Masentaa ja itkettää. Olen menettänyt kaiken. Voisitteko yrittää psyykata mua eteenpäin. Kiitos
Mennyt vuosi on ollut kammottava ja hampaat irvessä olen sitä läpi kahlannut. Vieläkään ei näy tunnelin päässä valoa.
Viime kesänä jätin alkoholisoituneen miehen ja keskiluokkaisen elämän. Ihanasta omakotitalosta oli luovuttava. Tuli huoltajuus-ja ositusriitoja. Talosta sain murto-osan en jaksannut taistella.
Syksyllä terveys petti. Ensin tuli ylläri-pylläri leikkaus, josta selvisin nipin napin. Ennen joulua sain tietää sairastavani syöpää. Taas tuli leikkaus. Kevään aikana kävin läpi rankat sytostaattihoidot. Vielä olisi sädehoidot edessä.
Juuri nyt tunnen vaan menettäneeni kaiken. Omaisuus meni, terveys katosi, kauneuskin on hukassa.
Toki, minulla on ihanat lapset. Juuri heidän takia pitäisi jaksaa. Pitäisi jaksaa ryhditäytyä tältä itkemiseltä. Pitäisi ja pitäisi...
Vinkatkaas, miten saisin itseni kuosiin ja löytäisin balanssin. Kiitos
Kommentit (43)
Eli liian monta tavoitetta, yksi tai kaksi on hyvä.
Kyllä pärjäät kumminkin.
ja näkyy kyllä vyötäröllä :)
Pitäisi ehkä keksiä jonkin parempi tapa palkita itseään.
Mikä on eka askel kohti tavoitetta?
Ehkäpä tärkeintä on oma sisäinen rauha, sesteisyys. Kyky elää tässä ja nyt, nauttien elämän pienistä asioista.
Eka askel varmaankin olisi tästä surusta ylipääseminen. Omien pelkojen voittaminen.
(juuri nyt ketuttaa, että keski-ikäinen akka asuu kunnan vuokratalossa. Mietityttää, mitä tarjottavaa yh-äipällä on lapsilleen? Kauaskantoiset ajatukset rientää jo lasten mahd. lukio opiskeluun, onko meillä varaa?... juu, lapset eivät ole vielä edes koulussa... ei pitäisi miettiä materiaa... on vaan päiviä, kun tämä taloudellinen ahdinko tuntuu ylitsepääsemättömältä...)
Sinulla on (terveet?) lapset, oma syöpäsi on kohta voitettu. Siinä on jo kaksi asiaa, joista voi hyvillä mielin olla kiitollinen.
Mieti, että jokaiselle tulee elämässä vastoinkäymisiä, tämä on nyt sinun osasi. Tämän jälkeen alkaa uusi, parempi kausi elämässäsi, josta osaat nauttia enemmän kuin aiemmin olisit osannut.
Olet vahva, älä anna periksi!
EdM2y0 altvuwtppjlt, [url=http://yqbjdjcxerkt.com/]yqbjdjcxerkt[/url], [link=http://udsprcxxmmxo.com/]udsprcxxmmxo[/link], http://lhmjnrwlsmri.com/
"Kun luulet jo menettäneesi kaiken on jäljellä vielä tulevaisuus!"
0, http://www.edgebarnes.com/history.htm Visit This Link, http://www.formedplate.com/contact.htm formedplate, http://www.edgebarnes.com/fountain.htm Edgebarnes, http://www.formedplate.com/services/painting.htm resource, http://www.edgebarnes.com/tampico.htm More Help, http://www.edgebarnes.com/frostie.htm Home Page, http://www.edgebarnes.com/contact.html zantac for babies,
Sairastin itsekin syövän ja mulle tuli reaktio noin 3 kk hoitojen loppumisen jälkeen. Silloin kun tuntui että nyt on pahin takana, uskallan huokaista.
Terapeutin kanssa voisit keskustella kaikesta, purkaa pelkojasi ja jakaa tuskaasi.
Sulla on suunta tästä vaan parempaan!! Halaa lapsiasi, olet saanut elämässä jotain ihanaa!
Vanha ketjuni popsahtanut takaisin näköjään.
Olen jo huomattavasti paremmassa kunnossa, kaikin puolin.
Hoidot rämmin läpi hammasta purren. Ei se nyt nii kivaa ollut, muuta onhan nyt tuokin koettuna.
Olen palannut takasin työelämään aluksi 50%.
Mieliala on loistava. Minulla todellakin on asiat mallillaan. Olen miltein terve, minulla on ihanat lapset ja katson taas elämää ruusunpunaisten lasien läpi.
Maailmasta ei surut ja huolet lopu, voin valita miltä kulmalta asioita katson ja miten päätän mihinkin suhtaua :)
elä sitä varten. Et voi tiedää miten paljon hyvää on vielä vastassa
Vanha ketjuni popsahtanut takaisin näköjään.
Olen jo huomattavasti paremmassa kunnossa, kaikin puolin.
Hoidot rämmin läpi hammasta purren. Ei se nyt nii kivaa ollut, muuta onhan nyt tuokin koettuna.
Olen palannut takasin työelämään aluksi 50%.
Mieliala on loistava. Minulla todellakin on asiat mallillaan. Olen miltein terve, minulla on ihanat lapset ja katson taas elämää ruusunpunaisten lasien läpi.
Maailmasta ei surut ja huolet lopu, voin valita miltä kulmalta asioita katson ja miten päätän mihinkin suhtaua :)
Olet miettinyt taatusti miten lapsesi pärjäävät jos et toivu, olet surrut miehesi alkoholismia ja säälit lapsia, että heillä on alkkari isä ja äitikin tälläinen väsynyt rätti.
Osituksessakin annoit periksi ja nyt sitten kärsii kaikki kun sinä et jaksanut.
Nyt tärkeintä on Sinä! Jos katsot taaksesi, huomaat, että jos sinä et voi hyvin, ei voi muutkaan. Tilanne on se mikä on, ja ennenkaikkea mennyt on mennyttä. Sinä olet nyt tärkeä. Sinulla on nyt lupa olla väsynyt ja itsekäskin. Saat ajatella mikä olisi nyt sinulle parasta, sillä usko tai älä, se on parasta kaikille.
Äitini sairasti syövän ollessani lapsi ja oli juuri todellakin jättänyt alkoholistimiehen. Se oli kamalaa aikaa. Sitten kun hän oli väsynyt sytostaateista ja voi hirveän huonosti, niin me lapset ymmärrettiin. Äiti oli kipeä. Äiti oli vaan kipeä aika kauan.
Pitkään hän suri asioita ja se oli synkkää aikaa. Sitten yhtäkkiä hän alkoi hemmotella itseään pienillä asioilla ja se teki hänestä täysin toisenlaisen.
Raakaravinnon voisin googlettaa, kiitti vinkistä.Kauanko hoidoistasi on? Oletko jo päässyt jaloillesi?
Oikeastaan neuvoin sua vähän väärin tai en tiedä miten suomen google antaa tuloksia tuosta raakaravinnosta. Voihan löytyäkin, mutta enkun kielisiltä sivuilta löytyy hyvin tietoa.
Mun hoidoista on jo 7 vuotta ja olen saanut lapsenkin niiden jälkeen. "Ihme" syntyi 2v sitten. Multahan poistettiin toinen rinta kokonaan ja kainaloista kaikki imusolmukkeet.
Olinhan minä katkera exälle, kun jätti, mutta ymmärrän kyllä, kun hän oman äitinsä syövälle menetti että kova pelko siinä oli takana.
Löysin sitten elämäni rakkauden kun olin vielä toipilas vaiheessa ja nyt tosiaan olemme olleet jo 3v naimisissa. Onhan se pelko kokoajan pyllyssä, mitä jos uusii jne, mutta mulla on usein kontrollit ja kaikki on mennyt todella hyvin.
Ja tosiaan kun sanoin, mulle se maallinen mammona on enää yks lysti! Kyllä se onni tulee ihan vain elämästä rakkaiden kanssa ja toki kaikki muu on sitten extraa.
Unohdat omakotitalot ja autot ja naistenlehtien sisustusjutut. Harrasta piknikkejä, ulkoilua, hauskanpitoa, hoitoja.
Kun hoidot on ohi, mene sitten eteenpäin. Jos haluat uuden ammatin, ota selvää opiskelupaikoista, jos haluat työn, katso monsterista ilmoja.
Siivoa, käy kävelyllä....ota tavoitteeksi 10 minuuttia. Siitä on hyvä aloittaa.
Zenhabits.net
En osaa antaa helppoja vastauksia.
Unohda mennyt ja sen haikailu, miksei kaikki onnistunut niin kuin elokuvissa.
Mieti niitä hetkiä nykyisessä elämässäsi, jolloin olet ollut onnellinen. Esim. lasten kanssa on varmasti ollut pieniä onnenmuruja. Jää ajatuksissasi niihin ja nauti niistä. Ja usko ja luota siihen, että sinulla ja teillä on niitä nyt ja tulevaisuudessa.
Tämän parempaa neuvoa en osaa antaa. Ja hanki itsellesi jutteluapua, kerro sinua hoitaneille, että haluaisit jutella psykologin tms. kanssa.
Myös seurakunnalla on paljon erilaisia tukimuotoa, kaikki ei ole uskonnon tuputtamista.
Oma kokemukseni oli, kun elämä meni alta (suhteet, terveys,omaisuus), että paljon vanhaa lähti ja tilalle tuli tyhjyys ja masennus. Superväsymys. Päätin omistaa aikaa itseni hellimiselle. Sallin itseni mörköillä sängyn pohjalla ja olla surullinen. Surun takaa tulivat viha ja sitten pelko. Sitten hiljalleen rakkaus itseeni ilman korvikkeita. Aloitin ihan silittämällä omaa käsivarttani ja hengittämällä syvään. Ikään kuin hellimällä hitaasti ajatusta että tässä minä olen ja saan olla semmoisena kun olen.
Nyt rakastan enemmän kuin koskaan itseäni, kehoani kaikkine tuulenpuuskineen ja muhkuroineen. Vanha tuntuu kaukaiselta. Uusi raikkaalta. Enkä enää pelkää mörköaikoja, ne ovat jaksoja jolloin jokin minussa kehittää uudet siivet.
Voimia, kaikki kääntyy ja vaihtaa suuntaa, varmasti.
Av-Mammat :)
Ihania ja kannustavia viestejä. Kerrankin kaikki asiallisia, ei provon huutelua, eikä turhaa lyödyn lyömistä.
Laitoin tämän viestin kirjanmerkkeihini. Toivottavsti saan kaivaa tämän ½v kuluttua ja kertoa Teille huikean "takaisin-elämään- paranemis-prosessini"
Kyl mää taidan sittenki täältä suosta nousta!!!
Toki muutkin myllyn läpi käyneet voisivat vielä kertoa paranemispolustaan :)