Tatuointi 14-vuotiaalle?

Itse valitsisin kyllä laadukkaan paikan täältä Suomesta, jos joku suostuu tekemään. Olisi "potilasturva" vähän parempi.

Sain vanhempien luvalla tatuoinnin alaikäisenä, mutta se kuva on aivan naurettava. Kertoo hyvin miten lapsellinen silloin olikaan. Nyt peitekuvaa tai poistoa suunnittelemassa.

Minne kuvaa olisi ottamassa? 14 vhän kasvaakin vielä. En antaisi itse kenenkään tatuoida kasvuikäiseen lapseeni yhtään mitään, vaikka itseltä 10 kpl leimoja löytyykin.

En antaisi. Minusta olisi aivan hirveää, jos nahassa ois joku peace-merkki tai Ressun kuva tai mistä nyt tykkäsinkään 15-vuotiaana. Ymmärrän kyllä näkemyksen, että "kertovat historiasta, eletystä elämästä" ja siinä näkemyksessä kuvilla, kauheillakin, on paikkansa, mutta et voi tietää tuleeko tyttäresi ajattelemaan niin, vai ajattelemaan, että hitto kun mutsi antoi tatuoida ton "McDonalds pääkallolla" -logon. Ehkä, ehkä ei mutta kolme vuotta on niin vähän että ehtii senkin jälkeen tatuoida sen tyyppisiä, että voi sitten kaiholla muistella miten hassuja sitä silloin halus -tai vähemmän kaiholla, mutta ei voi sua syyttää.

Meillä on tehty asia selväksi jo ajat sitten. Elikkä, vaikka äiteellä on kuvia niin lapset hankkivat ne itse täysikäisenä omilla rahoillan kun asuvat omillaan. Myös rautaromujen kohdalla naamassa sama asia. Sitten kun syövät omassa pöydässään niin tehkööt mitä haluaa.

Kaikessa ei tarvitse antaa periksi. Pitäisin rajana tuon 18 v, sen jälkeen on itse vastuussa myös omasta nahastaan. Voihan olla ettei sitten enää haluakkaan ottaa tatuointeja, tuntuu tänä päivänä olevan muoti-ilmiö tuo nahan värjääminen.

Ja muotihan tunnetusti muuttuu.

Ap tässä. Ei hän vielä tiedä mihin ja millainen kuva. Ihan fiksu tyttö on, ei varmasti ole ottamassa McDonalds logoa pääkallolla. Aivan järkeviä ajatuksia. Haluaa sellaiseen paikkaan, että sen saa piiloon ja kuvan pitäisi olla sen verran iso, ettei mene vuosien saatossa suttuiseksi. Ei se kasvaminen kuvaan vaikuta. Ja tuskin tyttö nyt tuosta enää pituutta kasvaakaan, se ei ole ongelma. Minä en pelkää tai osaa edes ajatella tuota syytetyksi tulemista. Vähän hassu ajatus jopa.

Ap vielä, ei tytär painosta mitenkään enkä koe että minun tulisi antaa jotenkin periksi. Minä en vain ole oikeasti asiasta sitä mieltä, etteikö alaikäinen voisi ottaa tatuointeja. Kiellän vain siksi, kun minun pitää kieltää.

Nykyään on vaan vaara kun tatuointivehkeitä saa helposti ostettua ja tyhmimmät yksilöt alkavat itse jne.------> http://www.feissarimokat.com/category/tatuoinnit/

Tosi "hienoja" kuvia tuolla ja tekijät itse usein tyytyväisiä lopputulokseen.

Järjestäen kaikki, siis ihan joka ainut, tuttuni katuu alaikäisenä otettua tatuointia. Itsekin halusin tatuoinnin yläasteella, mutta luojan kiitos odotin täysi-ikäiseksi asti.

Jos kuitenkin kallistut siihen, että tyttösi saa ottaa tatuoinnin, anna hänelle yksi ehto. Hänen täytyy kertoa sinulle mitä hän haluaa tatuoida itseensä ja jos hän puolen vuoden päästä haluaa vielä saman kuvan, voi hän sen ottaa. Mitään hetken mielijohteen kanarianlomaleimaa ei todellakaan kannata (alaikäisen) ottaa...

Mä kun kävin tatuointiliikkeessä oli kyltti seinällä. Alle 16v tatuointeja ei tehdä ja 16-18v vanhempien suostumuksella.

Ap tässä jälleen. Koitan vielä selventää. Minä tiedän ja tunnen tatuoinnit todella hyvin. Ymmärrän keskimääräistä paremmin mikä on hyvä kuva. Olen käynyt Venäjällä ja Unkarissa hakemassa kuvia tatuointimaailman huipuilta. Myös tyttäreni ymmärtää, miten huonoja kuvia Suomessa tehdään. Ei ole vaarana mikään itsetehty räpellys tai kanarian leima. Ketään aliarvioimatta, en usko, että olette sellaisessa asemassa, että voisitte neuvoa mua laadukkaissa tatuoinneissa. tai edes tytärtäni. Palaan vielä alkuperäiseen kysymykseen. Onko Teidän nuorilla tatuointeja? Miten ympäristö on suhtautunut?

[quote author="Vierailija" time="26.02.2014 klo 08:11"]Sain vanhempien luvalla tatuoinnin alaikäisenä, mutta se kuva on aivan naurettava. Kertoo hyvin miten lapsellinen silloin olikaan. Nyt peitekuvaa tai poistoa suunnittelemassa.

[/quote] Kirjoitin edellisen ja tuli vielä mieleen, että jos AP maksat tyttäresi tatuoinnin niin maksatko myös 10vuoden päästä laserilla poiston kun hän todennäköisesti katuu kuvaa? Maksaa n.300€/kerta eikä siihen riitä edes välttämättä kaksikaan kertaa vaan useampi, jotta kuva saadaan häivytettyä kokonaan.

Et tainnut vielä ymmärtää, että täällä on vaan niin järkeviä ja vastuuntuntoisia äitejä ettei ipanoita vie tatuoitavaksi. Kannattaisi varmaan vaihtaa johonkin liivijengi-palstalle, ne tietää siellä enemmän.

Ihmisen maku (mistä pitää) ei ole kehittynyt vielä lopulliseen muotoonsa 15-vuotiaana. Hän ei vielä pysty valitsemaan sellaista kuvaa, mikä näyttäisi hänen silmissään hyvältä vielä 20 vuoden päästä.

Lapsellani ei ole tatuointeja ja lähiympäristössäni ei yleisesti erityisemmin arvosteta tatuointeja. Joillakin ystävilläni sellaisia on.

Miettisin noin nuoren kohdalla eniten sitä, että nuori kasvaa vielä ja mielipiteet ja ajatukset ja tyyli muuttuu vielä moneen otteeseen. Se 14-vuotiaana tosi makeelta näyttänyt kuva ei hänestä välttämättä ole enää makea 30-vuotiaana.

En antaisi alle 18-vuotiaan ottaa missään tapauksessa. Täysi-ikäisenä tehkööt kuin parhaaksi näkee.

Meidän lähipiirissä on eräs 15-vuotias tatuoitu, ja vaikka hän äitinsä mielestä on "varhaiskypsä" kertoo tämä minusta enemmän äitistä kuin lapsesta.

halusin 14 vuotiaana tatuoida piikkilangan mahani ympärille kuvaamaan juutalaisten kärsimyksiä ja maailman epäoikeudenmukaisuutta anarkia A koristeena.

Haluanko enää 23 vuotiaana....

Vanha ketju mutta oon itekkin halunnut tatuointia jostain 14 vuotiaasta asti nyt oon 16v ja mulla on kaks tatuointii, ekan otin just kun täytin 16v, sellanen pieni teksti ranteeseen. Toisen otin nyt joulun jälkeen selkään, lapaluun kohdalle. Molemmat omilla rahoilla maksettu. Äiti ei kauheesti tykkää, mutta ei se kieltänykkään, omapahan on ihoni. En kyllä usko että tulen ikinä katumaan näitä tatuointeja, vaikka otinkin alaikäisenä.

Alaikäisille ei missään nimessä tatuointeja. Moni teini (ja vähän vanhempikin) kuvittelee tatuoinnin olevan itseilmaisun keino, joka ilmentää heidän persoonallisuuttaan ja syvällisyyttään, vaikka tosiasiassa heidän valitsemansa tatuoinnit tekevät usein muille näkyväksi vain heidän mielikuvituksettomuutensa ja sieluttomuutensa. Itse olin 16-vuotiaana "rohkea ja omaperäinen oman tieni kulkija", ja olisin halunnut tatuoida mm. koskettavan teini-iän voimabiisini kertosäkeistön, unisiepparin, höyheniä jne. Nyt 23-vuotiaana jo näen, kuinka äärimmäisen kliseisiä ja mauttomia aikansa muoti-ilmiöitä nuo olisivat olleet. En voi edes kuvitella, miten paljon enemmän nuo vielä kymmenen vuoden kuluttua olisivat hävettäneet.