Lue keskustelun säännöt.
Mies tuhoaa terveellisen ruokavaliomme! :(
13.02.2014 |
Ollaan miehen kanssa molemmat ylipainoisia, oikein reilusti. Minullakin alunperin lähes 100 kg kannettavaa.
Nyt olen herännyt siihen, että näin ei voi jatkua - jo ihan lapsenkin vuoksi. En halua, että hänestä tulee lihava. Olen nyt muuttanut ruokavaliota: meillä syödään lautasmallin mukaan, on enemmän vihanneksia, ei herkkuja joka päivä. Olen laihtunut kuukaudessa 6 kg. :)
Ja liikuntaakin olen lisännyt.
Meillä oli siis aiemmin monta kertaa viikossa vaikka uuniranskalaisia. Jäätelöä lähes joka päivä. Karkkia, sitä rataa. Nyt en enää noita osta. Kerran, kaksi viikossa voi syödä yhden herkun ja ranskalaisia tai pizzaa tms. voi olla max kerran kuussa.
Mutta mitä tekee mies? Marisee ruoasta, hän ei tätä syö (kyseessä linssimuhennos ja possun sisäfile). Hän haluaa ranskalaisia, hän haluaa jäätelöä.
Sitten mies kantaa kaupasta kolme litraa jäätelöä pakkaseen. Sipsipusseja. Karkkia. Ranskalaisia. Pullaa.
Eilen söi yksi yhden jäätelölitran lähes kokonaan. Sipsipussi menee heittämällä yhdessä illassa. Eilen vielä, kun olin lapsen kanssa iltapalalla (hedelmäsalaattia ja viiliä), haki karkkipussista suklaapatukan ja heilutteli sitä siinä meidän nenän edessä.
Sano siinä sitten lapselle, että karkkia ja jätskiä syödään kerta viikkoon, kun isä mättää lautaselle keon jäätelöä ja istuu telkkaria tuijottaen ja herkkuja vääntäen.
Puhe ei auta. Kun mies HALUAA herkkuja.
Surkeinta tässä on se, että miehellä on itsestään urheilullisen ihmisen mielikuva. Toistelee koko ajan, että hän saa kilot hetkessä pois, kun haluaa. Koska hän on niin urheilullinen. Ja jos hän käy uimassa, voi syödä mielinmäärin herkkuja. Samalla naureskelee minun kävelylenkeilleni ja tuhahtelee, kun en ole urheilullinen ihminen.
Mikä neuvoksi? :(
Kommentit (83)
Miehesi on aikuinen, hänen ei ole pakko laihduttaa, jos ei halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielipide on, että lihaskunnon kannalta on yhdentekevää käveletkö 5 km vai juoksetko sen.
Ja kuntopyöräily on erittäin hyvä laji kaikille (myös ylipainoisille). Sillä saat kohennettua hyvin kuntoa (jatka silti myös ulkona lenkkeilyä). Eikä kuntopyörä edes maksa niin paljon. Mä laitan aina musiikin soimaan kuulokkeista ja poljen ihan huomaamatta :). Suosittelen.
Tuntuu tosi pahalta ap:n puolesta! Ruokaremppa on varmasti muutenkin riittävän vaikeaa saada edes aluilleen saati sitten pysymään... Ja sitten toinen on tollainen aasi. Onnea pudottamistasi kiloista :) Pysy lujana! En tiedä mitä tehdä miehellesi, kai se on aina yhtä vaikeaa saada ihmiset tajuamaan oma tilanteensa. Paljon tsemppiä kuitenkin!
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 13:24"]
Tuntuu tosi pahalta ap:n puolesta! Ruokaremppa on varmasti muutenkin riittävän vaikeaa saada edes aluilleen saati sitten pysymään... Ja sitten toinen on tollainen aasi. Onnea pudottamistasi kiloista :) Pysy lujana! En tiedä mitä tehdä miehellesi, kai se on aina yhtä vaikeaa saada ihmiset tajuamaan oma tilanteensa. Paljon tsemppiä kuitenkin!
[/quote]
... Sitä vielä, että lapsellistahan miehen käytös on ja uskoisin että johtuu juuri siitä, ettei hän usko pystyvänsä samaan ja sen takia koittaa ampua muidenkin yritykset alas. Tietää varmaan itsekin, että pitäisi tehdä samoin kuin sinä, mutta uskottelee ettei muka tarvitse niin ei tarvitse pettyä jos epäonnistuu. Vakava asenneongelma kyllä, jos ottaa tuollaisenkin asian "kilpailuna" ja "minä en osallistu koska oon niin hyvä että voittaisin teidät sata nolla, eli en uskalla yrittää". Argh. Toivottavasti maltat olla lähtemättä vastakkainasetteluun mukaan, silloin hän luultavasti pysyy kannassaan entistä tiukemmin.
Sinulla on siis kaksi lasta, eikä vain yksi. Toinen on iso ja tyhmä toinen on vain lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 11:59"]
Totta, totta... Minuakin harmittaa tuo miehen kurja asenne. Sanoi mm., kun maanantaina iloitsin -6kg saavutuksesta, että joo, sä olet niin iso, että 10 kg lähtee heittämällä. Mutta odotas sitten, siitä voi ollakin vaikea päästä laihtumaan lisää.
Sanoin vaan, että kuule, kun on - 10 kg saavutettu, niin eiköhän jaksa jo liikkuakin paremmin kuin aiemmin. Ja jos paino oikein jumahtaa, niin hankin personal trainerin. Maksan sille vaikka, että tulee kotiovelta repimään mut salille kolme kertaa viikkoon, eiköhän siinä väkisin ala sitkeempikin läski liueta.
Miehen asenne harmittaa tosi paljon.
Mutta tärkeintä on, että mulla on ihana olo. Helpompi olla ja hengittää. Ja housuista, joiden kanssa taistelin kuukausi sitten, kun ei meinanneet mennä jalkaan, menee jo mukavasti nappi ja vetskari kiinni! :)
[/quote]
Hienoa! Paljon tsemppiä laihdutukseen, kehitä siitä miehen mussutuksesta itsellesi vain kunnon asenne! :)
AP, sä oot ihana nainen. Miehesi käytös vaikuttaa siltä, että hän jotenkin siirtää omaa itseinhoaan sinuun. Hänen kuvansa itsestään ei vastaa todellisuutta. Se on mulle tuttua, olen itsekin mies, ja olin jokin aika sitten plösähtänyt. Pidin itseäni fyysisenä ja sporttisena, mutta todellisuudessa olin pläski. Ei noussut leuka, ei onnistunut punnertaminen, hölskyin kun kävelin. Silti mielikuva sporttisuudesta oli jäänyt päälle. Voisin kuvitella että olisin itse saattanut käyttäytyä jotenkin vastaavasti kuin miehesi tuolloin.
Tieto auttaa tyhmyyteen. Mä söin aivan typerästi tuolloin, melkeni pelkkää hiilari-rasva-moskaa. Ei mikään ihme, että olin turvonnut ja syömisen jälkeen öllö olo.
Sä olet nyt oikealla tiellä, ja huomaat jo muutokset kehossa ja aineenvaihdunnassa. En usko, että mikään menee laihduttamisessasi enää pieleen! Onnittelut ja tsemppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Houkuttele miehesi vedonlyöntiin! Vaikuttaa miehelle, joka saisi pontta siitä että voisi oman projektinsa pitää yllä!
Panokseksi vaikka joku, että voittaja (miten sen sitten määrittelettekään) saa haluamansa jutun, esim. korun tai uuden pleikkarin tai mitä tahansa... Siinähän voi käydä vaikka niin, että mies "voittaa", oho, kappas vaan, ja sinä saat rauhassa keskittyä omaan projektiisi ilman kovia aikatauluja tai "greippi päivässä" -tyyppisiä pöhköjä laihiksia.
Minäkin painan lähes sata kiloa, ja käyn ohjatulla kuntosalilla, zumbassa ja spinningissä. Noissa voi tehdä oman kunnon mukaan, ja tunneilla näkee kaikenkokoisia ihmisiä. Aloituspaino oli liikuntaharrastuksen aloittaessani 114 kg.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näytä sille miehelle kuvia läskeistä lapsista, niitä ei ole vaikea löytää edes lehdistä, mutta googlella löytyy äkkiä varmasti. Kysyt sitten mieheltä, että haluatko oman lapsesi näyttävän tuolta ja tuollaisia lapsista tulee, kun eivät syö normaalisti ruokaa vaan elävät rasva-sokeri-lisäaineseoksella.
Lisäksi mies lääkärintarkastukseen, jossa hänelle tehdään kunnon verikokeet ja mittaukset. Voi hidastaa jäätelökauhan liikettä, kun tajuaa miten lähellä metabolista oireyhtymää onkaan.
Miksi oot naimisissa tollasen idiootin kanssa?? Ero on vaihtoehto. Jos ei löydy kunnioitusta omaa ja toisten kehoa kohtaan on muitakin ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan sama, mitä koskee ketju jonka otsikko alkaa "Mies..." tai "Mieheni...", jo ensimmäisellä sivulla ollaa huutelemassa eroa. "Jätä se! Itse en katselis päivääkään tuollaista miestä joka tulee työpäivän jälkeen kuraisilla kengillä eteiseen. Odotan, että mieheni arvostaa mua".
Nykyajan nuoriso <3
Jos mun mieheni vähättelisi kävelyä ja tuhahtelisi halveksivasti mun ei-sporttisuudelleni, ottaisin samat keinot käyttöön.
Eli seuraavan kerran kun tuhahtelee ja ilmoittaa että saisi ylimääräiset kilonsa helposti lähtemään, hymähtelisin itse vaan ylimielisesti että sen kun näkis. Sanoisin etten usko hänen pystyvän siihen ennen kuin näen.
Joku mies voisi tästä sisuuntua näyttämään vaimolleen.
Ja nuo sun kävelylenkit...nehän on just sitä mitä sun kannattaa tässä vaiheessa tehdäkin. Juostuuntoon päästäksesi kannattaa nimenomaan ensin kävellä, ja sitten painon vähnnyttyä, aloittaa hitaalla hölkällä. Peruskunto pitää rakentaa ensin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pohjimmiltaan sokerimössöjen ja rasvaisen ruuan himoaminen ei eroa viinanhimosta. Elimistö etsii nopeita mielihyvän lähteitä.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 14:37"]
Ihan sama, mitä koskee ketju jonka otsikko alkaa "Mies..." tai "Mieheni...", jo ensimmäisellä sivulla ollaa huutelemassa eroa. "Jätä se! Itse en katselis päivääkään tuollaista miestä joka tulee työpäivän jälkeen kuraisilla kengillä eteiseen. Odotan, että mieheni arvostaa mua".
Nykyajan nuoriso <3
[/quote]
Ei, vaan elämänkokemuksen tuomaa varmuutta siitä, ettei kallisarvoista aikaansa kannata käyttää huonoon suhteeseen.
Mäkin oon ylipainonen. Koitan vähän saada laihdutettua. Miehen kanssa ei asuta yhdessä mutta vk loppusin nähdään. Mies on kova juomaan alkoholia vk loppuna ja on tullu itelläkin ryypiskeltyä. Se lihottaa salakavalasti ja kauheena sokeria. Mies myös syö paljon roskaruokaa. Ja on tullu sitten itelläki syötyä. Jestas sentään jos asuttais yhdessä niin paisuisin muodottomaksi totaalisesti.
Sit se kun ukko tuputtaa mulleki niitä herkkuja ja roskaruokaa, nyt oon oppinu kieltäytymään ja tuntuu että miestä ärsyttää se :D Oon päättäny että juokoot vk loppuna ite jos juo, minä en koske edes yhteen sidukkatölkkiin! Ja syökööt mitä haluaa, minä syön terveellisemmin!
Mut mikä siinä oikein on, että jotku miehet on tuollasia? Eikö ne kestä sitä jos oma nainen laihtuu? ;) Munki mies on iha normaalivartaloinen ja ei liho millään.. Kai se ei kestä sitä ajatusta että mä laihtuisin, koska näyttäisin niin paljon paremmalta? Huoh, miehet....
Hyi helvetti ap, miehesi kuulostaa kuvottavalta, paskalta sialta. Miksi katselet moista wt:n ruumiillistumaa? Välittäisitte itsesi ja lapsesi tulevaisuudesta sen verran, että heittäisit moisen laiskan, paskan sian pihalle. Aloita uusi elämä ja etsi oikea mies kunhan itse laihdut. Ei tuollaisen sikaperheen elämästä mitään tule.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 11:55"]
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 11:51"]
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 11:45"]
En mä sitä saa terapeutille vaikka tekisin mitä...
Mutta tosiaan, esim. viime viikonloppuna mies kinusi jäätelöä ja kinuskikastiketta, enkö nyt laittaisi.
Mätin sille lautaselle ison kasan jäätelöä ja kamalasti kinuskikastiketta päälle. Oikein uhalla. Lapselle laitoin pikkuisen. Itse en ottanut.
Mies tuli keittiöön ja alkoi vikistä, miksi en hänelle tehnyt, tein vaan itelleni... Sanoin, että tossa, toi on sun, ala vääntää. Mies oli huuli pyöreänä,että missä SUN jätski sitten on. Totesin vaan, etten ota, kun ei yhtään tee mieli. Otan herkkua vaan, jos on herkkunälkä ja nyt ei ole. Periaatteessa oisin voinut jätskiä syödä, kun en sillä viikolla ollut mitään herkutellut, muttei yhtään vaan tehnyt mieli.
Kummastelen itsekin. :)
[/quote]'
Kuullostaa 12-vuotiaalta pikkupojalta ennemmin kuin mieheltä. Vinkuu ja narisee, passauttaa sinua. Pistä se äijäs kuriin :-DDD
Jos sanot, että ero tai ravintoterapia, niin kumman mies valitsee?
[/quote]
Minusta olisi kurja uhkailla erolla jonkun syömisen vuoksi.
[/quote]
Varmasti noinkin, mutta ei ole mitään järkeä katsella puolison orgastista mässäilyäkään. Se ei edes lupaile hyvää suhteen jatkon kannalta. Se älytön herkkujen mättäminenkään ei ole tervettä, eikä anna hyvää kuvaa ihmisestä, jos se on pakonomaista suuhun tunkemista. Ei se nyt mua haittaa, joa vaimo lihoo 10 kg, mutta jos hän alkaa ainoastaan makailemaan sohvalla löysänä läskinä ja paisuu mursun kokoiseksi, niin en kyllä osaa tuntea vaikkapa seksuaalista viehtymystä enää. Ihan vapaasti voitte haukkua mua "pinnalliseksi" tuon kommentin jälkeen, ei kiinnosta hevon vittua.
En ehdi ja jaksa lukea koko ketjua, joten voi olla, että vinkkini on jo tullutkin. Tässä se kuitenkin: Et voi muuttaa miestäsi, jos hän ei halua muuttaa tottumuksiaan. Aiheutat vain harmia, jos kovasti yrität. Jatka kuitenkin itse uudella terveellisemmällä linjalla. Kun miehesi näkee, mikä muutos sinussa tapahtuu muutaman kuukauden sisällä, saattaa hänessä itsessäkin herätä uudella tavalla halu muuttaa elintapojaan.
Mutta tässä vaiheessa yritä korkeintaan päästä miehesi kanssa kompromissiin niistä asioista, jotka ovat lapsenne kannalta vahingollisimpia. Esim. mies ei valita terveellisestä ruuasta lapsen kuullen ja syö pääosan herkuista silloin, kun lapsi ei ole näkemässä.
Täällä samassa veneessä. :/ Ihan kuulostaa meidän arjelta, paitsi että mies yrittää oikeasti saada mua ihan tosissaan repsahtaa.(laittaa valmiiksi lempijätski annoksia ja kantaa eteen, mököttää jos en syö, jne) Tai yritti. Sain hepulin sille lopulta ja sen jälkeen se on kantanut vain itselleen herkkuja. Mä syön omenaa vieressä, kun toinen mättää jätskejä ja suklaata.
Mulla oli noin 20 kg pudotettavaa ja nyt puoliväli. Mikä siinä on että mies on tollanen?? Eikö sitä vois oikeasti iloita siitä et vaimo voi hyvin ja on paljon iloisempi kun ennen?