Miksi uskovaiset eivät luo hätkähdyttävää, rohkeaa, omaäänistä taidetta?

ihmisistä. Itse tunnen jonkin verran kristittyjä taiteilijoita, jotka ovat aika hurjiakin ilmaisultaan, kuvataiteilijoita suurin osa, yksi aika erikoinen muusikko on myös kristitty. En viitsi mainita näitä nimiltä, jos eivät itse halua miksikään fundamentalisteiksi leimautua, mutta ihan aktiivisia herätyskristittyjä ovat. No Joose Keskitalon voisi ehkä mainita ihan nimeltä, sen verran näkyvästi hän on myös kristitty.

Kyllähän se näin on. Mutta syykin löytyy, moniko oikeasti menestyksekäs taiteilija elää nöyrää matti meikäläisen elämää ilman viina virtoja ja vaikkei itse juo niin katsojat senkin puolesta? Lisäksi esim. rock muusikko ei pitkälle pötki jos esiintyisi vain kirkoissa. Eli muusikon pitäisi sitten esiintyä baarissa ja festareilla jossa sitten katsojat ryyppäävät ja rellestävät senkin edestä. Onhan siellä niitäkin jotka viettävät iltaa hyvässä seurassa hauskaa pitäen.



Kuvataidekin nousee hattuun, ei sille mitään mahda. Eli kaikenlainen maallinen kunnia menee helposti uskomisen edelle, siinä se lyhykäisesti ja siksi sitä vältetään.

joose keskitaloa en tunnekaan.

niin kirjailijoista löytyy hyvinkin jo uskovaisia. Jopa ihan suomen kirjallisuuden huipulla!;)

kaikista ei se kristinusko välttämättä näy heti päällepäin. En usko että tiedät kaikkien taiteilijoiden uskonnollisia vakaumuksia??



Minä luon ainakin hienoa taidetta :D Valitettavasti en ole kuuluisia ja menestynyt (ainakaan vielä!).

Eli mitään luovuuden rajoituksia ei kyllä ole tullut vastaan uskoni vuoksi.

jos haluaa olla ihan huipputaiteilija, on pakko mennä kaappiin piiloon. tämä on muuten ihan totta. kaapissa ei sitä paitsi tarvitse itsensä seurassa edes olla vaatimaton eikä toisaalta pitää yllä taiteilijhaimagoa. suuri helpotus kaikille, myös taiteen vastaanottajille.

Ehkä syynä on se, että nykyajassa usko Jumalaan koetaan vanhanaikaisena ja juurikin konservatiivisena - uutta luova taide taas usein kyseenalaistaa ja rikkoo rajoja. On helpompi olla vakavasti otettava taiteilija kuvaamalla Jeesus homojen seurassa (eli tavallaan kritisoimalla uskontoa) kuin tekemällä taiteella kunniaa Jumalalle. Jumalan kunniaksi tehty taide on jo tehty joskus ennen renessanssia. Sen jälkeen ihminen on nostettu keskiöön.



Toki voihan sitä uskovana kyseenalaistaa, esimerkiksi luonnon tuhoamista tai sortoa. En tiedä, vaikka näitä taiteilijoita olisikin. Mutta itsekin ajattelen, että sellainen taide, jossa kristinusko nostetaan näkyvästi esiin, on usein kovin pliisua.

ja tekevät rohkeaa taidetta, vaikka ovat uskovia kristittyjä. He eivät vain ole saaneet nimeään esiin valtamedioissa. Harva pääsee huippujulkkikseksi taiteen tekemisellä.

rajoja, eivät välttämättä riko niitä muodikkaaseen suuntaan.



Juuri tuollaiset homokuvat Jeesuksen kanssa eivät nykymediassa ole mitään rajojen rikkomista, vaan juuri sitä muodin mukana kulkemista ja ajan normaalia henkeä. Kun taas oikeasti radikaalia on esimerkiksi juuri se, että on avoimesti kristitty. Se herättää ihmisissä paljon suurempia vastareaktioita, ja ahdistusta. Ja siksi sillä ei saa näkyvyyttä.



Julkisuuteen tosiaan ei nouse niitä rajoja rikkomalla, vaan olemalla 'rohkea' juuri sillä tasolla, minkä iltapäivälehtien lukija ymmärtää.

Uskonnollinen lähiyhteisö ei varmaankaan katsoisi hyvällä silmällä, jos yhteisöön kuuluva alkaisi ilmentää taiteessaan kenties rajujakin ristiriitojaan ja avoimen kriittisiä pohdintojaan, mm. omaan (uskonnolliseenkin) identiteettiinsä liittyen. Tämä kai on aika selvä asia, että tiiviistä uskonnollisesta yhteisöstä on hankalaa nousta esiin omilla, avoimen kriittisillä ajatuksilla, pohdinnoilla ja näkemyksillä. Intensiiviset ja tiiviit uskonnolliset yhteisöt kun tuppaavat yleensä rajoittamaan ja kontrolloimaan jäseniensä elämää kaikin tavoin. Mutta olen sitä mieltä, että jos ei elä ko. "yhteisöhäkissä" vaan toteuttaa omaa uskonnollisuuttaan ko. rajoitteista vapaana, niin on toki täysi mahdollisuus tuottaa rajuakin taidetta. Aikamme uskovaiset taiteilijat varmasti ovat (uskovaisuudestaan huolimatta)elämäntyyliltään tai ainakin asenteeltaan individualisteja, eivätkä siis anna uskonnollisen viiteryhmänsä puuttua taiteelliseen luomistyöhönsä... joka on hieno homma heidän ja Suomen kulttuurielämän kannalta.

Juha Tapio on uskovainen ja teki ennen gospelmusiikkia.Kylläpä täällä on ennakkoluuloista väkeä

valtavirtaa olla.

uskovainen myös.

Tässä uskovaisia,joista varmaan joku on kuullut:

Nyrkkeilijä Robert Helenius,Huilisti Juhani Aaltonen,

Carola Häggvist

http://www.kristillisdemokraatit.fi/KD/weblehti/fi/juttuarkisto/artikke…,



Ruudolf,

Samuli Edelmann,

Ongelmana on esim. muusikin alalla se,etteivät levy-yhtiöt suostu julkaisemaan biisejä,joissa on kristillistä sisältöä.Muusikot joutuu siis karsimaan tekstejään.

ESim.Jenkkilässä monet artistit ja näyttelijät ovat uskovaisia,mutta eivät tee ns.kristillistä taidetta.Jessica Simpson on ainakin uskis.Keitähän niitä vielä oli.

Netistähän löyty vaikka ketä,kun alkaa selailla

Denzel Washington http://www.beliefnet.com/Faiths/Christianity/2008/09/The-12-Most-Powerf…

Angela bassett

http://www.beliefnet.com/Faiths/Christianity/2008/09/The-12-Most-Powerf…

http://www.villelopponen.com/

Onpas upeita noi Löppösen työt!

Mieleen tulee näin äkkiä kuvataiteilijoista Pauno Pohjolainen.



Jippu on ymmärtääkseni uskovainen. Onko hänen musiikkinsa sitten hätkähdyttävää vai ei riippunee kuulijasta.

Anne Pohtamo on uskis vaikkei taiteilija olekaan.Tuli vaan mieleen,kun on sentään miss maailma:)

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/102625-anne-pohtamo-usko-ei-ole-voil…

Ei yhtään mitenkään. Uskovaisen perikuvia ovat, tasapaksua massaa.

Mikä kenenkin mielestä on hätkähdyttävää?Musta ainakin nuo maalaukset oli hätkähdyttäviä!Tietysti jos ihmisen mieli on kovin paatunut,niin tarvitaan kovasti verta,pornoa ja väkivaltaa ennenkuin tuntuu missään!