Lue keskustelun säännöt.
Miksi tiettyjä ammattiryhmiä täditellään? On mielestäni alentavaa, kun
09.06.2008 |
puhutaan sossun tädeistä ja neuvolan tädeistä.
Miksei yhtä hyvin lääkäritädeistä tai DI-tädeistä tai lakitädeistä?
Itse en ole kokenut vielä kertaakaan elämässäni tarvetta puhua tädeistä, eikä onneksi tuttavanikaan. Puhumme naisista, rouvista, myyjistä, terveydenhoitajista, sosiaalityöntekijöistä jne... Ja minulla on siis kaksi lasta.
Kommentit (58)
Jos kerran oikeita titteleitä vaaditaan, niin kaupassa pitää puhetella asiakaspalvelijan oikealla tittelillä
- kausimyyjä
- myyntiapulainen
- vakinainen myyjä
- myyntipäälliikkö
- asiakasvastaava
- osastopäällikkö
- myynnin esimies
- osa-aikainen myyjä
- kassahenkilö
- rahastaja
- tiimipäälliikkö-myyjä
- harjoittelija
- ostaja-myyjä (siis henkilö, joka tilaa myytävät tuotteet esim. tukusta)
Vaadin myös, että titteli lukisi henkilön rintapielessä, jotta tietäisi varmasti oikean tittelin. On lapsien aliarvioimista, jos oletetaan, että he eivät voi tehdä eroa eri nimikkeiden välillä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pyytää miestäsi antamaan vaikkapa kanta-asiakaskortti myyntipäällikölle, niin sanotko: 1) Anna myyntipäällikölle kortti 2) Anna sedälle kortti 3) jotain muuta?
Minä sanon miehelle tai lapselle: Anna kortti HÄNELLE ja osoitan häneen päin. Mutta ilmeisesti tämä menee monen kielellisen käsityskyvyn yli.
Tuskin kukaan aikuinen kutsuu ketään henkilökohtaisesti tädiksi. Täti-nimitystä käytetään, kun aikuinen puhuu LAPSELLE kolmannesta henkilöstä. Kyse on tällöin hoivakielisestä ilmauksesta tai yleisnimikkeestä tai perheen sisäisestä kielimuodosta, sen yhdestä sanavariantista. Kyse on lisäksi keskustelusta, jonka osapuoli täditelty ei ole ja johon hänellä ei ole oikeutta suurine tunteineen puuttua.
Ja todellakin meillä käytetään täti- ja setä-sanoja.
Minä sanon miehelle tai lapselle: Anna kortti HÄNELLE ja osoitan häneen päin. Mutta ilmeisesti tämä menee monen kielellisen käsityskyvyn yli.
Kun olin lapsi, meille teroitettiin ankarasti että ketään ei saa osoittaa sormella...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurella osalla tuntuu kyllä olevan aika ontto käsitys suomenkielen historiasta. Kysytäänpä akateemisilta näinpäin: kuinka moni akateeminen, jonka vanhemmatkin ovat akateemisia, tädittelee? Minä ainakin, ja haluan vaalia vanhaa kaunista suomalaista puhuttelutapaa.
...varmaan juuri sen takia kun täälläkin on näin paljon ahdasmielistä porukkaa.
Mutta silloin kun olin kaupan kassalla myyjänä, minusta oli ihan mukavaa, jos joku vanhempi puhui minusta lapsilleen tätinä. Kyllä se minulle on myös kunniailmaus sekä myös osoitus, että minut koetaan mukavana/lähestyttävänä. Hapannaamaistaa akkaa ei kyllä tulisi mieleenkään täditellä!
Ja pienet teillä on kyllä murheet, jos tädittelystä pitää sellaiset pultit ottaa, että sitä pitää näin palstoillakin "itkeä"...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ei ainakaan vaivaa yhtään, vaikka mua kuinka täditelteltäisiin, ei siinä ole mitään epäkunnioittavaa vaan se on teidän päässänne. Enkä kyllä tunne ketään, joka olisi asiasta vaahdonnut, mutta AV:lla mikä tahansa on mahdollista...
Ne ovat yleiskielisiä ja varsinkin lapsen kieleen kuuluvia sanoja kaikista naisista ja miehistä. Miten tuo voi joillekin olla ongelma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo on tynnyrissä kasvanut!
Kyllä meillä ainakin käytetään lapsille lasten kieltä. Ei ole mikään kiire tehdä nyt yksivuotiaastamme pikkuvanhaa lasta käyttämällä vain aikuisten kieltä. Hauva on hauva ja heppa on heppa. Sen sijaan joskus saatetaan sanoa, katsopas tuota hauvaa, se on tanskandoggi, tai katsopas, tuolla menee pieni heppa, shetlanninponi. Kyllä se lapsi oppii niitä oikeitakin termejä ajan kanssa.
Meillä luetaan paljon ja jutellaan paljon lapselle. En usko, että lapsen kielellinen kehitys jää mitenkään jälkeen, jos hän oppii "oikeiden" termien sijaan myös muutaman kymmenen sanaa lasten kieltä...
Mutta jos teillä on lapsia, jotka eivät vaikuta kielellisesti kovin lahjakkailta, varmaan sitä on silloin syytä käyttää sanoja hevonen, koira, kissa, varo kuumaa, jne. Meillä kyllä opetetaan lapsille molempia termejä, niinkuin varmaankin useimmissa perheissä, ja uskon, että lapsi kyllä tajuaa.
Täti = nainen
Täysin oikeaa kieltä siis. Vai onko teillä jäänyt äidinkielen tunnit väliin?
Lentoemäntä = nainen, en silti kutsu kaikkia naisia lentoemänniksi. (ja tiedän, emäntäkään ei ole korrekti termi, mikä matkustamohenkilö se nykyisin lieneekään)
Meillä täditellään silloin, jos vieraalla naisella ei ole mitään selkeää roolia (myyjä on myyjä tai kassa, lääkäri lääkäri jne). Jos junassa lapsi vahingossa potkii vastapäisen naisen kassia, sanon, että älä potki tädin kassia. 'Nainen' kuulostaisi tylyltä, 'hän' ei sovi tilanteeseen ja 'toinen' tms. on epäselvä.
Kieltämättä en oikein tiedä miksi kutsuisin lapselle vaikka jotain 15-vuotiasta pojankollia samassa tilanteessa. Setä olisi hölmö termi, samoin mies. Varmaan pojaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja lapsesi hahmottaa nämä ammattiryhmät?
itse tädittelen lapsilleni hoitoalan ammattilaisia- ja olen itsekin sillä alalla, enkä pahastu tädittelystä
toisin kuin mummottelusta...
Sehän on täysin neutraali ilmaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täti sana on minulle hyvin positiivinen. Myös siskon tytölle olen täti omassa puheessani.
Ja kyllä minä sanon lääkäriäkin tädiksi ja sedäksi pienelle lapselle. So what, vai alentavaa, mitä vielä..
jos kokee täti -sanan alentavaksi :D
Ei vain ole tullut vielä tarvetta puhua DI-ammattikunnasta kaksivuotiaalleni yhtään mitään.
Itse asiassa täti ei kertaakaan tullut edes mieleen tämän neljän "lapsellisen" vuoteni aikana.
Kuten sanoit, tavat ja käsitykset muutuvat, joten ottakaa tädittelijät huomioon se, että tädittely todellakin häiritsee monia (olen todellakin puhunut aiheesta kymmenien asiakaspalvelualalla toimivien ihmisten kanssa), joten kannattaa miettiä, minkälaisen puhuttelutavan lapselleen opettaa.
Erityisen moukkamaista on se, jos mies tädittelee naista. Jos oma mieheni tädittelisi kaupan naismyyjää, niin saisi päin näköä. Onneksi mieheni ei sentään ole juntti, vaan tietää miten kanssaihmisille puhutaan.