Olen niin pettynyt, kun minulla on vain poikalapsia :-(
Minulla on 5 poikaa, jotka ovat 4v9kk, 3v7kk, 2v6kk, 1v3kk ja 2 viikkia vanhat. Kun kuopus syntyi, niin se oli aivan hirvittävä tilanne. Olin aivan varma, että kyseessä on tyttö, varsinkin kun ultraäänitutkimuksen jälkeen minulle vakuutettiin, että lapsi on aivan varmasti tyttö. Olen vauvan jälkeen vain itkenyt koko ajan, kun olen niin pettynyt, että en ole saanut kuin poikia, vaikka minä halusin nimenomaan tyttöjä, edes yhden ainoa suloisen pikku prinsessan, jota voi pukea kauniisiin tyttöjen vaatteisiin, ostella hänelle tyttöjen leluja kuten nukkeja, opettaa tytölle aikanaan tyttöjen ja naisten asioita, kuten meikkaamista, naiseksi kehittymistä ja naisten töiden (kuten siivouksen, ruoanlaiton, tiskaamisen, pyykin pesun jne) tekoa. Sen sijaan joudun olemaan 5 villin ja kovaäänisen pojan äiti. Lisää lapsia en enää uskalla hankkia, kun olen jo kuitenkin 38v enkä halua tulla enää raskaaksi enää uudestaan, ettei lapsestani tule vain jotain vammaista ikäni takia. Minä en edes jaksa hoitaa noita lapsia kunnolla, itken vain koko ajan ja rehellisesti sanottuna en edes välittäisi hoitaa tuollaista typerää poikalaumaa. Miehenikin vain uhkailee minua, että jos en ryhdistäydy ja lopeta itkemistä, niin hän vie minut mielisairaalaan ja jättää sinne loppuiäkseni häpeämään itkuani.
Kommentit (42)
Jotenkin vielä muuten menis läpi, mutta vain porvoossa voidaan ajatella että olisi jotain naisten töitä joita ei voi pojille opettaa.
Näitä omituisia juttuja on viime vuosina ollut aika usein. Taitaa jonkun ärsyttävä tuttu olla ärsyttävän onnellinen, ja kun ei muuta keksitä, provoillaan sukupuoliasiasta katkeruuksissaan.
Mutta jos muutaman viikon itkeskelyn jälkeen ei pääse asiassa eteepäin, on syytä hakea keskusteluapua. Koska syyt sellaiseen itkuisuuteen ei kyllä ole niin yksiselitteisiä että kun jäi tyttö saamatta.
Minua inhottaa nämä jotka ylimielisesti haukkuvat tiettyä sukupuolta toivovat. "koska minä en toivonut tiettyä sukupuolta, muut jotka toivovat, ovat idiootteja". On hirveän yleistä haluta tiettyiä sukupuolta. On kuitenkin oleellista että ihminen kestää sen totuuden ettei sitä voi itse päättää.
Minulla on tyttö ja poika, ja jos en olisi saanut tyttöä, surisin sitä varmaan jollain tasolla aina. Mutta se ei pilaisi elämääni eikä poikieni elämää. Kyllä tunteisiin on oikeus, ne eivät vaan saa saada liikaa merkityksiä.
Minulla on ollut 3 keskenmenoa, joten osaan kyllä arvostaa elävää lasta. Siitäkin huolimatta toivoin tiettyä sukupuolta.
6 tyttöä, ehkä voitte vaihtaa yhen tai pari. 6 tyttöä siksi että ovat yrittäneet poikaa :(:(:(
Musta toi lasten tehtailu on sairasta ja kammottavaa.
Mulla on 2 ihanaa poikaa joista olen onnellinen ja ylpeä. Ja tähän jää, en tarvitse tyttöä.
t: onnellinen 2x äiti (tyttö ja poika)
Ala nyt elää omas elämääsi, äläkä lasten kautta. Tee itse niitä asioita mitä elämääsi tahdot. Hyväksy lapsesi sellaisina kuin he ovat, se on kaikkein tärkeintä. Elämässä ei yleensä saa kaikkea sitä mistä haaveili.
jumalauta, oleks sä tehnyt noin monta lasta odottaen aina tyttöä, tyttöä, tyttöä..? Ole helvetti onnellinen jos sulla on viisi tervettä lasta. Ja jos jatkat parkumista niin kohta kasvatat sitten ne poikasi ilman miestäsi!
itsellä on 2 poikaa ja tyttö. Olen saanut tuta tytön äitinä olemisen vaikeuden. Kaikki kaveriongelmat, tyttöjen metkut ja pelon, että koska jotain tapahtuu.. poikien luotan paremminkin handlaavan asiat. Tytön kanssa saa olla sydän syrjällään. Toki poikiakin saa odotella kotiin, soitella ja etsiä missä luuraavaat. Mitä keksivät nyt? Missäköhän kiipeilevät, "taistelevat kepakoiden kanssa"jne... (sitähän se on) Mutta ei oo semmosta kauheaa sydäntä särkevää ahdistusta, jota joskus koen tytön kanssa. ja ne odotukset, kun pitäs olla kiltti ja nätti ja kaikkea. On se vaikeaa.
Onko niin, ettei miehesikään tee "naisten töitä"? Aiotko siivota, pyykätä ja laittaa ruuat kaikkien kuuden miehen puolesta?
Kannattaa olla tosi ylpeä pojista. Jotkut saavat tyttöjä 5, ja odottavat kai sitten poikaa. Voithan sinä keskittyä naisellisiin asioihin ja nukkeihin itse. Ja kyllä pojatkin tekevät kotitöitä.
Miehesi on erikoinen jos uhkailee tuolla. Hän antaa väärän esimerkin myös lapsille! Sinulla on oikeus itkuun, tunteisiin ja olla väsynyt. Ehkä ulkopuolinen apu lastenhoidossa olisi hyväksi. Minä eroaisin miehestä HETI ja kysyisin ihan psykologilta kasvatusvinkkejä ettei tilanne riistäydy pojilla. Mies lienee narsisti, hän ei kykene myötätuntoon? Pakene. Minusta mies on syyllinen olotilaasi.. ja hän ei ole tukenasi. Jättää sulle taakaksi kaiken.
Pyydä tuttujasi ja vanhempiasi auttamaan myös lasten kanssa. Ja uuden asunnon järjestelyssä. Ja kerro että mies ei ole ok, haluat eron heti. Nauhoita miehen puheet puhelimessa ja muutenkin, jos hän väittää sinusta jotain myöhemmin. Jos joku kysyy miksi itkit - esim miehen väite, sano että mies oli henkisesti väkivaltainen. Niinhän hän vaikuttaa olevan. Ota kolmas henkilö hoitamaan viestiyhteyttä, älä enää ole miehen kanssa missään tekemisissä. HÄN EI MUUTU. Minulla on kokemusta näistä tyypeistä.
niin ole/yritä olla onnellinen viidestä terveestä lapsesta.
Tavallaan ymmärrän että se voi ehkä harmittaa, hiukan, jos on ns. tyttöjen jutuista haaveillut -mutta se että kuvailet lapsiasi "typeränä poikalaumana" sai minut säälimään poikiasi :(
Hormoneillakin varmasti viä vaikutusta asiaan, mutta yritä nyt hyvä nainen tarrata itseäs niskasta kiinni.
Jos sulla ei ole muuta "murehdittavaa" kuin se, ettei sulla nyt satu olemaan tyttölasta vaan viis (kallisarvoista) poikaa, niin aika helevetin hyvin on sulla asiat. Toivottavasti tajuat jossain vaiheessa sen sekä kaikkien lastesi tärkeyden -ja näytät sen heillekin.
Ei oo tullu mieleen että ehkä joku niistä joskus saa lapsia, joista joku vois olla tyttö..toivottavasti et kuitenkaan ittees kiikkuun vedä jos niin ei käy.
Ultraäänitutkimuksessa ei koskaan kukaan vakuuttele, että lapsi on aivan varmasti tiettyä sukupuolta. Kannattaa perehtyä alaan, ettei mokaa itseään! Tosin ketjun kirjoittaja tekee näitä ketjujaan lähes päivittäin.
Mä olen iloinen, että mulla on vaan poikia.
Saan pitää tyttöjen jutut ihan itselläni :)
Kyllä sä selviät.
tervettä lasta on sulle itkun aihe jonkun sukupuolen takia o_O.
Ihan muuten tiedoksi, jos olis tullutkin tyttö niin se voi olla sellainen jota ei yhtään kiinnosta pukeutua pinkkii, leikkiä nukeilla tms.
Minusta sun kannattais ap hakea apua itselles, ei oo terveen tekstiä tuo kirjoittamasi.
Että oikein tyttöjen töitä, joopa joo
Jotenkin vielä muuten menis läpi, mutta vain porvoossa voidaan ajatella että olisi jotain naisten töitä joita ei voi pojille opettaa.
Mutta mitä jos menettäisit yhtäkkiä yhden lapsistasi tai hän sairastuisi vakavasti? Uskon että sillon itkisit vielä enemmän ja katuisit, että olet surrut sitä, kun sinulla on vain poikia. Muistathan että lapset ovat arvokas lahja, eivät itsestäänselvyys. Jos tuntuu vaikealta, haethan apua, ettei lapset kärsi ja vaistoa ettet ole onnellinen.
Ultraäänitutkimuksessa ei koskaan kukaan vakuuttele, että lapsi on aivan varmasti tiettyä sukupuolta. Kannattaa perehtyä alaan, ettei mokaa itseään! Tosin ketjun kirjoittaja tekee näitä ketjujaan lähes päivittäin.
mä en uskalla tehä lisää lapsia kun pelkään saavani tytön.
Rakasta ja vaali pienokaisiasi. Syyttömiä he ovat sukupuoleensa. Syntyvät maailmaan valmiina tulemaan rakastetuiksi sellaisina kuin ovat.
Kannattaako tehdä lisää lapsia jos sukupuoli on noin tärkeä? Riskihän on aika iso väärälle sukupuolelle