Sinä, jolle työ on intohimo: kerro ammattisi!
Minulle työni ei ole intohimo, mutta toivoisin, että se olisi. Olenko vain haaveilija; voiko työ olla intohimo?
Kommentit (56)
Toisaalta, olen ollut intohimoinen työni suhteen jo ennen päällikkyyttä! ;)
Pidän työstäni ja mulle "mun" lehti on todella tärkeä. Mutta voin olla kyllä lomallakin... Mutta jos huomaan virheen tai puutteen, niin ahdistaa ja pitää ottaa yhteys työkavereihin:-)
ja potilaskontakteista ja auttamisesta nautin. Toimenpiteet on kivaa käsityötä. Myös yöllä töissä olo on usein ihan ok, on kiva olla siellä missä tarvitaan, ja aamusta pääsee sitten nukkumaan.
Ihan intohimiseksi en suhdettani kuitenkaan kuvaile. Sairaalan ihmissuhdekuviot ja hierarkia raastaa välillä hermoja ja vie voimia, ja sihteerien ja huoltomiesten hommien teettäminen lääkäreillä masentaa. Työpäivästä liian suuri osa kuluu turhaan, ja sitten kun se oikea työkin pitää tehdä, niin kokonaisuus on aika kuormittava. Se syö intohimoista fiilistä, vaikka työn varsinaisen sisällön puolesta kaikki olisi tosi jees.
olen ollut monessa eri yksikössä, eikä tylsää ole ollut koskaan.
Ihana työ, jota tekee mielellään joka päivä.
Minulla on siis muutama määrätty asiakas ja hoidan heidän puolestansa heidän tavaroitaan =D
eli saldotan, hoidan tilaukset ja kuljetukset jne.
Todella mielenkiintoista ja haastavaa + asiakkaiden kanssa on kiva tehdä töitä (sillon kun kaikki menee putkeen).
Olen unelma-ammatissani ja musta tuntuu, että teen jotain tärkeää.
lapsuuteni unelma toteutui ja nyt oma yritys lähes 20 vuotta.Asiakkaat ovat mulle rakkaita, heitä on ihana hemmotella.Ihanaa on myös se, että saan elää heidän ilot ja surut, olla luottamuksen arvoinen.Parhaita juttuja on se , kun saa nostaa naisen itsetuntoa esim. meikillä saa ihmeitä aikaa..hali
Työ siis voi olla intohimo. Nyt kun vielä löytäisin sen oman työni... Aikoinaan vain ajauduin nykyiseen ammattiini, joka on yksi tässä mainituista, mutta jotenkin haluaisin vielä "tulla joksikin isona".
Minulla on kokemusta ravintola-alasta 7 vuotta, mutta nyt vasta vähän aikaa olen ollut junassa. Rakastan asiakaspalvelua ja sitä, että ihan jokainen työvuoro on erilainen! :)
intohimo on ehkä vähän turhan voimakkaasti sanottu, mutta pidän työstäni valtavasti
jos alkaa viihtyä työpaikallaan niin hyvin ettei muista pitää vapaata, uupumisriski on suuri. Pidän kovasti työstäni ja teen sitä mielelläni, mutta intohimoksi en sitä halua. Ammattini on siis psykologi.
en voisi kuvitella tekeväni mitään muuta työtä, olen lapsesta asti halunnut vain tätä. Lapsuudenkodissakin taiteet olivat arvossaan ja vanhempani olivat itsekin saaneet alan koulutusta. Ja kyllä, elätän itseni tällä, jos joku katkera kylmäkkökarjakko alkaa itkeä verta asian johdosta :)
Tuotan intohimoisesti sisältöä av:lle. Koen, että yhteisömme voimalla maailma paranee ja todella vaikutamme asioihin.
Ja kuten kollegakin tuolla aiemmin sanoi,kumpa voisi keskittyä siihen lääketieteeseen, eikä kaikenlaiseen skeidaan siinä ympärillä (hoitajan, sihteerin, talonmiehen, sosiaalityöntekijän ja taikurin työt).
Ja kuten kollegakin tuolla aiemmin sanoi,kumpa voisi keskittyä siihen lääketieteeseen, eikä kaikenlaiseen skeidaan siinä ympärillä (hoitajan, sihteerin, talonmiehen, sosiaalityöntekijän ja taikurin työt).
Herregud!
#44
Intohimosta en tosin tiedä...