokaiset keskimäärin jakavat paremmin tavaroita toisten lasten kanssa.
En tiedä mikä on ap:n mainitseman lapsen - tai vanhempien - käytöksen takana. Se ettei tervehdi voi johtua temperamentista, mutta myös kasvatuuksesta tai jostain erityisyydestä.
Samantyyppisen käytöksen takana voi olla erilaisia selittäjiä.Ap kun tietää taustoista eniten on varmasti paras arvioimaan lapsen käytöksen syitä, luulisin. Se että vanhemmat eivät ollenkaan ohjaa lastaan toimimaan tilanteissa sopivalla tavalla kyllä kuulostaa siltä, että ohjauksen puute voisi olla ainakin yksi syy lapsen toimintatapojen kehittymättömyyteen.