En halua mieheni opettavan lapsellemme

Emme asu missään "perähikiällä" vaan ihan Helsingissä asumme..

Saksaa puhutaan muuallakin kuin Saksassa. Siitä on hyötyä monissa asioissa. Matkusta minne tahansa Keski-Euroopassa niin saksaa puhutaan. Se on maailman 9. puhutuin kieli.



Se on virallinen kieli Saksan lisäksi myös Itävallassa, ja virastokielenä Belgiassa, Luxemburgissa ja Sveitsissä.



Ja tosiaan, millainen vaimo/tyttöystävä kieltää puolisoaan puhumasta lapselle omaa äidinkieltään?

Miehesi on saksalainen, kieli on osa hänen identiteettiään. Osa sitä persoonaa, jolla hän on juuri hän! Miksi ihmeessä kieltäisit mieheltäsi osan hänen persoonastaan? Kieltäisit häntä rakastamasta ja kasvattamasta lasta hänen omalla kielellään, hänen tunnekielellään. Tulee todella surullinen olo.



Itse asun kaksikielisellä paikkakunnalla ja täällä ihan kaikki puhuvat lapsilleen äidin ja isän kieltä. Täällä kaikille on aivan selvää, että se on lapselle parasta, mitään muuta ei edes ajatella. Useimmille pikkulapsille äidin kieli on se vahvempi, mutta isän kielikin kyllä sujuu ja tarttuu. Jos sitä isän kanssa johdonmukaisesti puhutaan.



Minulla on yksi ystävä, jonka äiti on ruotsinkielinen ja isä suomenkielinen. Asuivat täysin yksikielisessä (ruotsi) kylässä, kaveri kävi ruotsinkieliset koulut ja KAIKKI kaverit oli ruotsinkielisiä. Isän suku asui kauempana, heidän kanssa olivat tosi vähän tekemisissä lapsuus- ja nuoruusaikana. Lähes ainoa suomenkielinen kontakti lapsuudessa oli oma isä. Ja tän mun ystävän suomi on tosi hyvää :) Lapsena opittu jää ihan eri tavalla mieleen ja oppimista on helppo jatkaa aikuisena.



Saksa on yksi maailman valtakielistä. Lapsellesi olisi suuri etu osata se. Näin se vain on. Kiellät mieheltäsi ison asian ja samoin lapseltasi. Molemmat tulevat olemaan sinulle asiasta katkeria myöhemmin.

Mitäs meinaat sitten AP tehdä? Repiä mieheltä kielen irti niin ei enää puhu rumaa kieltä? :P

Mies osaa jo hyvin suomea, sen verran kauan jo täällä asunut. Ja kuten jo sanoin, en tahdo sekoittaa pienen lapsen päätä. Jossain vaiheessa höpöttäisi molempia kieliä sekaisin ja siinä oltais sitten helisemässä esim. Päiväkodissa kun tädit ei ymmärtäisi..

Mitäs meinaat sitten AP tehdä? Repiä mieheltä kielen irti niin ei enää puhu rumaa kieltä? :P

Toivoisin vain ettei näin enää kävisi ja muistuttaisin miestä asiasta..

On totta, että lapsen kielellistä kehitystä haittaa huomattavasti se, jos äiti yritttää puhua heikolla toisella kielellään lapselle alkuvaiheessa, kun ei ole suomea vielä hyvin oppinut (tai tulee ääntämyksellisesti ja kieliopillisesti pahimmassa tapauksessa koskaan oppimaankaan, suomi on vaikea kieli). Terveisin eräs joka piti puheterapiaa tällaiselle lapselle.



Toki perussääntöhän on että kumpikin puhuu omaa äidinkieltään. Eri asia sitten jos on ilmeistä, että lapsella jokin sairaus tai muu asia, esim kielellinen erityisvaikeus, mikä vaikeuttaa kahden kielen omaksumista.

onneksi tämä on provo. Mitenkäs Suomessa asuvat lukuisat suomenruotsalaiset lapset, jotka osaavat sujuvasti kumpaakin kotimaista pikkulapsesta lähtien? Tunnen todella monta kaksikielistä perhettä ja kaikilla, IHAN jokaisella näistä lapsista on mielettömästi hyötyä siitä että oppivat kielen itsestään ja täydellisesti. Opettelepa joo natiivitason saksa koulunpenkillä, kun olisit saanut sen helposti ja ilmaiseksi jo pienenä. Ei halojaa.



Äh, provosoiduin silti ;P

Olet ap todella itsekkään oloinen.

Tälläisessä tilanteessa ehdottomasti kumpikin vanhempi puhuu äidinkieltään. Hesassa asuvina soisin teidän miettivän myös saksankielistä päiväkotia ja saksalaista koulua, kun niiden aika tulee.

Olet ap todella itsekkään oloinen.

Tälläisessä tilanteessa ehdottomasti kumpikin vanhempi puhuu äidinkieltään. Hesassa asuvina soisin teidän miettivän myös saksankielistä päiväkotia ja saksalaista koulua, kun niiden aika tulee.

No ei ole provo! En harrasta sellaista ku provoilu. Mitä minä siitä kostuisin? En mitään! Anteeksi nyt vaan että näen turhana koko Saksan opiskelun.. Eri olisi jos isä olisi vaikka Englantilainen, kun sitä nyt tarvii elämässä vähän enemmän kuin saksaa!

Kielet ja kansallisuudet pienellä alkukirjaimella. Jos äidinkieli on noin sydämen asia, niin opettelisit omasi.

Jos saksan opiskelu on turhaa, niin parhaitenhan lapsi välttää sen, kun opettelee kielen jo lapsena, niin ei tarvitse sitten isona päntätä.

No ei ole provo! En harrasta sellaista ku provoilu. Mitä minä siitä kostuisin? En mitään! Anteeksi nyt vaan että näen turhana koko Saksan opiskelun.. Eri olisi jos isä olisi vaikka Englantilainen, kun sitä nyt tarvii elämässä vähän enemmän kuin saksaa!

sinua aikuisena, kun et sekoittanut hänen päätään...

...kun hän voisi osata kahta kieltä sujuvasti ilman opiskelua.

Muuten, olet varmaan samaa mieltä että suomi on vielä paljon turhempi kieli kuin saksa - mitä jos ottaisitte perheen kieleksi saksan ja puhuisitte lapselle vain saksaa? Ei tulisi sekoitettua lapsen päätä, mutta kansanvälinen kieli olisi plakkarissa.

Oletkohan nyt ajatellut ihan loppuun asti? Kyse ei ole pelkästään kielestä vaan kokonaisesta kulttuurista. Vaikka ette kävisi koskaan enään saksassa, niin lapsenne on kuitenkin puoliksi saksalainen ja jossain vaiheessa häntä mitä luultavamin alkaa kiinnostamaan myös tämä puoli itsestään ja isästään. Paitsi, että kiellät isää olemasta oma itsensä omalle lapselleen (kieli on valtavan iso osa identiteettiä, tätä ei pidä koskaan väheksyä!), kiellät lapselta luontevan kontaktin johonkin mihin hänellä luonnostaan olisi oikeus.



Itse olen hollantilaisen miehen ja suomalaisen äidin lapsi ja kasvanut kaksikielisenä suomessa. Suomesta tuli luontevasti se vahvempi tunnekieli. Nyt asun suomalaisen miehen kanssa hollannissa meidän kahden suomessa syntyneen lapsen kanssa. Minä puhun enimmäkseen hollantia lapsilleni ja mieheni taas suomea, mutta välillä puhun kyllä hieman sekaisin kun joku sana on kadonnut toisella kielellä. Mutta lapsillamme ei ole mitään ongelmaa, varsinkin vanhempi käyttää sujuvasti suomea, hollantia ja nyt myös englantia, nuorempi on passiivisempi suomen kielen käytössä.



Älä rajaa omalla lyhytnäköisyydelläsi lapsesi tulevaisuutta kapeammaksi kuin se luontevasti voisi olla.

mitä sanot lapsellesi sitten kun hän vanhempana tuntee katkeruutta siitä, että olisi ollut hienoa oppia jo pienenä toinen kieli, mutta sinä et antanut hänelle siihen mahdollisuutta?

Mistä ihmeestä voit nyt jo tietää ettei lapsellesi olisi hyötyä osata saksaa? Ja vaikka sitä ei myöhemmin tarvitsisikaan niin muiden saman kieliperheen kieliä (mm englanti ja ruotsi) on jatkossa huomattavasti helpompi oppia. Mutta tee toki niin kuin itse haluat vaikka asiantuntijat kehoittavat muuta.

No provohan tämä oli :D sorge, oli tylsää..



Vaikka totuutta oli ihan vähän mukana ;) mieheni ei ole suomalainen, mutta puhumme lapselle molempia kieliä. Minä omaa äidinkieltäni ja mies omaansa..



t. Ap

melkein joka ammatissa jatkossa on osattava edes jotain muitakin kieliä oman äidinkielensä vuoksi ja olisi lahja lapselle oppia isänsä äidinkieli.



meillä tilanne niin että isä ei halunnut opettaa lapsellemme toista äidinkieltään (on siis itse kaksikielinen syntymästä saakka ja puhuu kumpaakin kieltä yhtä hyvin) kun ei katsonut sitä tarpeelliseksi.



nyt lapsi on teini-ikäinen ja on loukkaantunut siitä isälleen, ettei saanut oppia tätä kieltä lapsena. itse olen jotain sanoja opettanut, mitkä osaan. valitettavasti vielä ollaan tilanteessa ettei ko. kieltä opeteta suomessa peruskoulutasolla ollenkaan, vaan on odotettava jopa yliopistoon saakka että saa kielen opetusta.



provoksi epäilen minäkin, ei kukaan voi elää noin tynnyrissä kuin ap väittää elävänsä. kielitaito tulee olemaan vielä tärkeämmässä asemassa kuin mitä se tällä hetkellä on.



lapselle epäreilu tilanne, jos ei ole kielipäätä opiskella koulussa saksaa (joka on oikeasti vielä haastava kieli kielioppeineen), kun opit olisi voinut saada kotoa ns. "ilmaiseksi" ilman opiskelun vaivaa.



itsekkyyden ja ajattelemattomuuden huippu.

No provohan tämä oli :D sorge, oli tylsää..

Vaikka totuutta oli ihan vähän mukana ;) mieheni ei ole suomalainen, mutta puhumme lapselle molempia kieliä. Minä omaa äidinkieltäni ja mies omaansa..

t. Ap

Johan minä myönsin tämän provoksi =)

ap nyt sitten itselleen tästä provoilusta sai? Huoh.