mies ja anoppi täysiä kaistapäitä!

tässä muutamia:

puolitoistavuotiaamme vierasti erästä ihmistä tosi paljon. isänsä otti syliin kun rupesi itkemään mutta ei oikein saanut rauhoittumaan. lapsi katsoi minua anovasti että ottaisin syliin. kun koitin sanoa että voin ottaa niin mies ei suostunut antamaan itkevää lasta vaan sanoi että hän kyllä pystyy hoitamaan tilanteen. sydäntä särki kun lapsi katsoi minuun että miksi en ota syliin!



kerran junassa takaamme ei mahtunut lastenvaunut tulemaan mutta mies ei suostunut siirtämään meidän vaunuja pois tieltä. henkilökunta tuli sanomaan ja mies rupesi vänkäämään että kun on lippunsa maksanut niin ei väisty. joku asiakas sitten sanoi että voitko nyt väistää niin juna pääsee jatkamaan matkaa. no, väistyi sitten mutta siinä vaiheessa rattaissa istunut lapsemme rupesi itkemään niin anoppi rupesi lohduttamaan että jooo ei tarvi itkeä tyhmää setää!!!



mies vannoo aina että selviää lapsen nukutuksesta. minulla menee siihen 10min mutta miehellä itkun ja tappelun kanssa tuntu pari. joskus mies nukahtaa itse ja lapsi kapuaa omin toimin sängystä (vaarallista kun on vielä niin nuori).



kerran vauva itki sylissäni enkä saanut sitä rauhoittumaan. anoppi koitti sitten tehoilla ja otti 3kk vanhan vauvan syliin. mutta ei kertonut että oli valvonut pari yötä. se yhdistettynä ruuan kanssa juotuun viiniin tekikin sitten sen että kaatui vauvan kanssa!tai siis ehdin ennen kuin iskeytyivät lattiaan napata anoppia käsivarresta ja laittaa käden vauvan alle ettei putoa. onni ja sattuma että olin juuri sillä sekunnilla vieressä!



oon siis niiiin väsynyt tähän touhuun! ja nämä esimerkit ovat noin prosentti siitä mitä kaikkea muuta on tapahtunut! mutta jos lähden tästä suhteesta niin sittenhän noi hullut pääsee itsekseen toteuttamaan näitä päättömyyksiään kun en ole vahtimassa silloin kun lapset ovat isällään...voi hitto!