Mikä ihme voi olla vikana,jos lukio on 10 huonoimman joukossa ???
siis koko suomessa
Kyseessä meitä lähin lukio, jonne tämän alueen nuoret menevät. Lukio on lisäksi luonnontiedepainotteinen ja tekee yliopiston kanssa yhteistyötä (=oppilaat voivat suorittaa jo lukioaikana yliopistokursseja)
Keskiarvoraja on viimeisenä kolmena vuonna (kun olen seurannut) ollut noin 7.8-7.9 ja koupungissa/lähikunnissa on huomattavan monta lukiota jonne pääsee paljon alemmalla keskiarvolla, jopa 6.0 keskiarvolla
Silti tämä meidän lähilukio on kolmen viimeisen vuoden aikana ollut 15 huonoimman joukossa joka vuosi... nämä ns. rupulukiot ovat paljon korkeammalla
Mikä ihme tähän voi olla syynä, onko opetus liin luokattoman huonoa että 8-9 keskiarvon oppilaat kirjoittavat melkein huonoiten koko suomen päivälukioista.
EN YMMÄRRÄ
Kommentit (22)
ne keskiarvot eivät varmaan olisikaan 8-9 luokkaa. Eli taitaa saada helposti numeroita ja oppilaat tuudittautuvat siihen, että heidän koulunsa taso on kokeissa vaadittava taso. Ynnä jos luonnontieteestä kiinnostuneita, niin ehkä kielet ei sitten niin kiinnostakaan, tai matikka?
Oma poika menee syksyllä noissa vertauksissa muistaakseni 7. parhaaseen lukioon, vaikka keskiarvoraja sinne oli 2011 vain 8.17.
Silti se oli reilusti korkeammalla kuin yksikään toinen Tampereen lukio, vaikka yhteen vaadittiin melkein ysin keskiarvoa.
Joten kai se on paljon opettajista ja opetusilmapiiristä kiinni.
tilastollinen "huonommuus" voi siis olla osoitus myös siitä, miten yksipuolisia nämä tilastovertailut ovat. Esimerkiksi kuvaamallani luonnotiedepainotuksella voi olla hyvinkin helppoaja todennäköistä sijoittua jatko-opintoihin nopeasti ja haluamallaan tavalla, jos haluttu jatko-opintoala on luonnontiedepainotteinen. Sitä vain ei noissa tilastoissa mitata.
ne keskiarvot eivät varmaan olisikaan 8-9 luokkaa. Eli taitaa saada helposti numeroita ja oppilaat tuudittautuvat siihen, että heidän koulunsa taso on kokeissa vaadittava taso. Ynnä jos luonnontieteestä kiinnostuneita, niin ehkä kielet ei sitten niin kiinnostakaan, tai matikka?
että 8-9 oppilaat peruskoulussa... kun keskiarvoraja on lähempänä 8 ollut aina
olla mahdollista että samaan kouluun olisi pesiytynyt niin monta huonoa opettajaa ??
olla mahdollista että samaan kouluun olisi pesiytynyt niin monta huonoa opettajaa ??
tai ovat lukematta, aika harvassa tapauksessa voi syyttää opettajia!
10 huonointa ovat yleensä olleet isohkojen kaupunkien laita-alueilla toimivia lukioita. Eli mekanismi toimii niin, että oppilaat pyrkivät keskustan lukioihin, ja laita-alueen lukio on varavalintana, jos ei minnekään pääse. Joten sinne tulee sitten ne jämät, jotka eivät muualle päässeet. Ja tulokset kirjoituksissa ovat sen mukaiset.
Tuohon luonnontiedepainotukseen en usko, kielellinen ja matemaattinen lahjakkuus ovat lähellä toisiaan, ja matikasta ja fysiikasta tai kemiasta laudaturin kirjoittaneet kirjoittavat kyllä keskimäärin muutenkin erinoimaiseti.
etenkin pienten lukioiden kohdalla.
Tuohon luonnontiedepainotukseen en usko, kielellinen ja matemaattinen lahjakkuus ovat lähellä toisiaan, ja matikasta ja fysiikasta tai kemiasta laudaturin kirjoittaneet kirjoittavat kyllä keskimäärin muutenkin erinoimaiseti.
TÄmä ei muuten pitä paikkaansa. Keskimäärin ne, jotka kirjoittavat keskimääräisesti matemaattiset aineet, kirjoittavat keskimääräisesti kielellisekin aineet. Sen sijaan niissä, jotka ovat todella hyviä jommassakummassa, on noin puolet niitä, jotka ovat hyviä myös toisessa lahjakkuustyypissä ja noin puolet niitä, jotka ovat täysin surkeita siinä toisessa lahjakkuustyypissä. LuonnontiedePAINOTUKSEEN sitten todennäköiesti nimenomaan hakeutuvat ne, jotka kokevat olevansa siinä parempia kuin muussa.
Jos abit kirjoittavat jokainen vain 4 ainetta, jää puoltoäänten määrä alhaisemmaksi kuin siellä, missä kirjoitetaan 6 ainetta tai enemmän.
Pakollisia aineita on vain äidinkieli, eikä siihen luonnontiedepainotteisessa lukiossa yleensä hurjasti panosteta.
Oma poika menee syksyllä noissa vertauksissa muistaakseni 7. parhaaseen lukioon, vaikka keskiarvoraja sinne oli 2011 vain 8.17.
Silti se oli reilusti korkeammalla kuin yksikään toinen Tampereen lukio, vaikka yhteen vaadittiin melkein ysin keskiarvoa.
Joten kai se on paljon opettajista ja opetusilmapiiristä kiinni.
ja se menestyminen on todellakin kiinni juurikin ilmapiiristä ja opettajista. Siellä opiskelijat oikeasti haluavat menestyä ja päästä hyviin kouluihin (oikis, lääkis, kauppis), ja sen eteen tehdään työtä. Opiskelua ei ylenkatsota, vaan yleensä katsotaan vähän nenänvartta pitkin niitä, joilla ei mene koulu yhtä hyvin. Näin ainakin minun aikanani. Lisäksi opettajat ovat aivan upeita.
Jos abit kirjoittavat jokainen vain 4 ainetta, jää puoltoäänten määrä alhaisemmaksi kuin siellä, missä kirjoitetaan 6 ainetta tai enemmän.
Pakollisia aineita on vain äidinkieli, eikä siihen luonnontiedepainotteisessa lukiossa yleensä hurjasti panosteta.
Joka vuosi osa näistä listoista on sellaisia, jossa otetaan huomioon vain pakolliset. Toisissa listoissa on sitten huomioitu kaikki kirjoitetut aineet, jolloin ne lukiot, joissa kirjoitetaan paljon, pärjäävät paremmin (ellei tehdä listaa kaikkien kirjoitettujen aineiden keskiarvon perusteella).
Toisaalta vaikka äikkä on ainut pakollinen, 3 muutakin ainetta on kirjoitettava toisen kotimaisen, vieraan kielen, matematiikan ja reaalin joukosta siten, että väh. yhden täytyy olla pitkä oppimäärä ja pakollisena voi kirjoittaa vain yhden reaalin. Eli valinnaisuutta nyt ei kuitenkaan ole niin paljon, että esim. vain luonnontieteitä lukemalla voisi pärjätä hyvin yo-kokeessa.
Jäin miettimään, kun ap taisi kirjoittaa, että heidän alueeltaan nuoret hakeutuvat tähän lukioon. Silloin lähtisin hakemaan syytä alueen yläkouluista ja niiden antamista päättöarvosanoista (mitä joku jo ehdottikin). Miten hyvin nuorten peruskoulun päättöarvosanat pitivät lukiossa?
Koulun ilmapiiri voi vaikuttaa jonkun verran. Tullaanko kouluun vain seurustelemaan ja kuluttamaan kolme vuotta, vai opiskellaanko siellä oikeasti? Onko läksyjen teko ns. sallittua sosiaalisessa mielessä vai pilkataanko tunnollista?
En sano sitä, etteikö joskus jossain yksittäisessä opettajassakin voisi olla vikaa (esim. ei osaa motivoida, ei osaa vaatia, vaatii liikaa tms.) yksittäisten opiskelijoitten kohdalla, mutta opettajakunta yksistään ei voi olla syypää heikkoihin tuloksiin.
10 huonointa ovat yleensä olleet isohkojen kaupunkien laita-alueilla toimivia lukioita. Eli mekanismi toimii niin, että oppilaat pyrkivät keskustan lukioihin, ja laita-alueen lukio on varavalintana, jos ei minnekään pääse. Joten sinne tulee sitten ne jämät, jotka eivät muualle päässeet. Ja tulokset kirjoituksissa ovat sen mukaiset. Tuohon luonnontiedepainotukseen en usko, kielellinen ja matemaattinen lahjakkuus ovat lähellä toisiaan, ja matikasta ja fysiikasta tai kemiasta laudaturin kirjoittaneet kirjoittavat kyllä keskimäärin muutenkin erinoimaiseti.
Etkö OSAA LUKEA !!! Ei ole laita-alueella, keskiarvoraja lähemmäs 8 ja on yhteistyötä yliopiston kanssa nimenomaan luonnontieteissä
Aikamoinen idiootti jos ei osaa lukea ?
Mitä tulee muuten lukion sijoittumiseen suhteessa kaupungin muihin lukioihin, voihan olla niinkin, että tässä lukiossa satsataan siihen, että kaikista tulee ylioppilaita - niistä heikoimmistakin. Panostetaan siihen, että kaikki pysyvät kelkassa mukana. Kun taas ehkä niistä lukioista, joihin mennään kuuden keskiarvolla, porukkaa myös keskeyttää enemmän matkan varrella.
Mielenkiintoista olisikin nähdä sisäänottoluvut ja ylioppilaiksi kirjoittaneiden lukumäärät.
15
Jos abit kirjoittavat jokainen vain 4 ainetta, jää puoltoäänten määrä alhaisemmaksi kuin siellä, missä kirjoitetaan 6 ainetta tai enemmän. Pakollisia aineita on vain äidinkieli, eikä siihen luonnontiedepainotteisessa lukiossa yleensä hurjasti panosteta.
Joka vuosi osa näistä listoista on sellaisia, jossa otetaan huomioon vain pakolliset. Toisissa listoissa on sitten huomioitu kaikki kirjoitetut aineet, jolloin ne lukiot, joissa kirjoitetaan paljon, pärjäävät paremmin (ellei tehdä listaa kaikkien kirjoitettujen aineiden keskiarvon perusteella). Toisaalta vaikka äikkä on ainut pakollinen, 3 muutakin ainetta on kirjoitettava toisen kotimaisen, vieraan kielen, matematiikan ja reaalin joukosta siten, että väh. yhden täytyy olla pitkä oppimäärä ja pakollisena voi kirjoittaa vain yhden reaalin. Eli valinnaisuutta nyt ei kuitenkaan ole niin paljon, että esim. vain luonnontieteitä lukemalla voisi pärjätä hyvin yo-kokeessa. Jäin miettimään, kun ap taisi kirjoittaa, että heidän alueeltaan nuoret hakeutuvat tähän lukioon. Silloin lähtisin hakemaan syytä alueen yläkouluista ja niiden antamista päättöarvosanoista (mitä joku jo ehdottikin). Miten hyvin nuorten peruskoulun päättöarvosanat pitivät lukiossa? Koulun ilmapiiri voi vaikuttaa jonkun verran. Tullaanko kouluun vain seurustelemaan ja kuluttamaan kolme vuotta, vai opiskellaanko siellä oikeasti? Onko läksyjen teko ns. sallittua sosiaalisessa mielessä vai pilkataanko tunnollista? En sano sitä, etteikö joskus jossain yksittäisessä opettajassakin voisi olla vikaa (esim. ei osaa motivoida, ei osaa vaatia, vaatii liikaa tms.) yksittäisten opiskelijoitten kohdalla, mutta opettajakunta yksistään ei voi olla syypää heikkoihin tuloksiin.
että lähiasuinalueelta mennään tähän lukioon, MUTTA asuinalue on niin iso, että oppilaita on kolmessa peruskoulussa.. eli vika ei voi olla peruskoulussa..
Motivaatio on kuulemma hyvä, tyttö joka ei millään halunnut lukea yläasettlla kokeisiin, on nyt ihan innoissaan ja haluaa hyviä numeroita (niin myös muut hänen kaverit) Lksyjä tehdään välitunneillakin ja luetaan yhdessä kokeisiin hyppytunneilla. Opettajat ovat mukavia
Siksi en tajua miski on niin huono vertailussa
Oma tyttäreni on matematiikka-luonnontiedepainotteisessa lukiossa, johon keskiarvoraja on yleensä on 8,3. Tämä lukio on vuosittain vertailuissa Suomen 20-30 parhaan joukossa sen mukaan, katsotaanko vain pakollisten aineiden vai kaikkien aineiden tuloksia.
läksyen teko välitunnilla on huono eikä hyvä merkki. Joko ne ovat unohtuneet, tai seuraavaa päivää varten halutaan päästä helpommalla. Laatu joka tapauksessa kärsii. Ehdottamasti parempaa jälkeä tulee niillä, jotka tekevät läksynsä rauhassa kotona, ja rentoutuvat välitunneilla.
aina jotkut lukiot "huonoimpi".
Ja mitä väliä oikeasti lukiolla? tai ylioppilas"tutkinnolla..... ehkä kaiken turhin
T. ylioppilas
jonka takia kielet ja suuri osa realista jää lapsipuolen asemaan. Näitä ei sit kirjoiteta ollenkaan (tai vain pakolliset kieletäikkä ja enkku ja nekin huonosti) ja vaikka matikka kemia ja fysiikka olisi laudatureita, niitä on kuitenkin vähemmän...