Ruotsi on helppo kieli oppia, mutta silti suurin osa vuosia pakkoruotsia opiskelleista ei osaa
ruotsia paria sanaa enempää.
Ratkaisuksi ehdotetaan lisää pakkoa ja aikaisemmin pakkoa.
Kuka uskoo (käsi ylös), että ruotsin oppimattomuus olisi kiinni ruotsin tuntien määrästä ja ajankohdasta? Vai kenties jostain ihan muusta?
Kommentit (64)
Enkä ole koskaan tajunnut sitä hokemista pakkoruotsista.Ruotsi on ainoa pakollinen nimetty kieli, siksi pakko-etuliite on ihan kuvaava. Edes englanti ei ole pakollinen, sen voi periaatteessa korvata jollain muulla pitkällä kielellä (ei tosin onnistu kovin monessa koulussa, mutta tämä ei perustu lakiin vaan ihan käytännön resursseihin). Ruotsi on myös ainoa pakollinen aine, joka on pakollinen jokaisella koulutasolla peruskoulusta yliopistoihin saakka.
mutta en tajua sitä rutinaa siitä. Onhan meillä pakkosuomikin kouluissa.
Olisko se opiskelu niin vaikeeta, jos ei ottais sitä asennetta, että on pakko.
Mulle kamalinta koulussa oli pakkoliikunta.
kaikkien pitää oppia kirjoittamaan, lukemaan, laskemaan, biologiaa, maantietoa, historiaa, käsitöitä, puutöitä, kotitaloutta... Jos ei ole kylyjä, saa erikoisopettajan, avustajan, terapiaa.
Niin juuri, ja kaikkialla maailmassa! Mutta kuinka monessa maassa pakotetaan lapset opiskelemaan useimmille tarpeetonta 5% vähemmistökieltä?
Enkä ole koskaan tajunnut sitä hokemista pakkoruotsista.Ruotsi on ainoa pakollinen nimetty kieli, siksi pakko-etuliite on ihan kuvaava. Edes englanti ei ole pakollinen, sen voi periaatteessa korvata jollain muulla pitkällä kielellä (ei tosin onnistu kovin monessa koulussa, mutta tämä ei perustu lakiin vaan ihan käytännön resursseihin). Ruotsi on myös ainoa pakollinen aine, joka on pakollinen jokaisella koulutasolla peruskoulusta yliopistoihin saakka.
mutta en tajua sitä rutinaa siitä. Onhan meillä pakkosuomikin kouluissa.
Olisko se opiskelu niin vaikeeta, jos ei ottais sitä asennetta, että on pakko.
Mulle kamalinta koulussa oli pakkoliikunta.
Mitä tekemistä pakkoruotsilla on pakkosuomen kanssa? Ei sitten mitään. Ei maan ylivoimaisen pääkielen pakollisuutta voi verrata pienen vähemmistökielen pakollisuuteen.
Enkä ole koskaan tajunnut sitä hokemista pakkoruotsista.Ruotsi on ainoa pakollinen nimetty kieli, siksi pakko-etuliite on ihan kuvaava. Edes englanti ei ole pakollinen, sen voi periaatteessa korvata jollain muulla pitkällä kielellä (ei tosin onnistu kovin monessa koulussa, mutta tämä ei perustu lakiin vaan ihan käytännön resursseihin). Ruotsi on myös ainoa pakollinen aine, joka on pakollinen jokaisella koulutasolla peruskoulusta yliopistoihin saakka.
mutta en tajua sitä rutinaa siitä. Onhan meillä pakkosuomikin kouluissa.
Olisko se opiskelu niin vaikeeta, jos ei ottais sitä asennetta, että on pakko.
Mulle kamalinta koulussa oli pakkoliikunta.Mitä tekemistä pakkoruotsilla on pakkosuomen kanssa? Ei sitten mitään. Ei maan ylivoimaisen pääkielen pakollisuutta voi verrata pienen vähemmistökielen pakollisuuteen.
yhtä lailla en osaa koulusaksaa enkä kouluranskaakaan, koska en ole päässyt harjoituttamaan taitojani noissa kielissä.
Kuten olen monta kertaa sanonut, kouluopetus on pohja, sen päälle pitää vielä harjoitella, ennen kuin osaa kieltä. Pelkän koulussaistumisen perusteella ei kukaan osaa. Ei enkkuakaan. Minä opin puhumaan enkkua vasta, kun puhuin sitä natiivin kanssa.
mulla oli a-kielenä englanti, osaan hyvin, pärjään hyvin ja ymmärrän hyvin.
b-kielenä ruotsi, osaan, pärjään, ymmärrän melko hyvin
c-kielenä ranska (5 vuotta luin sitä) en osaa juuri ollenkaan5 kk asuin Lontoossa perheessä, jossa oli suomalainen äiti, joten ei ollut pakko koko ajan puhua englantia.
Ruotsia en ole kouluaikojen jälkeen käyttänyt, mutta on hyvässä muistissa.
Ranskaa en myöskään ole juurikaan käyttänyt, mutta ei jäänyt muistiinkaan.Eli kyse on jostain muusta.
Enkä ole koskaan tajunnut sitä hokemista pakkoruotsista.
Olisiko ruotsin rakenteet jotenkin loogisempia kuin esim. ranskan, mene ja tiedä.ja kommenttina jollekin aiemmalle, pakkofysiikka ja -kemia alkaa nykyään jo alakoulussa.
ja ranska ovat eri kieliperheen kieliä. Ranska on vaikea siksi että siinä on liasioita (sanojen sidontaa) ja kirjaimia jätetään sanomatta sanojen lopuista. Espanja on esim. paljon helpompi, koska siinä kirjoituksen ja lausunnan eroa ei ole kuin muutamissa äänteissä.
Ruotsissa substantiivi oppi on vaikea. Sanojen taivutusluokat eivät millään meinaa jäädä päähän. Ranskassa taas verbioppi on vaikeampi.
mutta en tajua sitä rutinaa siitä. Onhan meillä pakkosuomikin kouluissa.
Olisko se opiskelu niin vaikeeta, jos ei ottais sitä asennetta, että on pakko.
Mulle kamalinta koulussa oli pakkoliikunta.
Menepä Ruotsiin kysymään, että huvittaisiko opiskella pakolla maan vanhan vähemmistön kieltä eli suomea? Luuletko, että vastaus olisi, että "joo jippii mielellään", vai olisi vastaus "rutinaa"?
Muita kieliä opitaan koska valinnaisia kieliä yleensäkkin ottavat ne jotka ovat lahjakkaita kielissä. Suurelle osalle minkä tahansa kielen opiskelu on toivottoman vaikeaa. Englanti sujuu vähän paremmin koska sitä kuulee jatkuvasti. Ruotsia ei pääse juurikaan käyttämään eikä ruotsinkielisiä ohjelmia tai musiikkiakaan tule seurattua samassa määrin.
Jos ruotsin tilalla voisi lukea saksaa, ranskaa tai venäjää, niin olisiko todennäköisempää, että oppilaalla olisi jotain henkilökohtaista yhteyttä ja kiinnostusta ko. kieleen ja motivaatio ja oppimistulokset siten parempia?
Ei edes se valinnan mahdollisuus ja kiinnostus korvaa harjoittelumahdollisuuksien puutetta. Itse olen kiinnostunut ruotsista, mutta suoraan sanoen lahjaton kielissä, ja suomenkielisellä alueella. En opi sitä millään vaikka olen ottanut lukion jälkeen extrakursseja vaikka kuinka paljon. Ei sitä opi ilman oikeaa käyttöä. Ymmärrän kyllä, mutta puhetta en pysty muodostamaan.
Kyllä voi, pakkokieli mikä pakkokieli
Pakkosuomelle on ihan oikeat perusteet, sillä tässä maassa kun ei vaan voi käytännössä tulla toimeen ilman suomen taitoa. Poikkeuksena ehkä Elop ja Närpiön tomaatinpoimijat.
mutta en tajua sitä rutinaa siitä. Onhan meillä pakkosuomikin kouluissa.
Olisko se opiskelu niin vaikeeta, jos ei ottais sitä asennetta, että on pakko.
Mulle kamalinta koulussa oli pakkoliikunta.Menepä Ruotsiin kysymään, että huvittaisiko opiskella pakolla maan vanhan vähemmistön kieltä eli suomea? Luuletko, että vastaus olisi, että "joo jippii mielellään", vai olisi vastaus "rutinaa"?
Suomi ei ole Ruotsin virallinen kieli. Ja tuohon, että Suomessa olisi vain pari paikkaa, missä pärjäää paremmin ruotsilla kuin suomella, ruotsinkielisellä on oikeus saada esim. virastoissa palvelua ruotsiksi.
AMK:ssa oli ammatillisen ruotsin jakso ja suoritettiin kielikoe. Jos sitä kaameaa pakkoruotsia ei olisi ollut, niin kyllä olisi aika kusessa kielikokeen ja ammatillisen ruotsin kurssin kanssa ollut.
Huom, oli siellä myös se ammatillinen englanti.
Suomi ei ole Ruotsin virallinen kieli. Ja tuohon, että Suomessa olisi vain pari paikkaa, missä pärjäää paremmin ruotsilla kuin suomella, ruotsinkielisellä on oikeus saada esim. virastoissa palvelua ruotsiksi.
Mitä ihmeen tekemistä tällä on koululaisten pakkoruotsin kanssa? Luuletko todella, että muutamalle ummikolle ei pystytä järjestämään ruotsinkielistä virastopalvelua ilman että jokainen pakotetaan opiskelemaan ruotsia? Hei, järki käteen nyt. Kielen virallisuus ei millään tavalla velvoita kansalaisia opiskelemaan ko. kieltä.
AMK:ssa oli ammatillisen ruotsin jakso ja suoritettiin kielikoe. Jos sitä kaameaa pakkoruotsia ei olisi ollut, niin kyllä olisi aika kusessa kielikokeen ja ammatillisen ruotsin kurssin kanssa ollut.
Tietysti pakkoruotsi poistuu samalla myös AMK:stä ja yliopistosta. Jatkossa ruotsia vaaditaan viroissa tehtäväkohtaisesti todellisen tarpeen mukaan kuten yksityisen puolen tehtävissä tälläkin hetkellä.
Sekin vähä opittu unohtuu, jos kieltä ei käytä lukemiseen, kuuntele sitä, puhu sitä.
AMK:ssa oli ammatillisen ruotsin jakso ja suoritettiin kielikoe. Jos sitä kaameaa pakkoruotsia ei olisi ollut, niin kyllä olisi aika kusessa kielikokeen ja ammatillisen ruotsin kurssin kanssa ollut.Tietysti pakkoruotsi poistuu samalla myös AMK:stä ja yliopistosta. Jatkossa ruotsia vaaditaan viroissa tehtäväkohtaisesti todellisen tarpeen mukaan kuten yksityisen puolen tehtävissä tälläkin hetkellä.
sen, että AMK:ssa oli myös se pakkoenglanti?
Suomi ei ole Ruotsin virallinen kieli.
Mutta Ruotsissa on yhtä suuri suomenkielinen kielivähemmistö kuin Suomessa ruotsinkielinen. Miksi ihmeessä naapuri-EU:maissa pitäisi toisessa pakottaa opiskelemaan toisen kieltä mutta ei toisinpäin?
Suomi ei ole Ruotsin virallinen kieli. Ja tuohon, että Suomessa olisi vain pari paikkaa, missä pärjäää paremmin ruotsilla kuin suomella, ruotsinkielisellä on oikeus saada esim. virastoissa palvelua ruotsiksi.Mitä ihmeen tekemistä tällä on koululaisten pakkoruotsin kanssa? Luuletko todella, että muutamalle ummikolle ei pystytä järjestämään ruotsinkielistä virastopalvelua ilman että jokainen pakotetaan opiskelemaan ruotsia? Hei, järki käteen nyt. Kielen virallisuus ei millään tavalla velvoita kansalaisia opiskelemaan ko. kieltä.
Jep, muidenkin kielisille järjestetään ihan yksinkertaisesti vain tulkki.
ja miten perustelet sen, että AMK:ssa oli myös se pakkoenglanti?
Se ei ole mikään lain määräämä pakko, vaan ko. koulun itse päättämä asia. Samalla tavalla kuin vaikkapa Pitsinnypläys I ja II voi kuulua pakollisena tiettyyn tutkintoon.
Suomi ei ole Ruotsin virallinen kieli. Ja tuohon, että Suomessa olisi vain pari paikkaa, missä pärjäää paremmin ruotsilla kuin suomella, ruotsinkielisellä on oikeus saada esim. virastoissa palvelua ruotsiksi.Mitä ihmeen tekemistä tällä on koululaisten pakkoruotsin kanssa? Luuletko todella, että muutamalle ummikolle ei pystytä järjestämään ruotsinkielistä virastopalvelua ilman että jokainen pakotetaan opiskelemaan ruotsia? Hei, järki käteen nyt. Kielen virallisuus ei millään tavalla velvoita kansalaisia opiskelemaan ko. kieltä.
että tuskin kovin monella on selvillä urakuviot, kun se pakkoruotsi alkaa.
Tarvitaan tosiaan se pohja, jonka päälle myöhemmät taidot rakennetaan.
Eli kun hakeudut alalle, jonka koulutuksessa on pakollisena kurssina se ammatillinen ruotsi, niin aika paskaa on siinä vaiheessa aloittaa jag är, du är, hon / han är -tasolta eli ihan alkeista.
Ja perusteltua myös siksi, että nuorena noita on helpompi oppia. Vanhoilla päivillä kieliä on huomattavasti vaikeampi oppia.
Mahtaako seiskallakin olla liian myöhään?
Mulla ei tosiaan ole mitään ruotsia vastaan, ehkä osittain siksi, että mulle sen oppiminen oli helppoa, enkä tajunnut koskaan ottaa sitä "hyi, pakkoruotsia"-asennetta.
Ja jos sillä on jotain merkitystä, niin olen ollut yläasteella 80 - 90- lukujen vaihteessa
ja miten perustelet sen, että AMK:ssa oli myös se pakkoenglanti?Se ei ole mikään lain määräämä pakko, vaan ko. koulun itse päättämä asia. Samalla tavalla kuin vaikkapa Pitsinnypläys I ja II voi kuulua pakollisena tiettyyn tutkintoon.
ihan noin ole, kyllä ammatillisen koulutuksen tutkintovaatimukset tulee hiukan muualta kuin koulun seinien sisältä.
ja miten perustelet sen, että AMK:ssa oli myös se pakkoenglanti?Se ei ole mikään lain määräämä pakko, vaan ko. koulun itse päättämä asia. Samalla tavalla kuin vaikkapa Pitsinnypläys I ja II voi kuulua pakollisena tiettyyn tutkintoon.
ihan noin ole, kyllä ammatillisen koulutuksen tutkintovaatimukset tulee hiukan muualta kuin koulun seinien sisältä.
Mutta ruotsi on pakollinen joka ainoassa tutkinnossa riippumatta siitä, tarvitaanko sitä alalla ikinä vai ei.
kaikkien pitää oppia kirjoittamaan, lukemaan, laskemaan, biologiaa, maantietoa, historiaa, käsitöitä, puutöitä, kotitaloutta... Jos ei ole kylyjä, saa erikoisopettajan, avustajan, terapiaa.
Hirveä valitus aina päällä siitä, kun on pakko oppia pärjäämään ja käyttämään päätään. ILMAISEKSI! Menkää saatana Afrikkaan syömään savea ja olkia, kun on noin kamalaa ja opettakaa sama lapsillennekin. Moni vaihtaisi paikkaa kanssanne.