2.5-vuotiaani ei ole nyt vuoteen suostunut syömään mitään kasvista - koskas tämä "vaihe" menee ohi??

Olen toistaiseksi yrittänyt olla niinkuin ei mitään, en halua tuputtaa ja pakottaa, uskon että siitä tulee vain enemmän ongelmia syömisen suhteen. Lapsi on temperamenttinen muutenkin ja ankarat kiellot kääntyvät hänen kohdallaan usein itseään vastaan - valtava uhma on taattu. En halua ruuasta mitään valtataistelun välinettä. Otan kuitenkin varmaan pian käyttöön tuon koske, haista, maista -kokeilun, koska tämä alkaa olla naurettavaa. Tänään puristin appelsiinia iltamaitoon, jotta saisi vähän c-vitamiinia, mutta kun laitoin kaikessa hiljaisuudessa samaa appelsiinia lautaselle lapsen eteen leivän viereen, alkoi ei ei eiii huuto ja appelsiini työnnettiin niin kauas kuin pystyi. Maidon, jossa samaa appelsiinia oli puristettuna, joi tyytyväisenä eli maku ei ole ongelma. Huokaus.

ap

Huh, meillä on kans tällainen kasviskammoinen 2-vuotias. Ei suostu edes maistamaan ja se harmittaa ja turhauttaa kun itse tykkään syödä paljon kasviksia ja hedelmiä ja olen niitä hänelle aina ja jatkuvasti tarjonnut, mutta ei, ei, ei.. :( Meneeköhän tämä joskus ohi? Jatkan yrittämistä..:(

Meillä on kaksi lasta, jotka ovat molemmat saaneet vauvana omatekemiä kasvissoseita, napostelukasviksia, hedelmiä, marjoja, salaaattia jne.



Toinen ei ikinä ole kasviksista pitänyt, ei mistään niistä. Marjoja ja hedelmiä sentään syö, muttei niitäkään mitenkään hingu. Lautaselta syö kaiken muun, mutta kasviksia tökkii ja maistaa vain jos on aivan pakko.



Toinen ei sitten mitään muuta söisikään kuin kasviksia. Kaupassa ei kinua karkkihyllyllä vaan tahtoo porkkanaa, erivärisiä paprikoita jne. Lautaselta syö kasvikset ja salaatit, lihat ym. ei maistuisi vaan niitä lähinnä maistaa. Kala onneksi kelpaa.



Aina olen miettinyt miten me vanhemmat, jotka syömme itse monipuolisesti ja tarjoamme monipuolista ruokaa myös lapsille, olemme "syyllisiä" siihen ettei toinen lapsista pidä kasviksista. Sillä sehän ei ole mahdollista, että lapsi ei niistä kaikesta huolimatta vain pidä... Tämänkin olen tällä palstalla oppinut ;)

Toinen alkoi siinä 4-vuotiaana maistelemaan jotain vihanneksia ja nykyisin syö jotain niistä. Marjoja tai hedelmiä ei ota ollenkaan.



Kolmas lapsemme on nyt 4 v ja hän ei kyllä vieläkään ota mitään... hänellä on kyllä erittäin rajoittunut ruokavalio muutenkin, koostuu parista-kolmesta ruoka-aineesta vain.

Onko niistä kasviksista/hedelmistä tehty (tiedostaen tai tiedostamatta) joku ihmeellinen juttu ("katsos kulta nyt tässä haarukassa olisi tällainen porkkana jota täytyy ihan pikkupikkupikkaisen haistaa")? Kuulostaa siis niin oudolta. Itse olen vege, mies ei. Aina on pöydässä ollut kaikenlaista kasvista eri tavoin valmistettuna, kuten myös lihaa tai kalaa. Ja jokaiselle lapselle on aina maistunut. Yksi tykkää erityisesti yhdestä, toinen toisesta ja kolmas kolmannesta, kaikki eivät välttämättä syö ihan kaikkea. Koskaan emme ole tehneet asiasta numeroa, emme vaatineet koskemaan, haistamaan, maistamaan. Eikä mitään ongelmia ole koskaan ollut.

Sama pätee ns. eksoottisiin ruokiin (thaikkua, kinkkiä, meksikolaista, intialaista, sushia jne.). Ruokina muiden joukossa ilman sen suurempia ja hyvin uppoaa ihan jokaiselle.

Onko lapsesi kotona vai päivähoidossa? Meilläkin syötiin ihan kaikkea, kunnes poika meni päiväkotiin ja alkoi vältellä mausteita, kasviksia, jne... en ole ap, mutta ymmärrän tiöanteen hyvin!

lapseni alkoi kieltäytyä syömästä kasviksia ja maistamasta. Aiemmin söi lähes kaikkea erittäin hyvällä ruokahalulla. Olimme aina toimineet suositusten mukaan eli ei mitään pakkoja tai maistamisia ja vanhemmat syövät aina kaikkea hyvällä ruokahalulla jne. Noh, parin kuukauden "ruokailun pitää olla positiivinen kokemus, niin kyllä se lapsi syö"-strategia vaihtui eräänä päivänä. Tajusin että ruokailutilanne oli vain lapsen vallankäyttöä, vaikka oppaissa aina sanotaan että "älä tee ruokailusta valtataistelua". Niin, mutta mitä jos lapsi tekeekin niin?



Otin todellakin supertiukan linjan ja halusin kääntää kurssin nopeasti koska olen nähnyt liikaa ihmisiä jotka syövät vaikkapa vain kolmea ruoka-ainetta ja eivät suostu maistamaankaan muuta. Tätä en lapselleni halunnut.



Sanoin lapselle että nyt on pakko syödä. Ei syönyt. Ei sitten. Sama ruoka eteen seuraavalla aterialla jne. Tällä sain lapsen taas yleensäkin syömään seuraavana päivänä. Vielä tiukempi keino (ja julma!) oli kun piti saada syömään ihan kaikkea. Ai et syö? No, nyt lähti lempilelu. Ai et vieläkään. Siinä lähti kolme lisälelua. Ja ihan kaikki (ei kyllä kovin paljon) piti syödä. Ja kaikki uhkaukset tuli olla toteutettavia ja mielellään ihan siinä silmien alla. Kaksi kertaa taisin myös kantaa lapsen omaan sänkyyn kun ei suostunut syömään. Voi sitä riemua niin lapsella kuin äidillä kun kaikki oli syöty! Siitä lähtien meillä on syöty taas hyvin ja positiivisissa merkeissä. Lapsi maistaa kaikkea, mutta pakko ei ole syödä kaikkea. Parin päivän kauheus oli mielestäni pienempi paha lapselle kuin päivittäinen taistelu ruoasta. Itse olen ollut nirsojen vanhempien nirso lapsi ja vaikeaahan se on ollut. Omalle lapselle en halua periyttää nirsoutta ja olenkin opetellut aikuisena syömään kaikkea. Voi kun minutkin olisi opetettu kotona syömään kaikkea.

Onko niistä kasviksista/hedelmistä tehty (tiedostaen tai tiedostamatta) joku ihmeellinen juttu ("katsos kulta nyt tässä haarukassa olisi tällainen porkkana jota täytyy ihan pikkupikkupikkaisen haistaa")? Kuulostaa siis niin oudolta. Itse olen vege, mies ei. Aina on pöydässä ollut kaikenlaista kasvista eri tavoin valmistettuna, kuten myös lihaa tai kalaa. Ja jokaiselle lapselle on aina maistunut. Yksi tykkää erityisesti yhdestä, toinen toisesta ja kolmas kolmannesta, kaikki eivät välttämättä syö ihan kaikkea. Koskaan emme ole tehneet asiasta numeroa, emme vaatineet koskemaan, haistamaan, maistamaan. Eikä mitään ongelmia ole koskaan ollut.

Sama pätee ns. eksoottisiin ruokiin (thaikkua, kinkkiä, meksikolaista, intialaista, sushia jne.). Ruokina muiden joukossa ilman sen suurempia ja hyvin uppoaa ihan jokaiselle.

Onko lapsesi kotona vai päivähoidossa? Meilläkin syötiin ihan kaikkea, kunnes poika meni päiväkotiin ja alkoi vältellä mausteita, kasviksia, jne... en ole ap, mutta ymmärrän tiöanteen hyvin!

Meillä taas toisinpäin. Lapsi syö hoidossa hyvin, ilmeisesti siksi koska muutkin isommat lapset syövät, kotona nirsoilee. Oletko ap kokeillut jotain kerhoa, jossa tulisi eväiden syöntiä? Näkisi että muutkin syövät kaikenlaista. Oma 3-vuotiaani on myös kiinnostunut itse kasvattamistamme ruoista. Herneitä on mukava napsia suoraan penkistä ja marjoja metsästä yms.

Sivukysymys; eikö maito juoksetu jos sekaan puristaa appelsiinia?

Ei se maito aina juoksetu siitä appelsiinista jostain syystä, ja vaikka juoksettuisikin, niin ei se ole kuin esteettinen haitta eikä tunnu lasta hetkauttavan. Vähän kuin pirtelöä ;) Joskus teenkin pirtelöitä, joihin laitan appelsiinin lisäksi esim. mansikkaa ja banaania, ne uppoavat hyvin, mutta mansikka, banaani ja appelsiini lautasella eivät millään.

ap

Onko niistä kasviksista/hedelmistä tehty (tiedostaen tai tiedostamatta) joku ihmeellinen juttu ("katsos kulta nyt tässä haarukassa olisi tällainen porkkana jota täytyy ihan pikkupikkupikkaisen haistaa")? Kuulostaa siis niin oudolta. Itse olen vege, mies ei. Aina on pöydässä ollut kaikenlaista kasvista eri tavoin valmistettuna, kuten myös lihaa tai kalaa. Ja jokaiselle lapselle on aina maistunut. Yksi tykkää erityisesti yhdestä, toinen toisesta ja kolmas kolmannesta, kaikki eivät välttämättä syö ihan kaikkea. Koskaan emme ole tehneet asiasta numeroa, emme vaatineet koskemaan, haistamaan, maistamaan. Eikä mitään ongelmia ole koskaan ollut. Sama pätee ns. eksoottisiin ruokiin (thaikkua, kinkkiä, meksikolaista, intialaista, sushia jne.). Ruokina muiden joukossa ilman sen suurempia ja hyvin uppoaa ihan jokaiselle.

Onko lapsesi kotona vai päivähoidossa? Meilläkin syötiin ihan kaikkea, kunnes poika meni päiväkotiin ja alkoi vältellä mausteita, kasviksia, jne... en ole ap, mutta ymmärrän tiöanteen hyvin!

Meillä taas toisinpäin. Lapsi syö hoidossa hyvin, ilmeisesti siksi koska muutkin isommat lapset syövät, kotona nirsoilee. Oletko ap kokeillut jotain kerhoa, jossa tulisi eväiden syöntiä? Näkisi että muutkin syövät kaikenlaista. Oma 3-vuotiaani on myös kiinnostunut itse kasvattamistamme ruoista. Herneitä on mukava napsia suoraan penkistä ja marjoja metsästä yms. Sivukysymys; eikö maito juoksetu jos sekaan puristaa appelsiinia?

Halusin vain tulla sanomaan, että meilläkin toinen lapsista syö kasviksia, toinen ei. Samaa ruokaa tietysti tarjotaan koko perheelle, mutta tämä kasviskammoinen kaivaa kaikki löytämänsä kasvinpalat ruuasta ja siirtää pöydälle. Ainoat keinot meillä ovat olleet juuri tuo jauhelihakastikkeeseen piilottaminen ja marja-hedelmä-smoothiet. Niitä juo mielellään, kun olen mainostanut, että ne ovat herkkua.

Ja ei, todellakaan ei olla tehty vihanneksista mitään numeroa. Ei minulle tullut edes mieleen, että meidän lapsemme voisi olla noin nirso, ennen kuin itse näin. Esikoinen on aina syönyt kaikkea mielellään.

Limaiset vihannekset nounou raa'at kyllä upposi

Äitikin laihtui, 1 kk kesti ja nyt maistuu.

Voiko olla allerginen jollekin ja kutittaa suussa tai pistelee?