Miksette uskalla olla vanhempia ja asettaa rajoja? Miksi miellytätte lapsianne?

Kaupassa äsken äiti ja noin 4v poika olivat lehtihyllyllä. Poika pyysi, että äiti ostaisi jonkun lelulehden. Äiti ensin kielsi, mutta kun poika alkoi vinkua ja huutaa, äiti myöntyi. Sitten alkoi venkoilu siitä, mikä lehti pitäisi ostaa. Poika ei osannut päättää, mutta päätyi yhteen lehteen.



Sitten kassajonossa poika halusi vaihtaa lehden. Äiti suostui ja poika juoksi vaihtamaan lehden toiseen. Ja sama uudestaan. Ja kolmas kerta.



Kun tuli äidin vuoro mennä kassalle, olin pakkaamassa kamojani. Lelulehti oli juuri ostettu, kun poika halusi vielä kerran vaihtaa. Äiti sitten sanoi kassalle, että palautetaan se lehti ja poika hakee toisen. Kassa suostui, muttei kauhean mielellään. Lehteä oli jo rypistelty.



NO sitten poika tuli toisen lehden kanssa kassalle, mutta se ei ollut enää lastenlehti. Se oli joku kouluikäisten lehti, en nähnyt tarkkaan. Joka tapauksessa äiti sanoi, ettei osta sitä. Että hae toinen. Poika ei tietenkään suostunut.



Loppujen lopuksi mitään lehteä ei ostettu, edes sitä, mikä oli kertaalleen ostettu ja sitten palautettu. Ja huuto oli pojan puolelta sen mukainen.



Mitä ihme vehtaamista!?! Joko ostetaan tai ei osteta. Niin yksinkertaista.