Akateemiset! Voiko kandiin kirjoittaa tällaisen lauseen
joka on pohdintaosuudessa:
"Selitettävät asiat X Y ja Z vaikuttavat joukolta, jossa ASIA Ö motivoi hyvin vähäisesti ILMIÖTÄ A ja ryhmässä on eniten TAIPUMUSTA HAJONTAAN. Ryhmänä ne ovat hankalin ryhmä selittää hajontaa ja valikoitumista ja niiden kanssa vaikuttaakin pääsevän lähinnä ”kumpi oli ensin, muna vai kana” –tyyppiseen analyysiin."
Voiko siis mielestäsi tutkielman yhdestä osajoukosta esittää, että on mahdotonta kertoa, miksi joukko käyttäytyy kuten käyttäytyy ja vielä noin, että ei oikein osaa arvata, mikä oikeasti vaikuttaa mihin?
(Isoilla kirjoitetut siis muutettu.)
Kommentit (48)
Missä tiedekunnassa / yliopistossa opiskelet? Järkyttävän huonoa tieteellistä tekstiä!!!
Ja vähän hymyilyttää tuo parista lauseesta tehty syväanalyysi.:)
Kielitieteestä, et ole tosissasi? Ellei toi kirjoituksesi sitten ollut esimerkkilause huonosta kielestä? :D
Oikeinkirjoitus tai kirjallinen ilmaisu on siellä aika EVVK-asia.:) Kielentutkimus ei käsittele normittamista (paitsi tutkimuksen kohteena) tai "hyvää" kielenkäyttöä.
Millaisessa työssä toimii kielitieteilijä, jolle äidinkielen kirjallinen ilmaisu on "EVVK-asia"? Ihan mielenkiinnosta...
Tuo EVVK-kommentti oli kommentti "huonoon kieleen". Useassa viestissä on annettu ymmärtää, että kielitieteiden opiskelu ja äidinkielen tunneilla harjoitellut asiat olisivat sama asia tai edes yhteydessä toisiinsa. Näin ei kuitenkaan ole. Tuohon esitettyyn kysymykseen taas en ole ottanut kantaa, enkä tee sitä nytkään.:)
Opiskelin yhteiskuntatieteitä, ja meillä piti osata ilmaista itseään napakasti ja selväsanaisesti. Siksi minusta on outoa, ellei tällaista vaatimusta kielitieteissä ole. En esittänyt mitään väitettä kielitieteiden sisällöstä sinänsä.
mutta vaikkapa virheenä X Y ja Z, niin pitäisihän tuo olla X, Y ja Z. Ovatko mielestäsi sivulauseet "jossa asia ö motivoi hyvin vähäisesti ilmiötä a (miksi ne asia ja ilmiö isolla kirjaimella, sakottaisin siitä) ja ryhmässä on eniten taipumusta hajontaan" samanarvoisia vai kuuluisiko väliin pilkku? Jos käytät ensin sanaa joukko ja sitten ryhmä, niin on vähän kökköä - "ryhmänä ne ovat hankalin ryhmä selittää hajontaa ja valikoitumista" - ei toi kyllä kovin oikealta kuulosta. Mikä ne? Joukko joka muodostuu XYZ:sta? Miten niin pääsee analysiin? Analyysia voi tehdä ihan mistä vaan, ei siinä mihinkään päästä?
Mutta joo, kritiikkiä ei näköjään kelpuutettu. Tarkoitus kun kandin työssä kuitenkin on kirjoittaa mahdollisimman hyvää ja oikeaa kieltä.
mutta vaikkapa virheenä X Y ja Z, niin pitäisihän tuo olla X, Y ja Z. Ovatko mielestäsi sivulauseet "jossa asia ö motivoi hyvin vähäisesti ilmiötä a (miksi ne asia ja ilmiö isolla kirjaimella, sakottaisin siitä) ja ryhmässä on eniten taipumusta hajontaan" samanarvoisia vai kuuluisiko väliin pilkku? Jos käytät ensin sanaa joukko ja sitten ryhmä, niin on vähän kökköä - "ryhmänä ne ovat hankalin ryhmä selittää hajontaa ja valikoitumista" - ei toi kyllä kovin oikealta kuulosta. Mikä ne? Joukko joka muodostuu XYZ:sta? Miten niin pääsee analysiin? Analyysia voi tehdä ihan mistä vaan, ei siinä mihinkään päästä? Mutta joo, kritiikkiä ei näköjään kelpuutettu. Tarkoitus kun kandin työssä kuitenkin on kirjoittaa mahdollisimman hyvää ja oikeaa kieltä.
ja tarkoitin juuri tätä. Tekstistä puuttui pilkku myäös lauseiden välistä ja noissa viittaussuhteissa ja verbien muodoissa on epämääräisyyttä - siis jos tavoitteena on tieteellinen teksti.
Teksti saa olla persoonallista, mutta sen pitää olla eksaktia ja loogista niin ajatuksen kuin rakenteen kannalta.
Opiskelin yhteiskuntatieteitä, ja meillä piti osata ilmaista itseään napakasti ja selväsanaisesti. Siksi minusta on outoa, ellei tällaista vaatimusta kielitieteissä ole. En esittänyt mitään väitettä kielitieteiden sisällöstä sinänsä.
Minä sain opiskeluaikana palautetta liian pitkistä virkkeistä. Suoraan käskettiin pilkkoa ne pienempiin osiin. Hyvin yllättävältä kuulostaa minustakin, jos selkeyden vaatimusta ei kielitieteissä ole.
Vaikka palstamammat ihan parin lauseen perusteella saattoivat meedionomaisesti tietää, millainen työni on.:)
Nuo esimerkkilauseet eivät tainneet päätyä työhön vaan jouduin kirjoittamaan lauseita vielä enemmän auki.
ap
kysyä kandilta ainakin lupa ensin
Meillä oli sairaalassa viime kesänä töissä pari kandia ja ne ei oikein tykänny kun niihin kävi kirjotteleen tollaisia lausaita.
ei helvata miten HUONO
muista ap laittaa siinä kandissakin JOKAISEN lauseesi perään hymiö, tärkeimpiin vaikka kaksi.
Ei hitto, muijalla ei ole hajuakaan niin kandin kuin palstatyyppisen kirjoittamisenkaan taidoista. Vinkki: ei kapulakieltä kandiin, ei hymiöiden ryöstöviljelyä keskusteluissa, ylenpalttisena saa käyttäjänsä näyttää idiootilta. Mut onneksi sulla mies autta
jos joku vaivautuu kommentoimaan tekstiä huonoksi. Jos siis kertoo, että jokin on "kieliopillisesti virheellinen" niin varmasti voi osoittaa, millä tavalla?:)
Tiivistä teksti kyllä on. Mutta kun valitetttavasti tekstin muoto oli tuossa vaiheessa sivuseikka, kiinnosti enemmän kommentit sisällöstä.
Ja vielä uteliaille: tekstiin ei jäänyt lauseita tuonmuotoisena. Toisekseen, kuten jo kerroin, on hankala seurata, kun ei voi tietää, mitä nuo x:t ja y:t ovat.
Ja ei, eivät olleet käännöslauseita, olivat itse muotoiltuja.
ap