Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Amiksen ope ja linjanvetäjä kommentoi amis vs. lukio -kinaa

Vierailija
20.05.2012 |

Kun karsitaan kaikki tunnepohjainen mössö ja provoilu pois, keskustelusta löytyy monia hyviä pointteja joskin myös ihan karmeita väärinkäsityksiä. Mutta jokainen niistä on myös asia, josta on koulutuspolitiikassa aikanaan keskustelu.



Amiksen (joka siis on ammattiopisto nykyisin) ongelma on ihan sama kuin lukionkin ja muutaman muun toisen asteen oppilaitoksen. Nuoret ovat hirveän heterogeeninen joukko, ei mitään perusmassaa, jossa kaikilla on samanlaiset tarpeet, lähtökohdat ja henkiset resurssit. Siinä missä sekä lukiossa että amiksessa on huippuyksilöitä, jotka ovat äärimmäisen motivoituneita opintoihinsa ja joilla on todella suuri lahjakkuuspotentiaali, molemmissa oppilaitoksissa on myös porukkaa, jota opinnot eivät voisi vähempää kiinnostaa. Tämän jälkimmäisen ryhmän voisi istuttaa vaikka lipputangon nokkaan, eivätkä he siitä piittaisi sen enempää kuin mistään muustakaan.



Amiksesta siis valmistuu huippuoppilaita ihan siinä missä lukiostakin.



Esimerkiksi sähköpuolella on usein kaksoistutkinnon suorittajia, jotka käyvät lukion pitkän matikan ja pääsevät suoraan "polille" pelkällä todistuksella. Heillä on kuitenkin hyvä tilanne, sillä he ovat hankkineet samalla myös ammatin ja tiedän muutaman jotka rahoittavat opintojaan teknillisessä yliopistossa paiskimalla sähköasentajan tai automaatioasentajan hommia päivisin. Vastaavasti on sitten niitä "kokkilinjalle" päätyneitä, jotka ovat siellä koska tuonikäisten nyt vaan on pakko olla jossakin. Tunnilla he keskittyvät lähinnä tavaroiden tuhoamiseen ja ruoan paiskomiseen seinille, ja onpa omassa opinahjossani tukittu viemärijärjestelmäkin varta vasten räätälöidyllä perunamuussiliisterillä.



Ryhmien väliin mahtuu ihan kaikenlaista. Jos niiden väliin piirtäisi janan, pitkin janaa olisi porukkaa eikä tyhjää kohtaa jäisi. Kaikkia näitä opetetaan samoilla välineillä, samoissa luokissa, samaan aikaan (pienin poikkeuksin mm. yhdistelmätutkinnot), samalla oppimateriaalilla. Aika haastavaa opetuksen laadulle, vai mitä mieltä olette?



Kaikesta tuosta johtuen myös mielipiteitä opetuksesta on monia, samoin opetuksen tasosta ja sisällöstä ja valmistuneiden oppilaiden laadusta tai tutkintotodistuksen tasosta. Mikään ulkopuolinen taho ei kuitenkaan voi mitätöidä nuoren omaa tunnetta opintosuorituksen laadusta, oli tutkinto sitten lukiosta tai amiksesta.

Kommentit (17)

Vierailija
1/17 |
20.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaikuttaa varmasti ihan helkutisti myös.



Jos lukion vaaditaan 9.2 keskiarvo niin vähemmän siellä niitä häirikköjä yleensä on. Seiskan lukiossa meno voi olla ihan karmeaa.



Sama kai amiksessa, jos jollekin linjalle/kouluun kova kilpailu niin ne sotkijat tippuvat armotta pois.

Vierailija
2/17 |
20.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun karsitaan kaikki tunnepohjainen mössö ja provoilu pois, keskustelusta löytyy monia hyviä pointteja joskin myös ihan karmeita väärinkäsityksiä. Mutta jokainen niistä on myös asia, josta on koulutuspolitiikassa aikanaan keskustelu. Amiksen (joka siis on ammattiopisto nykyisin) ongelma on ihan sama kuin lukionkin ja muutaman muun toisen asteen oppilaitoksen. Nuoret ovat hirveän heterogeeninen joukko, ei mitään perusmassaa, jossa kaikilla on samanlaiset tarpeet, lähtökohdat ja henkiset resurssit. Siinä missä sekä lukiossa että amiksessa on huippuyksilöitä, jotka ovat äärimmäisen motivoituneita opintoihinsa ja joilla on todella suuri lahjakkuuspotentiaali, molemmissa oppilaitoksissa on myös porukkaa, jota opinnot eivät voisi vähempää kiinnostaa. Tämän jälkimmäisen ryhmän voisi istuttaa vaikka lipputangon nokkaan, eivätkä he siitä piittaisi sen enempää kuin mistään muustakaan. Amiksesta siis valmistuu huippuoppilaita ihan siinä missä lukiostakin. Esimerkiksi sähköpuolella on usein kaksoistutkinnon suorittajia, jotka käyvät lukion pitkän matikan ja pääsevät suoraan "polille" pelkällä todistuksella. Heillä on kuitenkin hyvä tilanne, sillä he ovat hankkineet samalla myös ammatin ja tiedän muutaman jotka rahoittavat opintojaan teknillisessä yliopistossa paiskimalla sähköasentajan tai automaatioasentajan hommia päivisin. Vastaavasti on sitten niitä "kokkilinjalle" päätyneitä, jotka ovat siellä koska tuonikäisten nyt vaan on pakko olla jossakin. Tunnilla he keskittyvät lähinnä tavaroiden tuhoamiseen ja ruoan paiskomiseen seinille, ja onpa omassa opinahjossani tukittu viemärijärjestelmäkin varta vasten räätälöidyllä perunamuussiliisterillä. Ryhmien väliin mahtuu ihan kaikenlaista. Jos niiden väliin piirtäisi janan, pitkin janaa olisi porukkaa eikä tyhjää kohtaa jäisi. Kaikkia näitä opetetaan samoilla välineillä, samoissa luokissa, samaan aikaan (pienin poikkeuksin mm. yhdistelmätutkinnot), samalla oppimateriaalilla. Aika haastavaa opetuksen laadulle, vai mitä mieltä olette? Kaikesta tuosta johtuen myös mielipiteitä opetuksesta on monia, samoin opetuksen tasosta ja sisällöstä ja valmistuneiden oppilaiden laadusta tai tutkintotodistuksen tasosta. Mikään ulkopuolinen taho ei kuitenkaan voi mitätöidä nuoren omaa tunnetta opintosuorituksen laadusta, oli tutkinto sitten lukiosta tai amiksesta.


Tämä palsta nyt vaan on sellainen, että kirjoitusten perusteella kukaan ei ole käynyt edes eskaria, peruskoulusta puhumattakaan. Suurimmalla osalla vain tuuli huulia heiluttaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/17 |
20.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

vai oletatko, että jossain on ammattikoulu, josta tulee englanninopettajia amisten tarpeisiin?

Vierailija
4/17 |
20.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaikuttaa varmasti ihan helkutisti myös.

Jos lukion vaaditaan 9.2 keskiarvo niin vähemmän siellä niitä häirikköjä yleensä on. Seiskan lukiossa meno voi olla ihan karmeaa.

Sama kai amiksessa, jos jollekin linjalle/kouluun kova kilpailu niin ne sotkijat tippuvat armotta pois.


opinahjooni vuosi sitten vähintään 7,8 keskiarvo, kun taas sovelletun kautta sisään pääsi 6,0 ka:lla, mikä sekin on aika korkea ko. tapauksissa. Vartijaksi taas pääsi opiskelemaan jopa 5,3 ka:lla, lähihoitajaopintoihin vaadittiin 6,8 ka ja artesaaniksi 7,2. Medianomiksi taas vaadittiin peräti 8,2.

Pääsääntöisesti yhdistelmätutkinnon suorittajat nostavat keskiarvoa ja heitä on nykyisin paljon juuri sähköpuolella. Juuri nämä alat joissa ka-raja on noussut, ovat enimmäkseen niitä, joissa opiskelijat ovat erittäin motivoituneita ja fiksuja.

Olen siis tämän avauksen tekijä.

Vierailija
5/17 |
20.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse et näköjään ole vai opetettiinko sulle lukiossa käyttämään useita kysymysmerkkejä peräkkäin? Mutta tämä kiteyttää kyllä hyvin tämän palstan tason.

Vierailija
6/17 |
20.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

kyllä verrata keskenään kun molemmat koulutukset on järjestetty ihan eri tarpeisiin...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/17 |
20.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

kyllä verrata keskenään kun molemmat koulutukset on järjestetty ihan eri tarpeisiin...


Mutta koulutusten tarvepohjaisuus ei poista sitä tosiasiaa, että molemmissa koulutuksissa on ihan kaikenlaisia ihmisiä, kuten ylempänä avauksessani jo kerroin.

Vierailija
8/17 |
20.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

kyllä verrata keskenään kun molemmat koulutukset on järjestetty ihan eri tarpeisiin...


Tai edes vertailu vaan selvä jako hyviin ja huonoihin. Kummasti se vaan kelpaa yliopiston käyneille amiskalaisen palvelut: päivähoito, sähköpalvelut, kuljetuspalvelut, kirjanpito, vanhuspalvelut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/17 |
20.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

kyllä verrata keskenään kun molemmat koulutukset on järjestetty ihan eri tarpeisiin...


Tai edes vertailu vaan selvä jako hyviin ja huonoihin. Kummasti se vaan kelpaa yliopiston käyneille amiskalaisen palvelut: päivähoito, sähköpalvelut, kuljetuspalvelut, kirjanpito, vanhuspalvelut.


koko ajanhan täällä haukutaan kuinka huonosti on päivähoito järkätty ja kuinka idiootteja lähärit ovat mummon hoitokodissa

Vierailija
10/17 |
20.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

kyllä verrata keskenään kun molemmat koulutukset on järjestetty ihan eri tarpeisiin...

Tai edes vertailu vaan selvä jako hyviin ja huonoihin. Kummasti se vaan kelpaa yliopiston käyneille amiskalaisen palvelut: päivähoito, sähköpalvelut, kuljetuspalvelut, kirjanpito, vanhuspalvelut.

koko ajanhan täällä haukutaan kuinka huonosti on päivähoito järkätty ja kuinka idiootteja lähärit ovat mummon hoitokodissa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/17 |
20.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ammattikoulun opettaja jos et tätä olisi ennen opettajan uraasi tajunnut...eihän kaikki hyvät oppilaat hakeudu lukioon ja toisinpäin...ei kai tällaisella tiedolla ole mitään uutisarvoa...molemmissa koulutusmuodoissa tarjotaan laadukasta opetusta, sillä opettajan pätevyyden saa molempiin samalla tavalla...se kuinka hyvin työsi tai opintosi teet, riippuu ihan henkilöstä itsestään...

Vierailija
12/17 |
20.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika moni ammattikoulun opettaja on kelpoinen myös lukion opetukseen...Lisäksi opettajat tekevät yhteistyötä eri oppilaitoksissa eli peruskoulu/lukio, lukio/ammatilliset oppilaitokset jne. Tieto siis liikkuu pedagogisen kentän sisällä, jos se tosiaan jollekulle tulee yllätyksenä ;)



Välillä oikeasti mietityttää, houkuttaako tämä palsta keskimääräistä enemmän yksilöllistetyillä oppimäärillä perusopetuksensa suorittaneita vai mistä tämä palstalta kumpuava typeryys oiken kumpuaa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/17 |
20.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ammattikoulun opettaja jos et tätä olisi ennen opettajan uraasi tajunnut...eihän kaikki hyvät oppilaat hakeudu lukioon ja toisinpäin...ei kai tällaisella tiedolla ole mitään uutisarvoa...molemmissa koulutusmuodoissa tarjotaan laadukasta opetusta, sillä opettajan pätevyyden saa molempiin samalla tavalla...se kuinka hyvin työsi tai opintosi teet, riippuu ihan henkilöstä itsestään...

Vierailija
14/17 |
20.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ammattikoulun opettaja jos et tätä olisi ennen opettajan uraasi tajunnut...eihän kaikki hyvät oppilaat hakeudu lukioon ja toisinpäin...ei kai tällaisella tiedolla ole mitään uutisarvoa...molemmissa koulutusmuodoissa tarjotaan laadukasta opetusta, sillä opettajan pätevyyden saa molempiin samalla tavalla...se kuinka hyvin työsi tai opintosi teet, riippuu ihan henkilöstä itsestään...


Kyse onkin siitä, että kovin moni tämän palstan keskustelija ei tunnu olevan ja ajattelin vähän avata asiaa. Uutisarvoa en tietenkään olettanut asialla olevan, tämä palstahan ei varsinaisesti ole mikään uutis- vaan keskustelupalsta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/17 |
20.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

minkä varmaan tiedät jos oikeasti olet asiaan perehtynyt. Ammattiaineisiin pätevyys tulee ihan eri tavalla kuin kieliin ym.

ammattikoulun opettaja jos et tätä olisi ennen opettajan uraasi tajunnut...eihän kaikki hyvät oppilaat hakeudu lukioon ja toisinpäin...ei kai tällaisella tiedolla ole mitään uutisarvoa...molemmissa koulutusmuodoissa tarjotaan laadukasta opetusta, sillä opettajan pätevyyden saa molempiin samalla tavalla...se kuinka hyvin työsi tai opintosi teet, riippuu ihan henkilöstä itsestään...

Vierailija
16/17 |
20.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

vastaavat (jos ovat päteviä) pk:n ja lukion aineenopettajia koulutukseltaan. Ammattiopettajat ovat tavallisesti AMK-tutkinnolla ja vanhat opettajat amispohjalla. Joillekin aloille vaaditaan opettajalle ylempi korkeakoulututkimus, mutta suurin osa amisopettajista on opisto- ja AMK-koulutuksella liikeellä.



Puhumattakaan siitä, kuinka paljon epäpäteviä opettajia amiksessa on. Niille kun voi maksaa epäpätevyysalennusta, tulee työnantajalle edulliseksi.



Amisopetuksen laatu kovin vaihtelevaista, mutta valmistumisaste ja keskeyttäjien määrä puhuvat omaa kieltään. Saisi amikseenkin tulla jokin valtakunnallinen yhtä aikaa pidettävä päättökoe, joka saisi vähän puhtia ja ryhtiä koko järjestelmään.

Vierailija
17/17 |
20.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

osaa kyllä ärsyttää kun jotkut luulevat, että amiksessa vaan löhöillään eikä tehdä mitään. Hei haloo, siellä opiskellaan AMMATTIIN, luuletteko te todella että työelämässä pärjää lusmuilemalla? On ihan ihmisestä itsestään kiinni, sopiiko hänelle paremmin lukio vai ammattikoulu.



Ja samaa mieltä ap:n kanssa, niitä lusmuilijatyyppejä jotka menevät sieltä mistä aita on matalin, löytyy niin lukiosta kuin amiksestakin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi seitsemän kahdeksan