Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ahdistaako muita se miten nopeasti aika kuluu?
14.02.2014 |
Mua ahdistaa!!! Vuodet kuluvat niin nopeasti, ett tuntuu etten pysy perässä.
Multa kuoli mummo pari kuukautta sitten ja tuntui kamalalta miten toisen ihmisen elämä päättyy noin vain ja muu maailma vaan jatkaa menoaan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ymmärrättekö? Kuulostaako ihan hullulta?
Mä muistan kun mun äiti täytti 40v. Nyt hän on jo 67v. ja seuraavana vuorossa. Ja sit onkin jo mun vuoro. Kuolla siis.
Yhtäkkiä huomaan, että monista asioista on jo 20v. aikaa. Meidän mikro hajosi tänään ja tajusin, että sekin on 18v. vanha! Ei siitä niin kauaa ole kun ostettiin meidän ensimmäiseen yhteiseen kotiin mikro ja nyt siitä on jo 18v.!!!
Kommentit (109)
Ahdistaa tosi paljon.
Muuten, miten voimme olla varmoja, etteivät eläimet mieti näitä samoja asioita? Eiväthän ne osaa puhua kanssamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, vähän ahdistaa ja mietityttääkin.
Mutta yritän tehdä näistä hetkistä ihania ja ikimuistoisia, elää tavallaan "kuin viimeistä päivää". Yritän nauttia arjesta ja lapsista, kaikista – hyvistä ja myös huonoista – hetkistä. Joskus nekin ovat kaukaisia, mutta hyviä muistoja.
Elämä on tässä ja nyt <3
Olen vasta 12 ja kyllä ahdistaa, muistan vielä kuinka hetki sitten olin vasta 8 ja nii edelleen, tuntuu, että aika menee liian nopeasti. Tuntuu myös siltä että minulla on liian vähän elämää jäljellä ja että olen tuhlannut tähän mennessä kaiken. Tiedän ettei 12-vuotiaan kuuluisi ajatella tällaista, mutta minä satun ajattelemaan.
Minuakin ahdistaa erittäin paljon!! Vuodet kuluvat ja päivät menevät valonnopeudella... herään aamulla klo 10.00 ja sitten huomaan, että on jo ilta... kello on 20.00 ja heti alkaa hirveä paniikki. Kun katson YouTube videoita, niin se unohtuu, mutta silti ahdistaa... en tiedä mikä tämän aiheuttaa. Juurihan minä synnyin ja nyt on jo eletty tähän asti!! Ja ahdistaa kun kohtahan minä jo kuolen varmaan... enhän minä ole kerennyt vielä tehdä oikein mitään hienoa minun elämässäni. Minulla on paniikkihäiriö, joten tämä sitten vielä enemmän ahdistaa... AUTTAKAA ja väsyttää kyllä enstostä enmmän...
Minulle tuo laihaa lohtua se, ettei suvussani ole ollut tapana elää kovin vanhaksi. Täytin juuri 56, eikä minun todennäköisesti enää kauan tarvitse ihmetellä ajan kulumista. Aika kyllä kuluu todella nopeasti, vuodet tuntuvat olevan paljon lyhyempiä kuin ennen.
Joudun käyttämään lääkkeitä sen verran, että on kätevää käyttää dosettia, jonka täytän joka toinen sunnuntai ja joskus tuntuu siltä kuin olisin sen täyttänyt aivan äsken. Lapsenlapset kasvavat lähes silmissä ja itse vanhenen vielä nopeammassa tahdissa, tai siltä ainakin tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä vanhemmaksi tulee sitä nopeammin aika menee, koska vanhempana ei muista enää niin paljon kuin nuorempana sen takia aika tuntuu menevän nopeammin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanha ketju mutta auttoi minua joka vauvan kanssa olen ja harmittelen kun aika menee niin nopeasti
Vierailija kirjoitti:
Vanha ketju mutta auttoi minua joka vauvan kanssa olen ja harmittelen kun aika menee niin nopeasti
Muakin auttaa. Yhtenä hetkenä olen vauvan kanssa kotona ja yhtäkkiä tuo vauva täyttää 13.
Aika todella liitää, nopeasti ohikiitää, onneksi av on ikuinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämäkin ap on jo pian kuusi vuotta vanhempi kuin kirjoitushetkellä.
Sen jälkeen kun täytin 40 ja muutin pois Suomesta elämä ollut todella hyvää, mutta.... menee nopeasti ja siitäkin on jo pian 15 vuotta.
M 55
Bangkok
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu. On niin paljon sellaista mitä tahdon tehdä ja nähdä, ja niin vähän aikaa.
Kyllähän ne vuodet kuluvat nopeammin, kun ikää tulee lisää. Sitä vielä nopeuttaa ruuhkabussissa älypuhelin kädessä pari tuntia päivässä istuminen, kahviloissa notkuminen, tosi tärkeä toimistotyö ja jokaisen tehdyn asian someseksikkyyspohdiskelu.
Maalla on rauhallisempaa. Aika lakkasi juoksemasta niin nopeasti, kun muutin tänne. Hetkestä saa kiinni, mutta tylsää ei silti ole ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Piti tehdä lapsia sitten joskus myöhemmin aikuisena. No aikuisuus tuli. Olen 36v. ei miestä ja lapsia, en tajua en vaan suostu ymmärtämään että olen jo näin vanha. Joskus ihan oikeasti unohdan kuinka vanha olen. Kun kuulen jonkun olevan 25 ajattelen että "ah, samanikäinen kun minä".
Vielä ehdit hyvin tehdä lapsia. Sinun tarvitsee vain priorisoida vähän elämääsi ja ajatuksiasi uudelleen.
Miltäs tuntuu nyt, kuutisen vuotta myöhemmin?
Mulla on ihan sama, vaikka olen vasta 13.v!
Ei minua muu tässä rassaa kuin se vanhempien hautaaminen. Omalla kohdallahan sitä tuskin edes tajuaa kun lähtö tulee.
Kyllähän sitä välillä havahtuu siihen kuinka nopeasti aika kiitää..eikä oikein mitään järkevää ole saanut aikaiseksi.
Vanheneminen tuntuu pahalta ja miettii millon alkaa suvun vanhimmat kupsahdella..ja sitten tietysti kohta itse perässä.
Olisin halunnut vielä lapsiperhearkea elää kun aikaisemman liiton lapset jo aikuisia..
Elämä on aika kurjaa ja sairaudet piinaa.
Pelottavaa tuo ajan kuluminen. Esikoinen syntyi 1/1990 ja tuntuu, että tästä on aikaa vuosi tai pari, mutta jo 31 vuotta 😭😭.
Mihin ne vuodet katosivat?
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="15.02.2014 klo 23:40"]
Kun olin lapsi, elämässä tapahtui paljon uusia asioita. Oli paljon kavereita joiden kanssa koettiin hauskoja juttuja. Vuosi tuntui pitkältä ajalta. Nyt kun olen yksin, sinkkuna, entiset kaveripiirit hajonneet eri suuntiin, niin vuodet tuntuu vaan valuvan käsistä, niin kuin joku tuossa aiemmin sanoi.
[/quote]
Sama kohtalo, mutta päinvastoin aika tuntuu etenevän niin helvetin hitaasti. Ei kulu millään!