Hei kaikki palkoista ruikuttajat oli ala mikä tahansa!
Olette itse valinneet alanne ja oletus kyllä on, että jokainen normaalijärkinen aikuinen tietää alan palkkatason siihen ryhtyessään.
Pienipalkkaisen alan valintaan on yleensä joku syy. Ei esimerkiksi ole jaksettu/haluttu/viitsitty tms. hakeutua vaativampaan koulutukseen, jonka seurauksena valmistuisi hyväpalkkaiseen ammattiin. Silloin saa syyttää vain itseään siitä, ettei viitsi tai jaksa tai mitä tahansa. Suomessa koulutus on jokaisen kykenevän ja halukkaan ahkeran ihmisen ulottuvilla.
Jos nykyinen ammatti ei tyydytä palkan suhteen, niin jokaisella on vapaus hakeutua toiselle alalle jossa maksetaan paremmin. Koulutuskin on edelleen ilmaista, kuten hyvin tiedämme.
Pienipalkkaisuus on siis pitkälti oma valinta ja siitä pois pääseminen on ihan omista valinnoista, halusta ja ahkeruudesta kiinni.
Kommentit (27)
En ole jäänyt ruikuttamaan vaan ottanut uuden suunnan elämääni.
Ja mistä olisin tiennyt sen, että alani palkkakehitys on niin heikko, että ero suomalaisen keskipalkkaan kasvaa koko ajan? Huonon palkan vielä kestäisin jos työn kuormittavuus ei kasvaisi koko ajan. Olisiko siihenkin pitänyt jotenkin varautua etukäteen alle 2-kymppisenä?
Alanvaihto on edessä, yhteiskunnan kannalta sekään ei kovin toivottavaa, meistä hoitajista kun on nyt jo kova pula.Asenteesi on siis se, että kun parikymppisenä tekee valinnan, niin se oli sitten siinä. Jos tilanteet muuttuvat, niin tehdään uusia valintoja. Niin se toimii.
Ei se valinnoista ole kiinni jos olisi niin kaikki olisi isoja johtajia.
Olen sitten kai outo, koska en kyllä valitsisi johtajan työtä. Johtajan työn vastuu ja sen vaatima aika kun ei mielestäni vastaa siitä saatua palkkaa.
Minulla on 7,5h / päivässä työ, josta pidän ja josta saa hyvän palkan, jolla tulee erittäin hyvin toimii. Miksi haluaisin johtajaksi?
Ei se valinnoista ole kiinni jos olisi niin kaikki olisi isoja johtajia.
Olen sitten kai outo, koska en kyllä valitsisi johtajan työtä. Johtajan työn vastuu ja sen vaatima aika kun ei mielestäni vastaa siitä saatua palkkaa.
Minulla on 7,5h / päivässä työ, josta pidän ja josta saa hyvän palkan, jolla tulee erittäin hyvin toimii. Miksi haluaisin johtajaksi?
Olet malliesimerkki ihmisestä., joka ei VALITA vaan on tehnyt harkittuja valintoja, ja on niihin tyytyväinen. Useimmat ihmiset haluaisivat johtajan palkan, mutta eivät sen vastuita ja työaikoja. Eli tuo valittaminen on vain tyhjää kitinää, puolustelua sille, että ei olla valmiita tekemään yhtään mitään sen halutun hyvinvointinsa eteen.
Ei se valinnoista ole kiinni jos olisi niin kaikki olisi isoja johtajia.
Olen sitten kai outo, koska en kyllä valitsisi johtajan työtä. Johtajan työn vastuu ja sen vaatima aika kun ei mielestäni vastaa siitä saatua palkkaa.
Minulla on 7,5h / päivässä työ, josta pidän ja josta saa hyvän palkan, jolla tulee erittäin hyvin toimii. Miksi haluaisin johtajaksi?
Täysin samaa mieltä! Ei ne johtajan duunit ole ainakaan meidän alalla kovin mielenkiintoisia. Asiantuntijana pääsee kehittymään paljon paremmin omalla osaamisalueellaan ja saa tehdä monipuolisemmin erilaisia töitä, hoitaa asiakaprojekteja jne. Johtajilla on paljon hallinnollista (minun mielestäni äärimmäisen tylsää!) työtä, mikä vie ajan kaikelta mielenkiintoiselta. Johtajat myös tekevät meillä pitkää päivää. Minulle vapaa-ajalle ei voi edes laskea hintaa, niin arvokasta se on. En suostuisi millään palkalla tekemään ylipitkiä päiviä ja luopumaan esim. pitkistä lomista ja olemaan ns aina tavoitettavissa. Myös minä teen sen 7,5h/pvä ja olen tyytyväinen palkkaani. Ja ennen kaikkea, olen tyytyväinen työn sisältöön, kehittymismahdollisuuksiin ja työyhteisöön.
Oikeasti mieti nyt itsekin vähän mitä näppikseltäsi päästelet, väitän että jokainen sairaanhoitaja pystyy tekemään paremmin palkattuakin työtä älynsä puolesta eli lopetetaan koko sairaanhoitajien työ ja pistetään ne toimistoon keksimään hassuja pelejä millä lapset ja nuoret oppivat tappamaan toisia niin saavat sairaanhoitajatkin parempaa palkkaa ja kukaan ei kitise kun on huono palkka.
Eiköhän suurin osa huonoista palkoista ole kiinni arvostuksesta ja nykyisin myös ulkomailta tulevista halpatyöntekijöistä= paskan työtekijöistä vai kuinka monta tänään rakennuttua taloa luulet olevan pystyssä 20v kuluttua kun ovat homehtuneet omassa umpiossaan taitavien yrmytti tms "ammattimiesten" niitä 0,20sentin tuntipalkalla nikkaroidessa.
Hoito- opeus- kasvatus- sosiaalialallako pääsee minimivaivalla? Olen samaa mieltä siitä, että sekin on valinta, mutta valinta ei perustu kyllä siihen että haluaisi mahdollisimman vähän panostaa uraansa tai tehdä töitä. Ja palkkaus ei näillä aloilla ole kohdallaan oikein millään mittapuulla, joten siinä mielessä ymmärrän myös sen, että osa ihmisistä saattaa olla tyytymättömiä palkkaansa. Esim. väkivaltaisten asiakkaiden kanssa työskentely ei oikein ole minkään palkan arvoista, mutta silti sitä on jonkun tehtävä.
Itse olen korkeakoulutettu ja teen hyvin mielenkiintoista ja henkisesti palkitsevaa työtä erittäin haastavien asiakkaiden kanssa. Palkka ei ole mielestäni kohdallaan, ja kyllä sen voi ääneenkin sanoa. Mutta jokainen päivä on mielenkiintoinen ja palkitseva omalla tavallaan, enkä vaihtaisi tätä työtä mihinkään. Eli aivan, valintakysymys. Ongelma on vain se, että teemme työtä koko ajan minimimiehityksellä, turvallisuuden riskirajoilla. Vuosi vuodelta on vaikeampi löytää motivoituneita, osaavia työntekijöitä tällä palkalla - ja kyllä se ongelma alkaa tuntumaan jo kohta siellä norsunluutornissakin
Laittaa rahapula lasten syyksi. Edelleenkin korostan valinta, valinta ja valinta: ota asioita selville. Jos haluat parempaa palkkakehitystä, vaihda alaa ja sillä siisti. Mitään ei tule ilmaiseksi, ei edes lottoarvonnassa.