Lue keskustelun säännöt.
Mies petti - nyt menossa samoihin firman juhliin tuon naisen kanssa
24.05.2012 |
Mies jäi kiinni suhteesta työkaveriinsa. Päätimme jatkaa ja olemme tehneet tosi kovasti töitä suhteemme eteen. Itse olen ollut hirveässä prässissä ja antanut itsestävni varmasti kaiken mitä on ollut irtipuristettavissa. Välillä tulevaisuus näyttää erittäin valoisalta, välillä taas iskee masennus kaikesta siitä mitä mies on tehnyt ja valehdellut. Olen itsekin tehnyt miehelle ikäviä asioita aikanaan (en kuitenkaan pettänyt) ja uskon että virheitä tekee jokainen ja niitä voi aidosti katua, itse ainakin. Ja voin rehellisesti myöntää, että itse osaltani ajoin miestä pois luotani, mutta en ollut valmis eroamaan.
Mies on jäänyt pois työpaikkansa iltatapahtumista ja valinnut minut niiden sijaan. Siitä olen ollut kovin iloinen. Nyt kuitenkin mies aikoo mennä firman kesäjuhliin, johon kuuluu aina runsaasti alkoholia ja jatkot kaupungilla. Tämä on mulle ihan sietämätön ajatus. En kestä ajatusta humalaisesta miehestä ja siitä toisesta naisesta tilittämässä tapahtunutta. Ja toki jossain alitajunnassa on pelko siitä, että jos jotain muutakin tapahtuu.
Mitä mieltä? Pitääkö antaa miehen mennä vaikka se on mulle aivan sietämätön ajatus? Vai voinko pyytää jäämään kotiin?
Mies voi mennä kyllä muihin juttuihin, mutta tuon naisen kanssa samoihin tilanteisiin en haluaisi hänen menevän. Meillä on yhteisiä tuttuja, joten tiedän kyllä mitä noissa työpaikan jutuissa pääosin tapahtuu, eli ketä on ollut paikalla jne.
Teillä pettäjille ja toisille naisille voin sanoa, että läheisen kuolema tai vakava sairaus on kamalampi asia kuin pettäminen. Muuta pahempaa en vois edes kuvitella. Mun elämä hajos ihan täysin ja niitä riekaleita yritän nyt korjailla.
Kommentit (107)
Ja jos tilanne olisi OIKEASTI tuo, että pettäjä on "tehnyt kaikkensa" parisuhteen eteen, eihän se petetty enää välittäisi pätkääkään petetäänkö häntä vai ei. Eihän sellainen ole kiinnostunut omasta puolisostaan selvästi.
Mä olen nähnyt monta tapausta joissa juuri se labiilimpi osapuoli pettää ja tekee aivan mitä lystää oudon tunnekylmyyden vallassa. Ja se toinen on luottavainen, sitoutunut osapuoli. Kyllä se vain niin on, että narsisti saa mistä tahansa syyn pettää. Puoliso sanoi rumasti... eikä katsonut mua nätisti laittettuaan mulle ja lapsille puoli päivää ruokia... yhyhyyy... se siis petti mua ekana! Nyt saan mennä sänkyyn kenen tahansa kanssa... koska toi teki ensin noin ruman tempun!
Tällaisia ihmisiä on, oikeasti - valitettavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos puolliso on oikeasti esim. narsistinen, voi ero olla helvetillinen. Pelko omasta ja lapsien turvallisuudesta voi tehdä tilanteesta sellaisen, että eroa ei niin vain oteta.
Mitä jos petturi on yrittänyt? On kertonut, mikä hänen mielestään suhteessa on vikana. On pyytänyt puolisoa myös avautumaan. On hakannut päätä seinään, kun toiselta ei saa mitään vastakaikua. On järjestänyt kahdenkeskistä aikaa ja jäänyt telkkarille kakkoseksi. Jne.
Jos omaa suhdetta ei saa mitenkään toimimaan, otetaan ero.
Ja jos tilanne olisi OIKEASTI tuo, että pettäjä on "tehnyt kaikkensa" parisuhteen eteen, eihän se petetty enää välittäisi pätkääkään petetäänkö häntä vai ei. Eihän sellainen ole kiinnostunut omasta puolisostaan selvästi.
alat kyllä eksymään aika kauas todellisuudesta. Toki tollasia tilanteita varmasti on mutta ovat yksittäistapauksia, ja jos sitä puolisoa pelkää noin niin en usko että pettäminen on kovin hyvä idea.
Kyllä se syy on pettäjässä.
Jos tilanne on kuten joku väittää, että pettäjä on tehnyt kaikkensa suhteen eteen, mutta silti mikään ei toimi, silloin on se ero paikallaan.
Miksi jäädä junnaamaan?
Narsististakin pääsee eroon. Vaikeamman kautta, mutta kyllä siitä pääsee. Väkivaltaisestakin.
Ja ihan on tarpeeksi kokemusta tästä.
Ettei juo yhtään, korkeintaan alkujuoman, ja tulee kotiin klo 24(ennen jatkoja). Tai vaihtoehtoisesti haet miehen.
En ymmärrä myöskään, miksi aina pitää viinaa olla juottamassa joka pippaloissa. Ihan kuin haettaisi oikein juoruja, sensaatioita ja noloja tilanteita. Yhteinen aika tietysti tuo ryhmähenkeä ja rentoutta, mutta viina pilaa kaiken.
Puhu nyt rauhallisesti miehen kanssa teidän parisuhteesta. Millä mielin mies sun kanssa on ja mitä asioita voisitte toinen toisissanne muuttaa, jotta ottaisitte toistenne tarpeet paremmin huomioon. Älä kuitenkaan ota pettämistä puheeksi tai vetoa siihen. Kysele, mita ohjelmaa juhlissa tulee olemaan ja kauan haluaisi siellä olla, ja onko edes aikeissa mennä. Miettikää miehen alkoholin käyttöä, onko siinä ongelmia. Kysele voisiko mies olla selvänä juhlissa ja tulla aikaisin kotiin. Kaipaat miestä ja olet huolissasi miehen turvallisuudesta kun mies on humalassa kaduilla. Kuitenkin haluat vielä miehen kainaloon?
Itse tiedät paremmin, miten mies on käyttäytynyt viime aikoina. Onko ollut normaali, vai kaipaako toista naista...
Itse ehdottaisin, että joulujuhliin voisi mennä, mikäli palauttaa luottamuksen, mutta nyt toivoisit parisuhteen olevan etusijalla ja kevätjuhlissa käydään korkeintaan moikkaamassa pomoa ja liuetaan vähin äänin kotiin. Suola on vielä sen verran tuoretta, että jano tulee varmasti. Antakaa toisillenne tilaa ja omia menoja muuten kuin lähtemällä houkutusten keskelle.
Kyllä se sullekin vielä kolahtaa.
Miehet on kuin pikkulapsia, niitä pitää kieltää tekemästä asioita, joita ei halua niiden tekevän. Ne venyttävät rajoja joka tapauksessa niin paljon kuin pystyvät.
Olen ihan varma, että ap:nkin mies on koko ajan edelleen höylännyt sitä samaa horoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos petturi on yrittänyt? On kertonut, mikä hänen mielestään suhteessa on vikana. On pyytänyt puolisoa myös avautumaan. On hakannut päätä seinään, kun toiselta ei saa mitään vastakaikua. On järjestänyt kahdenkeskistä aikaa ja jäänyt telkkarille kakkoseksi. Jne.
Jos omaa suhdetta ei saa mitenkään toimimaan, otetaan ero. Ja jos tilanne olisi OIKEASTI tuo, että pettäjä on "tehnyt kaikkensa" parisuhteen eteen, eihän se petetty enää välittäisi pätkääkään petetäänkö häntä vai ei. Eihän sellainen ole kiinnostunut omasta puolisostaan selvästi.
Ja arvaa mitä? Sen jälkeen puoliso otti minut vakavasti. Sen jälkeen hän halusi yrittää, halusi mennä terapiaan, halusi parantaa meidän suhdetta. Tajusi, että meidän suhteen ongelmat ei lähde vaikenemalla pois ja että meidän pitää lasten takia oikeasti yrittää.
Arki-iltaisin viimeistään klo 21 ja viikonloppuna klo 24. Alkoholinkäyttöä tulee myös vaimon valvoa ja rajoittaa. Voitte sopia, että työpaikan juhlissa voi enintään juoda yhden oluen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etkö koskaan tule ajatelleeksi, että jotkut ovat vakavissaan suhteessaan, joillekin uskollisuus on parisuhteen ehdoton edellytys, joidenkin mielenterveys järkkyy jos puolison petos käy ilmi, joidenkin lasten koti rikkoutuu, jotkut lapset joutuvat jättämään kotinsa ja menettävät isänsä jne. jos petos käy ilmi.Taisi olla kurja lapsuus ja huonot vanhemmat sinulla. Narsisteilla aina on.
Mutta narsisteilla on aina jokin syy jolla ne oikeuttaa toimintansa. Siis jokin täysin absurdi.
Kylläpä täällä on ymmärtäväisiä ja anteeksi antavia ihmisiä. Minä en miehen pettämisen jälkeen päästäisi häntä yhtään mihinkään viinajuhliin ilman minua. Enkä edes töihin samaan paikkaan jossa pettäjäkumppani olisi.
Noh, en kyllä edes pystyisi jatkamaan suhdetta pettäjän kanssa: se olisi minulle liian raskasta. Tai jos olisi "pakko" jatkaa niin pettäisin itsekin ja kertoisin siitä miehelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olettaisin, että mieheni tulee suht ajoissa kotiin. Tällä tarkoitan puolen yön maissa. Oman mieheni tuntien tekisikin niin. Jos meillä olisi vastaavanlainen tilanne niin olettaisin miehen ymmärtävän että tilanne on minulle epämukava ja että hän ymmärtäisi tulla ajoissa kotiin ja olla juomatta kaksin käsin.
Jos mies kuitenkin olisi aamuyöhön ja tulisi kotiin umpitunnelissa, vetäisin tästä omat johtopäätökseni.. Tietenkään en voi ottaa sinänsä kantaa ap:n miehen käytökseen koska en tunne miehen tyyliä. Mun mies ei muutenkaan ole koskaan firman juhlissa älyttmän myöhään eikä ota muutamaa enempää.
meillä on molemmilla se periaate, että työyhteisön juhlissa otetaan rauhallisesti ja ei juopotella hulluna. Omat kaverit on sitten ne joiden kanssa juhlitaan kunnolla.
Mitä jos petturi on yrittänyt? On kertonut, mikä hänen mielestään suhteessa on vikana. On pyytänyt puolisoa myös avautumaan. On hakannut päätä seinään, kun toiselta ei saa mitään vastakaikua. On järjestänyt kahdenkeskistä aikaa ja jäänyt telkkarille kakkoseksi. Jne.
Jos omaa suhdetta ei saa mitenkään toimimaan, otetaan ero. Ja jos tilanne olisi OIKEASTI tuo, että pettäjä on "tehnyt kaikkensa" parisuhteen eteen, eihän se petetty enää välittäisi pätkääkään petetäänkö häntä vai ei. Eihän sellainen ole kiinnostunut omasta puolisostaan selvästi.
Ja arvaa mitä? Sen jälkeen puoliso otti minut vakavasti. Sen jälkeen hän halusi yrittää, halusi mennä terapiaan, halusi parantaa meidän suhdetta. Tajusi, että meidän suhteen ongelmat ei lähde vaikenemalla pois ja että meidän pitää lasten takia oikeasti yrittää.
eikös valtaosa pettäjistä pyri kaikin keinoin salaamaan tekonsa puolisoltaan? Miten tällainen havahtuminen silloin pääsee tapahtumaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä tietyt työpaikan juhlat ovat pakollisia. Edellisessä työpaikassani määräaikaisen työsuhdetta ei jatkettu, koska meni työpaikan juhlien sijasta konserttiin. Osoitti näin epälojaalisuutensa työyhteisölle.
Ei tulisi todellakaan kysymykseen, että joku jäisi tilaisuuksista pois mustasukkaisen puolison takia. Kyllä aikuisten on osattava tulla toimeen keskenään myös ihastusten kariuduttua.
minusta parisuhde ei voi toimia, jos toiselta aletaan kieltämään menoja ja jos pitää koko ajan pelätä mitä toinen missäkin tekee. Silloin ollaan jo siinä pisteessä ettei homma toimi. Itse en mieti pätkääkään mitä mies työreissuillaan, työpaikan juhlissa tai kaverien kanssa ollessaan tekee. Jos haluaa pettää niin tilaisuuksia siihen on joka päivä, ei se vaadi erikseen jotain työmatkaa tai juhlaa. Ja sitäpaitsi, minusta häpeä on sen pettäjän ja itsepä tekonsa kantaa. Minä ainakin elän hyvällä omallatunnolla ja jos joskus saisin kuulla mieheni pettäneen, ei mun maailma siihen kaatuisi,sen jälkeen miehen ei vaan tarvitsisi enää pettää, vaan voisi vapaasti lähteä muihin naisiin, mun elämäni jatkuisi toisaalla. En mä jaksa pohtia tuollaisia asioita, enä kiellä menoja, menen itsekin jos siltä tuntuu, eikä lupia tarvitse kysellä, aikuiset ihmiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minusta parisuhde ei voi toimia, jos toiselta aletaan kieltämään menoja ja jos pitää koko ajan pelätä mitä toinen missäkin tekee. Silloin ollaan jo siinä pisteessä ettei homma toimi. Itse en mieti pätkääkään mitä mies työreissuillaan, työpaikan juhlissa tai kaverien kanssa ollessaan tekee. Jos haluaa pettää niin tilaisuuksia siihen on joka päivä, ei se vaadi erikseen jotain työmatkaa tai juhlaa. Ja sitäpaitsi, minusta häpeä on sen pettäjän ja itsepä tekonsa kantaa. Minä ainakin elän hyvällä omallatunnolla ja jos joskus saisin kuulla mieheni pettäneen, ei mun maailma siihen kaatuisi,sen jälkeen miehen ei vaan tarvitsisi enää pettää, vaan voisi vapaasti lähteä muihin naisiin, mun elämäni jatkuisi toisaalla. En mä jaksa pohtia tuollaisia asioita, enä kiellä menoja, menen itsekin jos siltä tuntuu, eikä lupia tarvitse kysellä, aikuiset ihmiset.
jossakin vaiheessa tajusin,e ttä haluanko elää loppuelämäni epäilevänä ja peläten koko ajan toisen tekemisiä. En todellakaan halua.
hän hölöttää sinun teidän välisenne asiat pettäjänaiselle. Eli parantumisprosessienne ei ole onnistunut eikä täydelline jos mies ei ole sinulle solodaarinen. Oletko kotiäiti? Hanki oma elämä. Kamalaa on elämäsi jos se on ainaista pettämisodotusta.
anna miehen mennä. Tee itse jotakin kivaa illalla. Kun mies tulee yöllä kotiin, lirkuttele ja pyydä seksiä. Sitten kokeilet onko penis limainen ja viittaako yhdyntään. Näin saat helposti selville miehen uskottomuuden. Vedä siitä sitten konkluusiot.
Tiedän mitä käyt läpi. Olen itse ollut samassa tilanteessa vuosi, puolitoista sitten.
Asia selvisi sinulle vasta 4 kk sitten. Tuo neljä kuukautta on kovin lyhyt aika. Voin luvata, että vuoden päästä miehesi firman kesäjuhlat eivät aiheuta samanlaista ahdistusta ja pelkoa.
Itse koin, että minun, mieheni ja meidän liiton pettämisen jälkeisen selviytymisen perusedellytys on ollut se, että opeteltiin rehellisiksi toisiamme kohtaan. Onko ihan mahdoton ajatus, että keskustelisitte miehenne kanssa siitä, miltä hänen lähtönsä tai lähtemättä jättämisensa firman kesäjuhliin teistä kummastakin tuntuu? Ja että millaisia pelkoja se sinussa herättää?
Mielestäni tämä ei enää (pettämisen jälkeen, ja vieläpä näin lyhyen ajan päästä) ole asia, josta sinun on vain yksin selviydyttävä ja mietittävä miten sinä tämän kestät, ja päästävä "mustasukkaisuudestasi" yli, vaan pikemminkin tilanne, joka teidän on yhdessä mietittävä, että miten tämän asian ratkaisette. Juuri nyt te rakennatte pohjaa uudelle luottamukselle, ja mielestäni parasta olisi, että teette sen _yhdessä_ keskustelemalla. Ja siinä kohtaa pitäisi molempien pystyä olemaan rehellinen, muutenhan pohja jää huteraksi.
Firman kesäjuhlat ovat varmasti tärkeät, mutta jos taas ajattelee elämää vähänkin pitemmällä tähtäimellä, niin huomaa ettei ne niin tärkeät olleetkaan. Tarkoitan vain sitä, että jos lähtökohtaisesti ajattelee niin, että nämä juhlat ovat nyt aivan pakolliset, niistä ei voi mitenkään jäädä pois, niin sittenhän asiasta on turha edes keskustella? Ja siksi olisi kenties hyvä lähestyä asiaa vähän avoimemmin. Pakkohan ei ole kuin kuolla ja maksaa veronsa..
vaan huonoon parisuhteeseen vaaditaan kaksi jne jne: mikä on mielestänne riittävän hyvä syy parisuhteessa, että toinen pettää puolisoaan?
hoitamasta suhdettaan, kiristää lapsilla (jos erosta edes uskaltaa mainita) jne. Rautalangastako sulle pitää taivuttaa?
Kiva, että av:lla on fiksuja(kin) ihmisiä :-) jotka ovat miettineet parisuhdeasioita pitkällä juoksulla eivätkä vain oman minuuden jatkeena.
Sanoisin ap:lle puolestani yhden asian vielä minäkin: rakkaus on jatkuvaa riskinottoa. Mikään ei ole varmaa, koska toista ihmistä ja hänen aikeitaan ei voi tuntea eikä omistaa, vaikka olisiitte olleet yhdessä 20 vuotta.
Pelko omasta ja lapsien turvallisuudesta voi tehdä tilanteesta sellaisen, että eroa ei niin vain oteta.