Miksi te äidit ette urheille esim salilla? Useissahan on jopa ilmainen lastenhoito.

Yksinkertaisesti: voimat ei riitä. Kotiäitiys vie mun voimat.

Salimaksu on vuodessa yli 700 €, mutta mies maksaa, koska liikunta tekee minulle hyvää niin fyysiesti kuin psyykkisestikin.



Lapsia en laita lapsiparkkiin, koska sitä ei salillani ole, mutta mies hoitaa niinä iltoina, kun hoidan kuntoani. Käyn liikkumassa 2-3 kertaa viikossa, oikein enempään ei aika riitä.

Kun haen lapset klo 16 tarhasta, mennään kotiin ja syödään niin kello näyttää vähintään 17. Siitä jos salille hilpaistais, ehtisin just ja just jonkun jumpan jumpata ja kotiin kun päästäis kello olis jo 19 eli iltapala, -pesu ym. aika.



No onnistuishan se toki, mutta kumpi on mielestäsi tärkeämpää? Se, että äiti pääsee jumppaan vai se, että lapselle luetaan, hänen kanssaan leikitään sisällä/ulkona ja annetaan aikaa ihan vaan olla samalla kun kotihommia saatetaan vähän eteenpäin?



Meillä lapset menee nukkumaan klo 8. Miten teillä? Lapset tarvitsevat paljon unta. Ihan oikeasti.



Oma elämäni on tällä hetkellä ehkä vähän holdissa, mutta ei tätä montaa vuotta jatku. Lapset ovat vain lainassa, muutaman vuoden päästä he jo haluavat välillä olla keskenään kotona. Siihen asti minulle riittää satunnaiset juoksulenkit aina sen mukaan kun niitä saa johonkin väliin ujutettua.

täysin vieraaseen, vaihtuvaan ryhmään sen jälkeen, kun lapsi on jo viettänyt raskaan, pitkän päivän päivähoidossa. Elämä on valintoja, ja mun valinta on viettää kaikki liikenevä vapaa-aika lapseni kanssa. Sitä vapaa-aikaa on arkena illassa 2,5 tuntia ennen kuin lapsi menee nukkumaan, joten en todella vietä sitäkin lyhyttä aikaa erossa lapsesta ja lapsi heittopussina taas uuteen hoitoon. Jo ennen omaa lasta mietin, kuka oikeasti vie väsyneen oloiset ja räkäiset lapsensa sinne hoitohuoneeseen päivän päätteeksi...

kävin kyllä salilla tai jumpassa 4-6 kertaa viikossa ja lapset olivat toisinaan parkissa elleivät olleet isänsä kanssa kotona. Töihin palattuani olen töistä kotona 16.30 ja vietän mieluummin illan kotona kuin jossain jumpassa. Käyn sitten viikonloppuisin jumpassa ja se saa luvan riittää. Lenkillä voi käydä arki-iltoinakin, mutta lapsien kanssa ei kyllä huvita minnekään kuntokeskukseen lähteä. Puolen vuoden töissä olemisen aika en ole lihonnut yhtään, vaikka urheilu on vähentynyt huomattavasti.

En halua laittaa alle 3-vuotiastani jonkun nuoren tytön hoidettavaksi täysin vieraaseen, vaihtuvaan ryhmään sen jälkeen, kun lapsi on jo viettänyt raskaan, pitkän päivän päivähoidossa. Elämä on valintoja, ja mun valinta on viettää kaikki liikenevä vapaa-aika lapseni kanssa. Sitä vapaa-aikaa on arkena illassa 2,5 tuntia ennen kuin lapsi menee nukkumaan, joten en todella vietä sitäkin lyhyttä aikaa erossa lapsesta ja lapsi heittopussina taas uuteen hoitoon. Jo ennen omaa lasta mietin, kuka oikeasti vie väsyneen oloiset ja räkäiset lapsensa sinne hoitohuoneeseen päivän päätteeksi...

tulisi mieleenikään sysätä pieniä lapsia jonkun vieraan syliin siksi että äiti saisi kuntoilla salilla. Lasten kanssa ulkoillaan päivittäin mutta kunnon lenkit ja muu kuntoilu saa odottaa kunnes lapset ovat isompia. Kotikuntoilu saa siis riittää tällä hetkellä. En tunne suurta tarvetta olla huippukunnossa jos se tarkoittaa iltoja erossa lapsista tai jonkun vieraan hoivissa. Lisäksi olen hirvittävän väsynyt, unen puutteessa ja minulla on hirveästi tekemättömiä töitä muutenkin joten omasta kuntoilusta on helppo karsia. Mies käy salilla monta kertaa viikossa kyllä ja sen hänelle suon.

ja naamasta jo näkee niiden ajatukset: Mitä TUO täällä tekee. Ikään kuin minulla juuri ei olisi tarvetta tai motivaatiota siihen. Ikävä kyllä tuo suomalainen perisynti pilaa niin monen harrastuksen. Samasta syystä en käy uimahallissa, edes ilman silmälaseja.

Yritän käydä 3 kertaa vkossa ryhmäliikuntatunnilla. Kävisin varmaan useamminkin, jos nuoremmankin lapsen voisi jättää lapsiparkkiin. Tämä 1-v nimittäin vierastaa todella paljon ja huuto alkaa välittömästi jos joku vieras puhuukin hänelle. Eli tämän sekä miehen(ja oman) vuorotyön takia salikäynnit ovat vähentyneet huomattavasti.