Miksi soittelette miehellenne töihin?

Sääli jos joillain on niin huonot välit, ettei voi edes töihin soittaa. Onneksi me olemme osanneet puhua muustakin kuin pelkästään lapsista ja synnytyksistä yms.

Aika perus vastaus täällä. =D

Enpä ollut tullut ajatelleeksi näin. Soittelen sekä miehelleni että äidilleni töihin, jos jotain asiaa on. Molempien työ on sellaista, että voivat vastata yksityispuheluihin, jos itse katsovat sen sopivaksi. Välillä on tilanteita, että eivät vastaa, ja se on täysin ymmärrettävää. Ajattelen, että soittaessani heitän pallon vastaanottajalle: jos hän voi vastata, asia hoidetaan silloin, jos taas ei, hän soittaa paremmalla ajalla takaisin.



Miehen ollessa ilta/yövuorossa soitan usein "hyvänyönpuhelun". Siis sellaisen, että kyselen, miten jaksaa sillä hetkellä ja kerron itse olevani menossa nukkumaan. Meillä on takana 11 yhteistä vuotta, mutta silti tuntuu kurjalta mennä yksin nukkumaan. Yövuoroissa on yleensä hiljaisempaa, joten mies ehtii jutella hetken.



Jos soitan päivällä, asia on jotain tyyliin "olen kaupungilla, mennäänkö yhdessä lounaalle/lähdetäänkö yhtä matkaa kotiin/tarvitsetko jotain täältä, missä nyt olen". Tai vastaavasti "voisitko kotimatkalla tuoda sitä/tätä". Ihan ilman asiaa en tietenkään soittele.



Oma työni onkin sitten sellaista, ettei kannata soitella kesken päivää, jollei ole tosi tulenpalavaa asiaa. Jos läheiseni tekisivät vastaavaa, osaisin kyllä sitä kunnioittaa!

puhuukin vaimonsa kanssa kesken huipputärkeiden työkaverismalltalkien? Voi harmi, ap. Hanki oma mies.

"On mukava kuulla äänensä päivälläkin. Asiat voi hoitaa työajalla tai vapaa-ajalla, mieluiten työajalla. Vapaalla sitten vapaa-asiat. Miehen työ on tärkeää, vaan ajattele, soittelee silti minulle ihan muuten vaan ja minä hänelle. Yhdessä 24 vuotta."



Samoin myös meillä. Minusta on tärkeää kuulla miten toisen päivä on mennyt (jaetaan hyvät ja vähän ikävämmätkin asiat - olemme samalla alala joten ymmärrämme hyvin mitenkä asiat toimii kummamkin organisaatioissa). Sovitaan kumpi hakee lapsen hoidosta tai mitä ruokaa illalla tehdään. Jos on todella kiireinen päivä laitamme nopeat viestit skypen kautta. Tämä on meidän parisuhteessa osa välittämisen osoittamista. On ihana kuulla oman rakkaan ääni. Yhdessä 5 vuotta.

Ja ei sitä nyt juoruilemaan tarvitse jäädä. Ihan riittää, kun ytimekkäästi kertoo asiansa.



Omasta puolestani sanon kuitenkin, että mieheni on töissä yötä päivää, joten jos haluan joskus asioista puhua, niin ei minun auta, kuin soittaa kesken päivän.

jossa suurimmaksi osaksi päivää ei tarvitse niinkään keskittyä siihen työhön vaan on ns. valvomista että kaikki menee niinkuin pitää. Tietenkin on myös hetkiä ettei mies kerkeä puhua ja sanoo sen kyllä. Mutta 6h päivästä on sellaista passiivista.. Minulla on liittymä että puhelut liittymien välillä on ilmaisia. Meillä on tapana viettää yhteisiä kahvihetkiä, eli kun minä juon aamukahvia, menen ns. miehen kanssa kahville. Saatetaan lukea samaa lehteä ja on niin sanottu yhteinen vitsi että käydään yhdessä kahvilla, tai ruokatunnilla. Soittelen myös milloin mistäkin turhanpäiväisestä arkisesta asiasta. Eletään pikkulapsiarkea ja aika paljon soittelen: "Arvaa mitä Matti on nyt taas keksinyt, Maija piirsi seinään tai koira söi maton.. Tämä on tällaista ajan tappoa sekä puolin että toisin. On meillä joskus ihan oikeitaki puheluita mutta suurin osa on tällaisia tyhjänpäiväistä yhteistä kivaa, hölmöilyä tms.. :) Mies soittelee myös aika paljon mutta yleensä minä siksi ettei mies vain herättäisi lapsia silloin kun olen saanut koko muksukaartin päiväunille. Me ollaan ns. vastarakastuneita vaikka yhteiseloa onkin ollut jo pitkään. Meillä on hyvä kausi menossa ja toivoisin että tätä jatkuisi vielä 10 vuoden päästäkin.

Mies on samassa talossa töissä joten voin mennä moikkaamaan jos on asiaa. :)



Olin työkaverin (mies) kanssa tänään lounaalla ja lapsensa soitti hälle 4x sinä aikana. Todella ärsyttävää. Sama juttu jos hänen kanssaan yrittää istua palaverissa, kakarat soittelee ihan koko ajan. Ja mies vastaa joka kerta. Kersojen kysymykset on tyyliä: saako x tulla meille tänään, saanko katsoa telkkaria, mitä mä söisin aamupalaksi jne.

omista töistämmekin.



Ja toisessa päässä kuuluu aina "moi kulta" tms. Ollaan kummallisia soittelijoita. Silloin voi puhua ilman että lapset mölisee vieressä :)

Sovitellaan kotiinlähtöaikatauluja (ei voida kumpikaan aina lähteä samaan aikaan joka päivä ja kuljetaan pääsääntöisesti samalla kyydillä)



Tulee ikävä kesken päivän (yhdessä n. 15 vuotta :-D)



Muistan jonkin tärkeän asian, joka pitää kesken päivää kertoa tms.

sinä ärsyyntyisit, ap. Mitäpä muuta syytä minulla olisi!

Soitan jos on jotain asiaa. Menee ehkä pari minuuttia. Miehellä on aikataulut joiden puitteissa työ pitää suorittaa. Jokaisen työssäolominuutin ei tarvitse välttämättä olla tehokas, kunhan aikataulu pitää.

Piristää molempien päivää. Yhdessä ollaan oltu kohta 14 vuotta ja tämä jokapäiväinen soittelu on ollut tapana jo seurusteluajoista alkaen.

On mukava kuulla äänensä päivälläkin. Asiat voi hoitaa työajalla tai vapaa-ajalla, mieluiten työajalla. Vapaalla sitten vapaa-asiat. Miehen työ on tärkeää, vaan ajattele, soittelee silti minulle ihan muuten vaan ja minä hänelle.

Yhdessä 24 vuotta.