Jos olet sairastanut mononukleoosin niin
onko mielestäsi mitään pahempaa sairautta? Enkä nyt tarkoita että vertaat johonkin esim. syöpään.
Kommentit (46)
mykoplasman aiheuttama keuhkokuume ja oli kyllä huomattavasti pahempi kuin mononukleoosi. Ja kyllä, se syöpäkin on pahempi ;)
En tiedä, mitä oikeastaan tarkoitat. Mutta. Mulla oli vuosi sitten parin päivän mittainen ärhäkkä suolistotulehdus. Oksentelin koko ajan. Siis KOKO AJAN! Päätä särki, en voinut liikkua ilman että piti taas oksentaa. Huh. Varmaan joku vastasi jotain pahaa migreeniä..
kurkkukipu oli pahempi kuin angiinassa. kestikin 2 viikkoa. Angiinaan on lääkkeet jotka auttaa parissa päivässä.
raskauspahoinvointi oli miljoona kertaa pahempaa kuin mononukleoosi. Joo, se ei ole sairaus, mutta eipä olo järin tervekään ollut. Mono sentään kesti vain jotain viikon (?)...
5-vuotiaana, joten en oikein muista sen mahdollisista kärsimyksistä juurikaan. Äitini piti ikävimpänä sairautena influessaa, hänellä siis on ollut mono myös.
Mononukleoosi on kyllä aika pitkäkestoinen virustauti. Tytöllä se kesti melkein 3 kk. Ja oireili siis siten että muutaman päivän välein nousui kuume, joka kesti 1-2 päivää. Ja siinä mielessä ikävä tauti että sen diagnosointiin meni aika pitkään. Tyttö jo luuli sairastavansa jotain tosi vakavaa, kun oli jatkuva väsy ja kuumeilu.
raskauspahoinvointi oli miljoona kertaa pahempaa kuin mononukleoosi. Joo, se ei ole sairaus, mutta eipä olo järin tervekään ollut. Mono sentään kesti vain jotain viikon (?)...
Kirjoitan tätä keskellä yötä kuumetokkurassa.
tähän ikään 28v en ole kokenut mitään näin rankkaa tautia. Minun mononi alkoi n.kolme viikkoa sitten kun huomasin ruokahaluttomuuden vaivaavan eikä punttitreenikään luistanut. Lisäksi outo väsymys piinasi.
Aikalailla samaan aikaan huomasin imusolmukkeita kaulassa. Yhtenä aamuna herätessä luomeni olivat turvonneet. Ajattelin aluksi että flunssa pukkaa ja olin saanut jostakin allergisenreaktion luomiini. No auta armias luomet senkuin vain paisuivat, silmät rähmi js pelkkä silmämunien liikuttelu sattui tajuttomasti. Silloin ajattelin että mononukleoosiko se tämä? ja ainakin tauti pitäisi nyt yrittää selvittää. Tietty myös syöpä kävi mielessäni...
Kuume nousi 39 asteeseen muutama päivä ensioireista. Kuumetta oli korkeimmillaan ilta ja yöaikaan, päivällä pienempäälmpöilyä. Hakeuduin tk.n lääkärille ja labrakokeiden jälkeen sain vahvistuksen mononukleoosista. Maksa-arvot hitusen koholla ja valkosolut miten sattuu. Crp normaali. Lääkäri epäiöi ensilsi myyräkuumetta, mutta minusta se oli alunperinkin vähän kaukaa haettu, koska altistuminen virukselle oli olematon. Vähän siinä ihmeteltiin puolin ja toisin lääkärin kans kurkkukivun puuttumista.
Sairaslomaa sain säälittävät kolme päivää ja sen jälkeen sinnittelin huonosti töissä. Koko tämä kolme viikkoa on mennyt älyttömässä väsymyksessä ja kuumeen sahaillessa edes tskaisin. Viikon verran on sisäelimet olleet munasarjoista lähtien kipeät ja vatsaa on aristellut. Yhtään kiinteää ulostetta ei ole monon aikana tullut. Aivan kun tässä ei monon suhteen olisi ollut tarpeeksi -nyt on iskenyt aivan kaamea kurkkukipu ja nielurisat ovat turvoksissa ja valkoisia viiruja siellä täällä. Sinittelen tämän viikonlopun yli ja hakeudun tk.n uudestaan. Enemmänkin olen huollissani sisäelinten jonotuksesta kuin kurkustani. Toivottavasti saisin edes vähän selviyttä olotilaani. Onko teillä mononukleoosin sairastaneilla ollut sisäelimet kipeänä tai luomiturvotusta? ( se onneksi laski kahden viikon kohdalla)
Unohtui vielä toivottaa kaikille tsemppiä ja voimia taudin nujertamiseen :-) tämä kun ei tule luon kerran, tai niin ne ainakin väittää....
Itse olen jäänyt ihmettelemään myös sitä että mistä mahdoin sen saada? Yksi ja sama pusukaveri on ollut yli kolmevuotta...
Sairastin pusutaudin kun tutustuin nykyiseen mieheeni.
Olin yli kolme viikkoa aivan järkyttävässä kuumeessa, ääntä ei tullut, eikä yksikään ajatus pysynyt päässäni kahta sekuntia kauempaa (kuumeen takia).
Mutta niin oli kyllä salmonellakin ja paise kurkussa (ainoa synnytyksen lisäksi kun olen ollut sisällä sairaalassa joten oli ehkä kaikkein pahin näistä flunssa- ja mahasarjan taudeista). Lisäksi kilpirauhasongelmat ovat olleet pahempia ja pitkäaikaisempia kun mikään edellä mainittu joten kai pitkäaikaissairaudet kuitenkin ovat ikävämpiä kuin mono tms.
Tauti kesti akuuttina, eli korkea kuume,nieleminen ei onnistunut juuri mitenkään. Vesilasin juonti kesti noin tunnin, ym. Kaikkiaan tauti kezti yli puoli vuotta jona aikana kunto laski niin paljon että minun oli lopetettava ammatilaisurani urheilijana. Noin vuodden kuluttu minulla todettiin krooninen paksusuolen tulehdus joka on autoimmuuni tauti kuten mononukleoosikin.
Sitä kai on moniasteisia? Mulla oli tosi raju. Olin sairastanut alle useamman angiinan ja taas se iski. Sain antibiootit, joilla yleensä vuorokauden sisällä helpotti. Tällä kertaa kipu vaan paheni ja paheni. Viisi-kuusi päivää kärvistelin kotona ja lopulta kurkku oli ihan turvonnut umpeen ja olin nestehukassa, kun jouduin sairaalaan. Siellä makasin kuusi päivää tiputuksessa ja viidentenä päivänä leikkasivat nielurisat, kun oli niitä angiinoja ollut useampi alle. Koulusta olin pois kolme viikkoa ja laihduin 10kg. Sairaus alkoi muistaakseni itsenäisyyspäivänä ja jouluaattona yritin varovaisesti syödä kinkkua, mutta sattui edelleen. Oli kyllä raju nestedieetti. Ikää oli tuolloin 16.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2012 klo 17:41"]
onko mielestäsi mitään pahempaa sairautta? Enkä nyt tarkoita että vertaat johonkin esim. syöpään.
[/quote]
On todellakin. Olen työkyvyttömyyseläkkeellä mononukleoosista johtuvan jälkitaudin vuoksi. Pääsen kotoani pois harvakseltaan ja pakon sanelemana.
Mulla ei ole ollut pahempaa tautia. Ja olen sairastanut monet vatsataudit, ruokamyrkytykset, aivokalvontulehdus ollut ja ärhäkkä B-virus ja angiina.
Makasin +39 kuumeessa melkein kaksi viikkoa ja kurkkuni muistutti sientä ja oli vihreä sekä niin turvonnut että tuskin sain edes jogurttia alas. Lääkärikin kauhistui kun katsoi kurkkuani... Kaikki maistui aivan kamalalta ja olin niin heikko ettei ollut kaukana sairaalaan joutuminen. Laihduin 7kg, mikä näkyi ja tuntui kun ennen sairastumista olin 173cm/55kg...
No, eihän tuo syöpään ja ebolaan verrattuna mitään ole.
Toimiikohan kapplejaot kun kännykällä kirjoitan...
Olen sairastanut mononukleoosin 14 vuotiaana. Olin todella siis todella sairas. Jälkitautina jäi kylmäallergia, joka kesti 10 vuotta!
olen myös sairastanut pyelonefriirin kuusi vuotta sitten, selvisin varmaan jumalan avulla. Olin siis kuolla siihen. Olen 47 vuotias.
Kyllä se mulla on ollu pahin tauti. Viikoksi jouduin sairaalaan. Viisi viikkoa olin töistä pois. En jaksanu itse edes suihkussa käydä vaikka kuume oli jo poissa. Veti niin heikoksi.
angiina on pahempi.