mielipiteesi siitä pitääkö jokaisen ihmisen ottaa vastaan sitä työtä mitä ON

poistetaan, niin suurimmalla osalla lapsiperheistä ei edes olisi varaa olla töissä, koska pelkät päivähoitomaksut on todellisuudessa 1000€/kk/lapsi. Puhumattakaan, mitä lääkärissä käymiset, lääkkeet ja koulutus todellisuudessa maksaa. Kenelläkään ei olisi varaa opiskella.



Lisäksi, koska myös palkkatuki on yhteiskunnan tuki, saisi moni työpaikka sanoa kauniit heipat suurelle osalle työntekijöistä, sillä tuota tukea käytetään paljon.



Meillä on maailma täynnä esimerkkejä yhteiskunnista, joissa ihmiset raatavat ruokapalkalla surkeissa oloissa ja kuolevat nuorina koska heillä ei ole varaa hoitoon. Ei niissä juuri kukaan voi hyvin, ei se ole mikään yhteiskunnan ideaalimalli, että pelkkä raha ratkaisee kauanko elät ja miten.

Olisi roskien keräämistä, erilaista siistimistä, risusavottaa jne. niille, joille ei muuta työtä löydy. Palkka olisi samansuuruinen kuin alin työmarkkinatuki, koska kyseessä ei olisi työsuhde vaan tapa antaa mahdollisuus ansaita elantonsa.

Näin simppelit hommat on ulkoistettu firmoille. Tulee valtiolle halvemmaksi. Ja tarvittaisiin noille sitten työnjohtoa, jne. eli ei ole halpaa niitä saada palkattua.

Lisäksi valtio on sähköistänyt palveluitaan ja aika moni asiakaspalvelija ja toimistovirkailijakin (tiskejä suljettu) alkaa olla turha. Jopa siis niin ammattitaitoiset ihmiset. Käy samoin kuin aiemmin pankkisektorilla.

Valtiolla tarvitaan hyviä asiantuntijoita (esim. vaikkapa ympäristösuojelutoimiin) ja it-puolen väkeä sekä käden taidoista opetus-, sosiaali ja hoiva-alan ihmisiä. It-väkikin on nekin kohta ulkoistettu kaikki ja siirretty palvelukeskukseen, jossa otetaan tehoja irti pienemmällä väkimäärällä ja harmonisoimalla valtion it-puoli. Ja alkaa olla se pakosti vastassa hoitopuolellakin, jos yksityinen ottaa nekin hommat hoitaakseen (esim. hoivakodit). Odotan palkka-armeijan perustamista, vankeinhoitolaitosta jo yksityistetään.

Valtion työt siis ajan oloon ovat pelkkiä asiantuntijatehtäviä, kun pidemmäs ajassa mennään eteenpäin. Tärkein taito on silloin osata ostaa oikein palveluita myös sisällöllisesti ja valvoa lakeja it-palvelujen avulla.

vai sittenkin niin, että edes osalla on hyvä olla. Nyt osa suomalaisista välttelee töitä ja elää yhtä' leveästi kuin työssäkäyvä keskiluokka ja näin vain siksi, että on sovittu, että laiskoilla on oltava kaikkea yhtä paljon kuin ahkerilla.

Jospa opeteltaisiin kantamaan vastuuta omasta elämästä eikä oltaisi elämäntapalorvijoita, niin maailma olisi kaikille parempi paikka.

Mutta etkö tajua, että tuo järjestelmä asettaisi syrjäytymisvaaraan juuri tuon keskiluokan - ei juuri kenelläkään ole nykyään sellaista työpaikkaa, jonka pysyvyyteen esim. 10 vuodeksi eteenpäin voisi luottaa. Jos keskiarvosuomalainen jäisi oman onnensa nojaan esim. 6 kuukaudeksi, luultavasti 80-90% joutuisi pahoihin vaikeuksiin työuransa aikana. Jos enemmistö syrjäytyy, myös hyväosainen vähemmistö joutuu pulaan. Silloin edes osalla ei olisi hyvä olla (paitsi _ehkä_ omalla ikäluokallasi), sen sijaan KAIKKI eivät suinkaan elä tällä hetkellä kurjuudessa. Se, että tuo enemmistö autetaan jaloilleen tarvittaessa (useimmissa tilanteissa ansiosidonnaisesti eli ei suinkaan katteetta), maksaa paljon vähemmän.

Toisekseen, sinulla ei taida olla aavistustakaan paljonko yhteiskunnalta voi saada tukea, mikäli luulet että sillä elää yhtä leveästi kuin työtä tekemällä - lukuunottamatta sellaisia matalapalkka- ja työharjoittelupaikkoja, joiden on tarkoitus on teettää karenssin uhassa elävillä puoli-ilmaista työtä. Ja minusta sellaisilla ihmisillä, joita kehdataan tällaiseen hyväksikäyttöön painostaa, on täysi oikeus hieman kusta yhteiskuntaa silmään. Se on vaan pelin henki.

tuo mukanansa:turvattomuuden. Rikkaat saavat pulittaa ylimääräistä myös turvallisuuden suhteen. Aidat pihojen ympärille, vartiat auloihin kerrostaloissa. Kaikki eivät kiltisti suostu kuolemaan pois tieltä vaan. Nyt jo on suuri joukko syrjäytyneitä nuoria, joilla ei ole muuta kuin tuet ja energiaa ja kaunaa. Koska ja missä palaa ensimmäisen kerran? Kidnappaukset, huumeet ja rikokset lisääntyvät, jos niiltä heikoimmassa asemassa olevilta viedään se vähäkin pois. Työn pitäisi olla kannattavaa ja kannustavaa, ja jokaiselle löytyä työ,jotta päästäisiin siihen, että muut vaihtoehtoiset elämäntavat ( loisiminen tai rikollisuus) eivät olisi todellisuudessa vaihtoehtona. Orjuutta en kannata ja palkat ovat täällä jo pienet ( usein pienemmät kuin tuet).

kärkkäästi ne, joilla ON itselleen sopiva ja koulutusta vastaava työpaikka.

Haluaisin kuulla mielipiteet siinä kohtaa, kun napsahtaakin omalle kohdalle vaikka joku hyvin pienipalkkainen työ väärältä alalta ainoaksi vaihtoehdoksi.

Helppo on haukkua muita luusereiksi tai siivelläeläjiksi, jos itseä on onnistanut.

erinomaisen työkokemuksen seuraavaan. Työpaikoilta saa palkan lisäksi myös henkistä pääomaa. Myös sille kannattaa antaa arvo tai sitten olla henkisestikin köyhä.

Mitään, mistä ei makseta valtion tukiaisia enempää palkkaa, ei kannata ottaa.

Työpaikoilla voi juuri menettää henkistä pääomaa! Ja miksi sitä ei muualta oikeasti voi saada? Joku raja tähän työn ihannointiin!

ap

Olisi roskien keräämistä, erilaista siistimistä, risusavottaa jne. niille, joille ei muuta työtä löydy. Palkka olisi samansuuruinen kuin alin työmarkkinatuki, koska kyseessä ei olisi työsuhde vaan tapa antaa mahdollisuus ansaita elantonsa.

Kun tuet lakkaavat, osa yksilöistä ilman muuta ahdistuu, koska helpo elämä menetetään. Luonto karsii heikot pois.

Ensin ajattelin, että kauhea ajatus, mutta tarkemmin ajatellen... hmm, miksikä ei! Mutta hei - koska niin siivoaminen kuin metsätyöt ovat jo nyt ihan oikeita töitä, joista joku saa ihan oikeaa palkkaa, niin jos niihin töihin voisi pistää porukkaa minimituilla duuniin, niin silloinhan kaikkein kannattavinta olisi korvata KAIKKI työt tuollaisilla työttömyystöillä! Ajattele miten huikea säästö se olisi kunnille ja valtioille. Firmat saisivat toki edelleen maksaa ihan palkkaa, mutta kuntien ja valtion leivissä oleville tarjottaisiin kaksi vaihtoehtoa: mahdollisuus saada elanto (eli työttömyyskorvaus) tai sitten nälkäkuolema.

Mitä luulet, pitäisiköhän osa näistä töistä hoitaa ihan joillain keskitysleireillä, vai riittäisikö se, jos ne pakkotyöt olisivat kaupungeissa?

Minusta ihan huippuidea, ja väistämättä karsiutuisi PAITSI heikot, myös ne, jotka eivät ole tarpeeksi nöyriä, työnhaluisia ja järjestelmälle uskollisia. Lopputuloksena olisi tehokkaasti johdettu ja tuotettu yhteiskunta, jossa rahaa säästyisi, kansa olisi ahkeraa ja firmoissa oikeille palkoille päässeet olisivat valmiit tekemään töitä huomattavasti enemmän kuin nyt säilyttääkseen asemansa. Se lisäisi firmojen voittoja, Suomen kilpailukykyä, ja toisaalta firmoillakin olisi neuvotteluvaraa laskea palkkoja samaan aikaan kun tuottavuus ja työajat vain nousisivat!

mutta siinä on se pieni pointti, että kun luotaisiin tällainen hyvä järjestelmä, niin on hirveän lyhytnäköistä, jos porukka häipyy muihin töihin just kun ne on saatu kunnolla ruotuun ja oppimaan hyvä työtahti.



Ehdotankin, että valtio joko arpoo, tai sitten säätää perheen varallisuuden tms. pohjalta tulevat työt jo seuraavallekin sukupolvelle. Säästettäisiin hirveästi, kun esimerkiksi sairaanhoitajaksi määrätty lapsi kävisi koulusta vaan tietyt kurssit ja tekisi pieniä harjoittelupätkiä ihan pienstä asti. Ihan hyvin jopa alakoululaiset voi käydä harjoittelemassa hoitotyön alkeita. Meillä ois kohta pelkkiä huippuammattilaisia jokaisella alalla.

helppo on niiden huudella, että menkää mihin työhön vaan, joita itseään on onnistanut! Kyllä moni on joutunut pettymään siihen, että oman koulutuksen kautta ei ole päässyt oman alan töihin kiinni kovasta yrityksestä huolimatta. Voi olla niinkin, että opiskeluaikana työmarkkinat näyttivät vetävän hyvin ko alalla, mutta valmistumisen jälkeen asia voikin olla jo ihan toisin, sanopa sitten näille mahdollisesti korkeastikin koulutetuille ihmisille, että nämä ovat muka luusereita, tyhmempänä näkisin sen, ettei hanki mitään koulutusta tai mikään ei kiinnosta...Omasta työpaikasta saa olla kiitollinen, muttei sellaisella koppavalla tavalla, etteikö osaisi nähdä muiden kamppailua empaattisesti. Työnsaannissahan on aina kyse myös sattumasta, hyvästä tuurista ja olemisesta oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ja valitettavasti se ei toteudu kaikkien kohdalla.

Ehdotankin, että valtio joko arpoo, tai sitten säätää perheen varallisuuden tms. pohjalta tulevat työt jo seuraavallekin sukupolvelle. Säästettäisiin hirveästi, kun esimerkiksi sairaanhoitajaksi määrätty lapsi kävisi koulusta vaan tietyt kurssit ja tekisi pieniä harjoittelupätkiä ihan pienstä asti. Ihan hyvin jopa alakoululaiset voi käydä harjoittelemassa hoitotyön alkeita. Meillä ois kohta pelkkiä huippuammattilaisia jokaisella alalla.

Tää oikeastaan poistaisi koko ongelman siitä, että ottaako työn vastaan vai ei - kun kenelläkään ei lähtökohtaisesti olisi mitään valinnanvaraa, ei sellaista osaisi kaivatakaan. Ei sillä niin suurta väliä ole, kuka minkäkin työn tekee, kunhan hommat tulee hoidettua eikä kukaan lorvaile kotona.

Samoin pitäisi valtion päättää ihmisten puolisot ja lasten hankinnat, koska niin paljon on huonoja valintoja yksilötasolla, liian myöhäiseksi ajoitettuja vauvoja, teiniäitejä, yms. On selkeämpää, kun laaditaan jokaiselle oma suunnitelma, jota sitten noudatetaan. Lapset kasvatetaan valtion lastenkodeissa, niin vanhemmat ehtii tehdä enemmän töitä. Ja eipä mene enää rahaa lapsilisiin ja kotihoidontukiin!