Miten suhtautuiset, jos et koskaan tietäisi etukäteen, milloin miehesi tulee töistä?
Jos olisit kotiäiti ja miehesi olisi normaalissa päivätyössä, mutta teksi kuitenkin ylitöitä niin ettet koskaan tietäisi etukäteen, tuleeko hän kotiin neljän jälkeen vai klo 21 jälkeen. Mitä ajattelisit, tuntisit ja miten suhtautuisit jos tilannetta jatkuisi vuositolkulla?
Kommentit (54)
jos ylitöihin jää, kuuluu siitä ilmoittaa.
Meillä menty näin vuosia, tosin tiedän, ettei ainakaan ennen klo 19 tule. Ylitöistä ei tosin ole kyse, liukuva työaika kun on, niin mikäs sen mukavampaa, kuin nukkua aamulla myöhään..
Tämän tyylin hinta lankeaa maksettavaksi muutaman vuoden kuluttua, kun nuorimmainen kasvaa hiukan isommaksi ja tunnen pärjääväni yksin. Henkinen yksinhuoltajuus on raskasta, apuakaan ei kehtaa keneltäkään pyytää, kun perheessä kuitenkin kaksi aikuista asustaa.
Kiva purkaus :(.
Tosin en ole enää kotiäiti vaan vuorotöissä itsekin. Mies taas on yrittäjä. Joskus saattaa lähteä töihin vasta illalla tunniksi, joskus saattaa kello soida jo ennen neljää aamulla ja tulla kotiin vasta illalla 22 tai ylikin. Joskus saattaa käydä aamulla töissä ja illalla töissä ja olla päivällä kotona. En minä jaksa pysyä perässä sen aikatauluissa, lapsen päiväkotiajat sovitellaan kerran kuussa pääasiassa minun vuorojen mukaan, ilmoittaa sitten jos pystyy joskus hakea aiemmin tai viedä myöhemmin.
Miksi pitäisi aina tarkalleen tietää koska toinen tulee? Ei mieskään minun vuorojani muista, vaikka ne toki yleensä seinäkalenterista voi halutessaan lukea, mies taas saattaa saada puhelun ja lähteä milloin vaan.
Jos on jotakin yhteistä menoa, se sovitaan etukäteen ja sille ajalle ei oteta töitä. Tekstarit on myös käteviä, niitä voi laittaa päivän aikana jos tarvii tietää missä toinen menee.
Mä en tiedä aina edes tuleeko se yöksi kotiin tulee jos tulee. En elä muutenkaan minkään kaavan mukaan elämä on paljon mielenkiintoisempaa kun pelkkä mieheen kotituloaika on yllätys ;)
ollut suhteen alusta saakka. Mies tulee normaalisti töistä klo. 17 ja 18:30 välillä, toisinaan myöhemminkin. Rupean soittelemaan perään tai hän ilmoittelee myöhästymisestään jos menee yli klo. 19 koska tuolloin rupean laittamaan lapsille iltapalaa itse. Normaalisti mies hoitaa sen homman.
Minulle tuo asia ei ole koskaan ollut ongelma. Miehellä on kuitenkin joustava työaika joten hän ehtii olemaan aamulla lasten kanssa ja antaa minun nukkua. Menee siis kuitenkin töihin 8:30 mennessä. Voi myös pitää puoli päivää tai päivänkin vapaata ilman erityisjärjestelyitä jos minulla on joku pakollinen meno (todella harvoin) päivällä tai esim. viikonloppureissun vuoksi.
Mies tienaa niin hyvin, että minulla on varaa olla ainakin toistaiseksi kotiäitinä joten en valita. Miehelle työ on tärkeää mutta hän on kuitenkin myös osallistuva ja läsnäoleva aviomies sekä isä silloin kun on kotona. Vapaa-ajastaan hän käyttää enemmän aikaa lasten kanssa kuin minä.
Mitäs tuolla asialla itseään rassaa. Ihan sama koska tulee, kunhan tulee ja pysyy hengissä. Näin on ollut jo 15v.
se on kuluttavaa. Se, ettei voi suunnitella mitään yhteistä menoa, harmittaa.
Meillä toi ön ollut jo koko suhteen ajan ihan arkipäivää. Mies on betoni hommissa ja tulee kotiin kun keikat ja hommat on tehty. Joskus klo 13 (hyvin harvoin) ja joskus jopa klo 23. Betonia kun ei noin vain voi vaan jättää kun se täytyy tehtyä valmiiksi heti.
Pitää toki minut ajantasalla, jos menee myöhään. Yleensä soittaa aina kun töistä lähtee. Ja jos mulla on jotain asiaa, minkä vuoksi tarvitsee tietää milloin tulee, niin sitten soitan hänelle ja kysyn koska on tulossa.
Ja mies tekee myös paljon työreissuja ja ei tiedä aina tarkkaan montako yötä joutuu reissussa olemaan. Soittelee kyllä reissustakin aina ja ilmoittelee, kun aikataulut selviää.
Tiedän monia, jotka kauhistelee meidän systeemiä ja ovat itse ihan hermona, jos mies tuleekin puolituntia aiottua myöhemmin. Itse en onneksi stressaa sellaisilla asioilla.
niin kauan ollaan että työt tulee tehtyä. Deadlinejä on pakko joissain ammateissa noudattaa.
Mies menee töihin aamuisin niin aikaisin, että me nukumme tyttären kanssa vielä. Virallisesti työpäivä loppuu klo 16, mutta yleensä mies on kotona 17-17.30 aikaan. Normaalisti se ei kamalasti häiritse, mutta nyt kun olen taas raskaana, niin tuo päivän venyminen ärsyttää toisinaan ihan hirveesti. Oksensin ensimmäiset nelja kuukautta ja nyt viimeiset kuukaudet olen supistellut tosi helposti. Myös liitos-, lonkka- ja selkäkivut pitävät huolen siitä, että odotan miehen kotiintuloa kuin kuuta nousevaa, viimeisillä voimillani. Ärsyttää välillä, mutta minkäs sille voi. Jos olen itse saanut yöllä nukuttua hyvin ja esikoinen on nukkunyt hyvät päikkärit, odottaminen ei häiritse.
miehen ylityöt on munkin ylitöitä. (Olen siis kotona lasten kans.) Onneks ei tarvi tollasesta tilanteesta kärsiä.
päivän venyminen?! Klo 17?! Meillä päivä on venynyt jos pääsee kotiin kymmeneksi :)
päivän venyminen?! Klo 17?! Meillä päivä on venynyt jos pääsee kotiin kymmeneksi :)
Meillä ei veny päivä yhtään, päinvastoin! et alapa päivittelemään siinä sitten. En ole se, jolle vastasit.
Eilen mies tuli kotiin noin klo 23. Kun se on normaalia, ei siihen mitenkään erityisesti suhtaudu. Kai se ottaisi aivoon, jos tietäisi miehen työajan päättyneen jo klo 17, mutta kun tilanne on se, että mieheni ei ihan oikeasti voi aamulla tietää, mihin asti työt tänään kestävät, ja jokaisesta puolen tunnin pätkästä hän saa rahaa, niin tilanne on ihan eri.
eli suhtautuisin, että OK. Ei mies ole minulle tilivelvollinen työstään, en voisi kuvitella, että vahtisin kello kädessä, koska hän tulee töistä.
Onko tuossa sitten joku ongelma?
minne lähtee työreissuun, jos ulkomaille menee, niin se on kiva tietää mutta en suunnittelekaan viikoille mitään yhteistä etukäteen.
Mies teki paljon töitä, olihan hän perheen ainut rahantuoja. Mitä siihen nyt suhtautumaan; tilanteen vaatimalla tavalla elettiin.