Voiko Helsinkiin muutto todella muuttaa ihmisen?

Mäkin muutin viime vuonna Helsinkiin ja olin todella innoissani, en halunnut edes käydä vanhalla kotipaikkakunnallani. Sitten tuli talvi ja tajusin, miten perseestä tämä kaupunki talvisin on.

Mua kehyskunnassa asuvaa ärsyttää muualla Suomessa asuvat jotka puhuvat minusta "hesalaisena".

...ikä ei voi olla yli 20, tai sit ihan oikeesti ainakin se kaveri on joku jälkeenjäänyt.

melkein :) en hehkuta tai kuvittele ettei radio toimi helsingin ulkopuolella. mutta ajattelen vieläkin usein (muutosta 1v) että oli oikea päätös muuttaa tänne takaisin. Enkä haluisi muuttaa mistään hinnasta pois. Niin se vain on että täällä joukkoliikenne on halpaa ja helppoa, kaupat hyvin auki, tapahtumia ja tekemistä riittää. Minä tykkään joku ehkä ei..

Kuulostaa siltä että olet samalla hieman kateellinen. Ehkä joudut katsella sitä takapihaasi ja elämä pyörii vaipanvaihdon ja pihataimien ympärillä vaikka tahtoisit jotain muuta?

Minulla ei ole vauvaa, ei pihaa tms. Asun itsekin Suomen mittakaavassa suuressa kaupungissa ja olen asunut vuoden Wienissä, johon verrattuna Helsinki on aika pieni. Tykkään kyllä kovasti Helsingistä, ja tykkään myös kovasti omasta kotikaupungistani. Voisinhan minäkin muuttaa Helsinkiin jos niin kovasti kaihoaisin? On vain jotenkin koomista, kun ihminen kuvittelee olevansa jotain valtavan eksoottista ja maailmannaista, kun muuttaa tiettyyn paikkaan, en voi sille mitään, että pistää vähän hymyilyttämään. :)

ap

Joo, ei ole vauvaa (eikä lapsia ylipäänsä) mullakaan, ja asun myös Suomen mittakaavassa isossa kaupungissa. Kateuskortti ei oikein toimi. Ja kuten mainitsin, niin mä olin viettänyt paljonkin aikaa Helsingissä enkä pitänyt sitä mitenkään ihmeellisenä kaupunkina (en oikeastaan edes pitänyt siitä hirveästi), joten miksi olisin tai olisin ollut kateellinen... Varsinkin kun toinen käytöksellään lähinnä nolaa itsensä niillä älyttömyyksillä.

t. se 19 & 28 jne

olen huomannut saman yhden ystäväni kanssa. Hän on muuttunut helsinkiin muuton jälkeen todella pinnalliseksi ihmiseksi :(

muuttaa ihmistä.



Hänestä voi tulla suvaitsevaisempi ja avarakatseisempi muita kohtaan! Kun ympärillä on vähän muutakin kuin se sama kirkonkylän raitti samoine ihmisineen. :)

muuttaa ihmistä.

Hänestä voi tulla suvaitsevaisempi ja avarakatseisempi muita kohtaan! Kun ympärillä on vähän muutakin kuin se sama kirkonkylän raitti samoine ihmisineen. :)

Noinkin voi tapahtua. Mutta tässä ketjussa on varmaan kyse siitä, että joillakin ihmisillä on jokin uskomus paremmuudesta tai maailmankansalaisuudesta sen perusteella, että he asuvat Helsingissä :D (Tai siis ovat muuttaneet sinne, veikkaan ettei paljasjalkaiset ole ihan niin säälittäviä.) Ihan kuin se Helsinki olisi se suuri ja iso maailma, joka on vallan pelottava, mutta rohkeimmat ja uljaimmat sinne uskaltautuvat. Ja siellä sitten elävät metropoliitteina :D

19

Mun hyvä ystävä muutti helsinkiin ja muuttui muslimiksi. Ja muutenkin meni pilalle siellä. Tätä ei olisi tapahtunut siellä missä asui ennen, joten kyllä johtui helsingistä.

kun ette itse ole sieltä peräkylältä selvinneet pidemmälle. Eihän se ole kehuskelua, vain tosiasioiden toteamista, että täällä on kaikki vain palvelut ym niin paljon paremmin. Pakko olla, kun on enemmän ihmisiä.



Luulen, että moni ottaa kateellisuuksissaan jutut jotenkin kehuskeluna, kun toinen on vielä innoissaan ja kertoo uudesta kotikaupungistaan.



Turku nyt on aina ollut Suomen perssilmä...siitä ei vain pääse mihinkään, vaikka kaupungilla hieno historia onkin.

kun ette itse ole sieltä peräkylältä selvinneet pidemmälle. Eihän se ole kehuskelua, vain tosiasioiden toteamista, että täällä on kaikki vain palvelut ym niin paljon paremmin. Pakko olla, kun on enemmän ihmisiä.

Luulen, että moni ottaa kateellisuuksissaan jutut jotenkin kehuskeluna, kun toinen on vielä innoissaan ja kertoo uudesta kotikaupungistaan.

Turku nyt on aina ollut Suomen perssilmä...siitä ei vain pääse mihinkään, vaikka kaupungilla hieno historia onkin.

Jos olisit mun viestit lukenut, niin varmaan jo hoksaisit ettei kyse ole kateudesta. Ihan kuin kukaan ei koskaan olisi aidosti ärsyttävä, ylimielinen tai typerä. Aina syy on muissa, kun ovat kateellisia :D Ainut pahe tässä maailmassa taitaakin olla sitten kateus...

kun ette itse ole sieltä peräkylältä selvinneet pidemmälle. Eihän se ole kehuskelua, vain tosiasioiden toteamista, että täällä on kaikki vain palvelut ym niin paljon paremmin. Pakko olla, kun on enemmän ihmisiä.

Luulen, että moni ottaa kateellisuuksissaan jutut jotenkin kehuskeluna, kun toinen on vielä innoissaan ja kertoo uudesta kotikaupungistaan.

Turku nyt on aina ollut Suomen perssilmä...siitä ei vain pääse mihinkään, vaikka kaupungilla hieno historia onkin.

Jos olisit mun viestit lukenut, niin varmaan jo hoksaisit ettei kyse ole kateudesta. Ihan kuin kukaan ei koskaan olisi aidosti ärsyttävä, ylimielinen tai typerä. Aina syy on muissa, kun ovat kateellisia :D Ainut pahe tässä maailmassa taitaakin olla sitten kateus...

kun ette itse ole sieltä peräkylältä selvinneet pidemmälle. Eihän se ole kehuskelua, vain tosiasioiden toteamista, että täällä on kaikki vain palvelut ym niin paljon paremmin. Pakko olla, kun on enemmän ihmisiä.

Luulen, että moni ottaa kateellisuuksissaan jutut jotenkin kehuskeluna, kun toinen on vielä innoissaan ja kertoo uudesta kotikaupungistaan.

Turku nyt on aina ollut Suomen perssilmä...siitä ei vain pääse mihinkään, vaikka kaupungilla hieno historia onkin.

Jos olisit mun viestit lukenut, niin varmaan jo hoksaisit ettei kyse ole kateudesta. Ihan kuin kukaan ei koskaan olisi aidosti ärsyttävä, ylimielinen tai typerä. Aina syy on muissa, kun ovat kateellisia :D Ainut pahe tässä maailmassa taitaakin olla sitten kateus...

Aina kun syyttää toista jostain, kannattaa miettiä ensin itseään, että mikä siinä toisessa ja hänen elämässään oikeasti niin paljon ärsyttää.

Minä en voi ymmärtää, miksi positiivisista muutoksista omassa elämässä ei saisi puhua. Siksikö että sulle tulee paha mieli ja koet, että toinen on ylimielinen? :D

Luin ketjun, hölmöjä esimerkkejä noista osa, mutta eivät kaikki. Osa minusta oli aivan tavallisia juttuja, jotka on tulkittu väärin.

kun ette itse ole sieltä peräkylältä selvinneet pidemmälle.

Tämä on kyllä jotenkin mielenkiintoista, tässä näkyy juuri se ihmeellinen arvottava asenne. Muu kuin pääkaupunkiseutu on jotakin huonoa, josta täytyy "selvitä" pois, PIDEMMÄLLE. No entäs se Helsinki, sekö on sitten se nirvana jota pidemmälle ei voi päästä? :D Eikö sieltäkin pitäisi pyrkiä "pidemmälle" eli vaikkapa sinne New Yorkiin, tai edes Lontooseen? Onhan se nyt noloa jossain kuppaisessa Helsingissä asua, tosi alkeellista jos ei ole kotimaataan pidemmälle "selvinnyt". Koska tottakai nykyisyys on aina jotakin paskaa, josta pitää selvitä pois...

Hassua on myös tuo ajatus, että se olisi jokin saavutus kun on muuttanut Helsinkiin. Ihan kuin jo se sinne muutto vaatisi jotakin yli-ihmisyyttä. Ja sekö on tavoite, että koko Suomi muuttaa Helsinkiin? Kun Helsingissä on vaan hienoja ihmisiä ja muualla asuvat on luusereita jotka eivät ole selvinneet Helsinkiin :D

Mun lapsuudenkaupunki ei mikään "peräkylä" ole sekään vaan ihan eloisa alueensa keskus. Siellä en kuitenkaan enää asu, vaan yhdessä Suomen suurimmista kaupungeista. Silti en ajattele, että kotiseudulle jääneet olisivat jotenkin huonompia, kun eivät ole "selvinneet" sinne missä mä asun tai vaikkapa sinne Helsinkiin, jonka tietenkin pitäisi olla kaikkien unelma :D Kyllä mä voin hyvin ymmärtää, että miksi jotkut haluavat asua siellä kotiseudulla. Enkä koe, että mä olisin jotenkin selvinnyt tänne ja kotiseudulle jääneet olisivat jotenkin huonommin selvinneitä...

19 jne

kun ette itse ole sieltä peräkylältä selvinneet pidemmälle. Eihän se ole kehuskelua, vain tosiasioiden toteamista, että täällä on kaikki vain palvelut ym niin paljon paremmin. Pakko olla, kun on enemmän ihmisiä.

Luulen, että moni ottaa kateellisuuksissaan jutut jotenkin kehuskeluna, kun toinen on vielä innoissaan ja kertoo uudesta kotikaupungistaan.

Turku nyt on aina ollut Suomen perssilmä...siitä ei vain pääse mihinkään, vaikka kaupungilla hieno historia onkin.

Jos olisit mun viestit lukenut, niin varmaan jo hoksaisit ettei kyse ole kateudesta. Ihan kuin kukaan ei koskaan olisi aidosti ärsyttävä, ylimielinen tai typerä. Aina syy on muissa, kun ovat kateellisia :D Ainut pahe tässä maailmassa taitaakin olla sitten kateus...

Aina kun syyttää toista jostain, kannattaa miettiä ensin itseään, että mikä siinä toisessa ja hänen elämässään oikeasti niin paljon ärsyttää.

Minä en voi ymmärtää, miksi positiivisista muutoksista omassa elämässä ei saisi puhua. Siksikö että sulle tulee paha mieli ja koet, että toinen on ylimielinen? :D

Luin ketjun, hölmöjä esimerkkejä noista osa, mutta eivät kaikki. Osa minusta oli aivan tavallisia juttuja, jotka on tulkittu väärin.

Jos sä oikeasti luit nuo esimerkkini niin niistä luulisi aukeavan että kyseisellä henkilöllä oikeasti nousi pissa päähän tosi paljon. Hänen puheensa eivät olleet puhetta "positiivisista muutoksista elämässä" vaan alentavaa suhtautumista kotiseutuun ja siellä asuviin. Sen huomasi siitäkin, että hän ärsyyntyi jos mainitsin itsekin kokeneeni jotakin jolla hän lesosi. Kuten vaikka tämä "Fennia".

Mutta jos et sä oikeasti noista mun viesteistä hahmota mikä siinä tapauksessa oli se ongelma ja oleellista, niin en mä kyllä jaksa alkaa sitä rautalangasta vääntää. Koska kohta sitten huomaisinkin tappelevani provoilijan kanssa...

Ja vaikka kateuskorttia väläytetään joka kerta kun joku kritisoi jotakuta, niin aina kateus ei ole selitys kaikkeen. Mun ei ole "vaikea myöntää kateutta" mutta en mä sellaista ala myöntää mitä ei ole. Mun viesteissä on myös varsin kattavat kommentit siitä, miksi en ole kateellinen. Jos sua oikeasti kiinnostaa niin voit lukea ne tarkemmin kun nyt näköjään meni vielä vähäsen ohi.

19 jne

että osa esimerkeistä oli typeriä, mutta osa mielestäni aivan normaaliin elämään kuuluvia asioita bussikortteineen.



En koe Helsinkiä yksistään saavutuksena, mutta niin ahdistava, kuin pieni tuppukylä, josta olen kotoisin on, en voisi kuvitella siellä kyllä asuvani ja siksi minun on vaikeaa ymmärtää heitä, jotka vapaaehtoisesti ovat sinne halunneet jäädä.



Toki on parempiakin paikkoja, en minä sitä kiellä.

Saa kai omasta kotikaupungistaan olla onnellinen ja ylpeä, eikä se poissulje sitä, etteikö hyviä muistoja liittyisi entiseen kotipaikkakuntaankin.

Ja mielestäni en ole maininnut muusta pk-seudusta mitään negatiivista, olen itsekin asunnut muutamia vuosi Helsingin ulkopuolella pk-seudulla.

vaikeuksia myöntää kateellisuuttani. Se muuten helpottaa, kun sen myöntää itselleen. Aivan normaali tunne muiden joukossa.

että osa esimerkeistä oli typeriä, mutta osa mielestäni aivan normaaliin elämään kuuluvia asioita bussikortteineen.

En koe Helsinkiä yksistään saavutuksena, mutta niin ahdistava, kuin pieni tuppukylä, josta olen kotoisin on, en voisi kuvitella siellä kyllä asuvani ja siksi minun on vaikeaa ymmärtää heitä, jotka vapaaehtoisesti ovat sinne halunneet jäädä.

Toki on parempiakin paikkoja, en minä sitä kiellä.

Saa kai omasta kotikaupungistaan olla onnellinen ja ylpeä, eikä se poissulje sitä, etteikö hyviä muistoja liittyisi entiseen kotipaikkakuntaankin.

Ja mielestäni en ole maininnut muusta pk-seudusta mitään negatiivista, olen itsekin asunnut muutamia vuosi Helsingin ulkopuolella pk-seudulla.

Se bussikortti nyt ei ollut mikään keskeisin asia, se vaan tuli ekana mieleen tuosta kohtaamisesta. En siis tarkoita, että bussikortista puhuminen olisi lesoamista, mutta bussikortista luennoiminen muille ikään kuin muut eivät olisi koskaan sellaisesta kuulleetkaan saati nähneet, on aika koomista. Tosiaan se meidänkään kotikaupunki ei ole mikään tuppukylä.

Ja niin, osa esimerkeistä oli typeriä -ja tuon henkilön koko kommunikaatio koostui noiden typerien esimerkkien kaltaisista jutuista. Tietenkään täysin sitä tilannetta ei voi tavoittaa jos ei ole ollut paikalla. Jos lisäksi olet jo lähtökohtaisesti päättänyt, että mä olen kateellinen ja se kaveri oli vain ja ainoastaan innostunut uudesta asuinpaikastaan eikä yhtään lapsellinen tai alentava tai "pissi päässä", niin en mä sille oikein mitään voi. Jotkut kyllä tässä selkeästi tavoitti mistä oli kyse. Ja mun mielestä nuo esimerkit aika hyvin tilannetta kuvasikin.

19

"Ja mielestäni en ole maininnut muusta pk-seudusta mitään negatiivista, olen itsekin asunnut muutamia vuosi Helsingin ulkopuolella pk-seudulla."

Häh?

vaikeuksia myöntää kateellisuuttani. Se muuten helpottaa, kun sen myöntää itselleen. Aivan normaali tunne muiden joukossa.

Uskot varmaan tietäväsi mun sieluni syöverit täysin, mutta mä kyllä ihan olen tuntenut kateutta ja myöntänyt sen. Kykenetkö sä kuvittelemaan sellaista tilannetta, että mä en kuitenkaan aina ja kaikissa tapauksissa olisi kateellinen? Vai oletko itse aina niin kateellinen että kateus mielestäsi kuuluu joka tilanteeseen?

Muutto ja muutos voi muuttaa ihmisen, nostaa esille sellaisia puolia, jotka.. onko ne olleet siinä ihmisessä aina, ja uusi ympäristö vain saa ne esille?

Joskus ne on hyviä ominaisuuksia, mutta sitten aina ei välttämättä.



Näin kävi exälleni. Muutimme pääkaup.seudulle. Hän muutti täysin, heti. Ennen niin rauhallinen mies muuttui autoliikenteessä otsasuonet pullottaen hullun lailla kiihdyttäväksi, kaahailevaksi, rattia käänteleväksi raivopääksi.

Muistan kun kysyin järkyttyneenä: mitä sinä teet?

"näin täällä kuuluu ajaa" sanoi hän, juurilleen palannut ihminen, ikänsä pääkaup.seudulla asunut ja sieltä vain jonkusen vuoden poissa ollut.



Työpaikan vaihdos pääkaup.seudulla muutti hänet lopullisesti.

Puhetyyli muuttui, suhtautuminen minuun muuttui. En enää ollut mitään, hän oli ivallinen ja mitätöi minut kaiken aikaa. Jopa se, että siivosin ja pidin kodin siistinä, oli väärin.



Ja omaa koulutusta ja ammattia ja siihen liittyviä ilmiöitä, koulutuksia, johtotason lounauita ym. piti jatkuvasti korostaa ja kehua, viljellä väliin englannin kielisiä sloganeita ja alentuvasti suomentaa minulle ja sitten tämä: "minä taidan olla samanlainen kuin serkkunikin, sellainen akateeminen boheemikko"



Kerran hermostuin ja tokasin, että mene vain sen hintti-serkkusi kanssa.. ja mies järkyttyi niin ettei meinannut saada henkeä vedettyä.



No yhtäkaikki. Siitä akateemisesta maailmasta tuli niin tärkeää, että sieltä sitten piti käydä työkaveriakin vähän kokeilemassa ja joko hän tai joku toinen ottaa kylkeensä ymmärtäjäksi. Koska hänessä ei kuitenkaan ollut miestä sanoa, että tämä oli tässä, olen löytänyt toisen, meni vielä monta vuotta ennenkuin erosimme, - siis hän lopultakin uskalsi sanoa puolittaisne lauseen josta ymmärsin että minun on siis muutettava pois ja hän haluaa oikeasti erota - ja sitten hetken päästä että ei me erotakaan ja ehkä ei ja ehkä vielä kuitenkin jne - ja vielä siinäkään vaiheessa hän ei myöntänyt että on se toinen, vaikka asia oli ilmiselvä.



No niin piti vain sanoa, että voi se työpaikkakin muuttaa ihmistä, mutta ehkä ap.n kaveri ja tämä minun exäni ovat nyt löytäneet paikkansa auringossa ja ovat onnellisia.

Olen reissannut aika paljon ympäri Suomea. Välillä tuntuu olevan aikamoinen "helsinki-lisä" kun kerron tulleeni Helsingistä. Esimerkkinä, tapaan uuden ihmisen. Jutellaan pitkin iltaa ja kun tulee ilmi, että olen helsingistä niin alkaa juuri tuo ap:n kaltainen vittuilu, "Teillä helsingissä ei varmaan tarvitse pyyhkiä omaa hanuriaan kun on niin julkkis, koska asuu helsingissä. (oli joo vähän tökerö esimerkki)

Pitää rueta selittelemään omia näkökantojaan, koska nyt olen muuttunut omasta persoonastani helsinkiläiseksi.