Lue keskustelun säännöt.
42 v ja ällistyksekseni raskaana
06.05.2012 |
En oikein voi uskoa silmiäni. 15 vuotta naimisissa. Olen täälläkin joskus kertonut, ettei meille tullutkaan kolmatta lasta..Meillä on 12 v. ja 10 v. lapset, ja esikoisen jälkeen oltu ilman ehkäisyä, kun toiveena oli kolmas lapsi. Ei yhtään, siis EI YHTÄÄN raskautta 10 vuoteen, ja varmaan 20 testiä tehty alkuvuosina. Asia on vuosien varrella jäänyt ns. antaa olla-linjalle, mies sitä enemmän on haikaillut kuin minä. Elo on ollut nyt mukavaa ilman yövalvomista, tarharumbia ja korvatulehduksia...Asuntolainakin melkein maksettu...
Pääsiäisenä raivasin kellaria ja vein kaikki vauvakamatkin kierrätyskeskukseen! Siis kuukausi sitten!
Ja nyt eilen tajusin, että mensut on 6 viikkoa myöhässä, ja arvelin miehelle, että vaihdevuodet alkaa. Piruuttani kävin aamulla apteekissa.
TESTISSÄ PLUSSA! Voi helvetti, en tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa?
Ja minä olen kauhusta kankeana. Mulla on verenpainetautikin...olen syönyt Losatrix Compia ja luin just, ettei sitä saakaan nyt, onko tullut vahinkoa, apua...edelliset raskaudet oli joka kerta raskausmyrkytysoireet ja raskausdiabetes, ja keskenmenokin on ollut ennen lapsia.
Eihän tämä voi olla todellista, eihän? Pelottaa...Uusi työpaikkakin on tyrkyllä puolen vuoden koeaikoineen ja nykypomo pyysi palkkaneuvotteluun maanantaiksi, kun säikähti lähtöäni, mutta kun se uusi työ olisi todella parempi, ja ylennys.... Eihän tää voi olla todellista, että mä just nyt ja pahaan saumaan..eihän? Just kun uralla on kuin 6 + varanumero lottovoitto, niin eihän mulla voi olla 7 oikein raskauslotossa 10 vuoden nollan jälkeen?
Siis onko se testi varmasti positiivinen, jos siinä on kaksi viivaa, joista toinen on hailakka vaaleanpunainen ja toinen kirkas pinkki, eli toinen on selvästi haaleampi kuin toinen? Mies ei usko tätä testiä ja ehdottaa uusintaa, on ollut niin monta väärää hälytystä silloin vuosia sitten. .. voiko se olla totta?
Uskoako vai ei? Olen istunut puoli päivää pihalla, kun tuntuu etten saa happeakaan..!
Kommentit (56)
minä, 38-vuotias neljättä yrittävä, en aio edes selvittää onko sikiöllä jotain vammaa tulossa. Jos tulee esim. down-lapsi niin sitten tulee. Ja vaikka menisinkin seuloihin niin aborttia en tekisi. Mikä ihmeen hysteria down-lapsista on tehty? Jokainen lapsi on rakas sellaisena kuin on.
Mutta minulle vakavasti vammainen lapsi ei olisi yhtä rakas kuin terve. Julmaa, tiedän, mutta en voi ajatuksilleni mitään. Tiedän toki senkin että kaikkea ei voi tietää etukäteen vaikka kuinka seulottaisiin. Riski kehityshäiriöille kasvaa äidin iän mukana mutta kyllä niitä downeja syntyy parikymppisillekin äideille.
Mutta ap:lle onnittelut. Shokki on varmasti melkoinen, mutta sulatelkaa asiaa rauhassa ja päättäkää sitten mitä teette. Miettikää kumpaa katuisitte enemmän, sitä ettet ottanut uutta työtä vastaan vai sitä ettette halunnetkaan kolmatta lasta enää. Ei kannata välittää muiden mielipiteistä vaan tehdä niinkuin itsestä tuntuu parhaimmalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta eipä sillä nyt ole merkitystä, koska raskauden takia työsopimusta ei voi purkaa.
Mutta toisaalta, koeajan jälkeen voi huoletta olla jatkamatta työsuhdetta, ei siihen tarvita mitään syytä.
Jos raskaustesti virheellisesti positiivinen voi johtua hormoonallisesta ehkäisystä. Esim. ehkäisykapselin kanssa tulee plussa.
Ei ehkäsykapselista mitään istukkahormonia tule. Jos ehkäsykapseli näyttää plussaa niin hedelmöittynyt munasolu on käynyt kohdun seinässä!
Koeaikana työsuhde voidaan purkaa, mutta ei ilman pätevää syytä.
sain omani 38- ja 42-vuotiaana ja hyvin on mennyt, ovat jo koululaisia nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tässä mikään ikäloppu olla :)
Onnittelut ja toivotaan, että kaikki menee hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koeajan jälkeen työsuhdetta ei jatketa, vaan se jatkuu automaattisesti. Koeaikana työsuhde voidaan purkaa, mutta ei ilman pätevää syytä.
Työsuhteen purkamiseksi voidaan tarvittaessa keksiä jos minkälaisia syitä. Tuotannollis-taloudelliset syyt ovat aika suosittuja. Sen jälkeen sama paikka voidaankin avata hieman eri nimellä ja työnkuvauksella uudelleen...
Jos työnantaja on tilanteessa, jossa hän parhaassa tapauksessa vasta perehdyttää uutta työntekijää ja saa tietää, että joutuu muutaman kuukauden kuluttua tekemään saman homman tämän sijaiselle, niin siinä on jo aika kova motivaatio hankkiutua ensin palkatusta eroon.
Juu, toki asian voi riitauttaa. Tyypillisesti tilanteessa on usein sana sanaa vastaan, ja siltä pohjalta on aika huteraa lähteä raastupaan. Kannattaa miettiä sitäkin, miten pitkälle on valmis asiasta tappelemaan. Tai miten kivaa olisi palata vauvaloman jälkeen työpaikalle, jossa ensin syrjäyttää työtä tosiasiallisesti koko ajan tehneen sijaisensa ja saa pahimmassa tapauksessa koko työyhteisön vihat niskoilleen.
En halua maalailla piruja seinille, yritän vain olla realisti. Minulta itseltäni on yksi ylennys mennyt sivu suun, kun menin tyhmänrehellisenä kertomaan raskaudestani. Ilmiselvä työtarjous muuttuikin työnantajan puheissa "alustavaksi tiedusteluksi halukkuudestani". Otin kiukuspäissäni yhteyttä liittoon. Sieltä sanottiin suoraan, että he eivät edes lähde ajamaan asiaa.
Ei kannata olla liian sinisilmäinen!
Onko pointtisi vähän hakusessa? 35-vuotiaana on satakertainen riski saada Down-lapsi 20-vuotiaaseen äitiin verrattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunhan nyt selvensin, että syy täytyy olla. Ja kerroin myös sen, purku tapahtuu, jos tapahtuu koeaikana eikä sen jälkeen. Koejan jälkeen työsuhde jatkuu ihan automaattisesti, ellei sitä siis ole koeaikana jostain pätevästä syystä purettu.
Vielä se downin abortointi ehtii kostautua...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koeajan jälkeen työsuhdetta ei jatketa, vaan se jatkuu automaattisesti. Koeaikana työsuhde voidaan purkaa, mutta ei ilman pätevää syytä.
Työsuhteen purkamiseksi voidaan tarvittaessa keksiä jos minkälaisia syitä. Tuotannollis-taloudelliset syyt ovat aika suosittuja. Sen jälkeen sama paikka voidaankin avata hieman eri nimellä ja työnkuvauksella uudelleen...Jos työnantaja on tilanteessa, jossa hän parhaassa tapauksessa vasta perehdyttää uutta työntekijää ja saa tietää, että joutuu muutaman kuukauden kuluttua tekemään saman homman tämän sijaiselle, niin siinä on jo aika kova motivaatio hankkiutua ensin palkatusta eroon.
Juu, toki asian voi riitauttaa. Tyypillisesti tilanteessa on usein sana sanaa vastaan, ja siltä pohjalta on aika huteraa lähteä raastupaan. Kannattaa miettiä sitäkin, miten pitkälle on valmis asiasta tappelemaan. Tai miten kivaa olisi palata vauvaloman jälkeen työpaikalle, jossa ensin syrjäyttää työtä tosiasiallisesti koko ajan tehneen sijaisensa ja saa pahimmassa tapauksessa koko työyhteisön vihat niskoilleen.
En halua maalailla piruja seinille, yritän vain olla realisti. Minulta itseltäni on yksi ylennys mennyt sivu suun, kun menin tyhmänrehellisenä kertomaan raskaudestani. Ilmiselvä työtarjous muuttuikin työnantajan puheissa "alustavaksi tiedusteluksi halukkuudestani". Otin kiukuspäissäni yhteyttä liittoon. Sieltä sanottiin suoraan, että he eivät edes lähde ajamaan asiaa.
Ei kannata olla liian sinisilmäinen!
Mä tiedän lähipiiristä tapauksen, jossa raskaana olevan työsuhde purettiin koeajalla. Oikeuteen mentiin ja työnantaja hävisi jutun, sillä oikeus katsoi raskauden olleen työsuhteen päättämisen todellinen syy, vaikka työnantaja ei alunperin kertonut syytä ja oikeudessa sanoi sen olleen epäsopivuus. Rapsut ei olleet valtavan isot, muutaman kuukauden palkka muistaakseni. En tiedä, vaihtelevatko käytännöt miten paljon, raskaana oleva on kyllä oletusarvoisesti aika vahvoilla.
ei aina ole positiivinen. Mulla tili haaleampi mutta selkeä plussa, myös testiviiva oli selkeä. Koska raskaus olisi kaikkea muuta kuin toivottava, laukkasin yksityiselle lääkäriasemalle verikokeisiin joissa vahvistui virheellinen testi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noinhan siinä elämässä aina käy; kun laitat jotain vuosia nurkissa pyörinyttä turhaa kamaa pois niin hetken päästän huomaat että just sille oliskin tarvetta :D
Mutta tuohan on mahtava tilanne teillä, kaksi isompaa lasta ja olette kuitenkin kolmannesta haaveilleet pitkään.
Työkuviot ovat monella monimutkaiset raskautuessa mutta kyllä ne asiat tuppaavat järjestymään. Ihan huoletta voit kehittää uraasi tässä raskausaikana - eihän se raskaus ala heti näkymään. Äläkä huonoa omatuntoa pode, yllätyksenähän tilanne sinulle kuitenkin tuli eikä tarkoituksellisesti näin.
Tuosta lääkitysasiasta kannattaa kyllä konsultoida lääkäriä mahdollisimman pian niin saat varmuuden asiasta.
Koska olet ihan luomuna raskautunut niin turhaan pohdit ainakaan sitä, oletteko liian vanhoja vanhemmiksi. ;) Elämäntilanteenne on muutenkin monella tapaa otollinen vauvan saamiselle.
Onnea odotukseen!
ainakaan mikään iso työnantaja ei sen jälkeen pura työsuhdetta koeajalla ( no okei paitsi ehkä VR).
T. henkilöstöasiantuntija
Kerro koeajalla esimiehellesi raskaudestasi esim sähköpostiviestillä, jonka tulostat itsellesi. Työnantaja ei voi sen jälkeen käytännössä irtisanoa sinua koeajalla, ellet tee jotain merkittävää rikkomusta, tai jos irtisanoo, saat korvauksia.
Entä koeajan jälkeen? Yksikään työnantaja ei varmasti solmi työsuhdetta raskaana olevan naisen kanssa. Sanokoon lain kirjain ihan mitä tahansa; niin se vain menee.Koeajan jälkeen ap:lle ilmoitetaan joku keksitty syy, miksi hän ei sovikaan kyseiseen työhön ja homma on sitä myöten selvä. Suosittelen lämpimästi pitämään nykyisen työn, jos suunnitelmissa on jatkaa raskautta.
Minun ystäväni palkattiin vaikka oli raskaana ja rehellisesti kertoi asian. Kun on oikea ihminen oikeaan hommaan, niin kyllä työnantaja odottaa sen hetken kun on lapsen kanssa kotona. Toki se koskee ehkä enemmän tiettyä asiantuntija hommia eikä mitään peruskaupankassa ym. työtä (yhtään niitä väheksymättä!).
Onnea AP:lle!
kerrothan mitä kuuluu. Olen itse kutakuinkin samanlaisessa tilanteessa. En usko täään tekemääni plussaa. Mutta selvä se on.
Vähän hirvittää nämä down viestit. Onko siis todellakin nelikymppisellä synnyttäjällä 1/100 saada down lapsi? Luku kuulostaa suurelta, varsinkin tällaiselle käänteisiä lottovoittoja saamaan tottuneelle. Olen 40v ja nyt siis hieman yllättäen paksuna. Mikä on varmin testi tähän, onko 100% varmaa?
Vähän hirvittää nämä down viestit. Onko siis todellakin nelikymppisellä synnyttäjällä 1/100 saada down lapsi? Luku kuulostaa suurelta, varsinkin tällaiselle käänteisiä lottovoittoja saamaan tottuneelle. Olen 40v ja nyt siis hieman yllättäen paksuna. Mikä on varmin testi tähän, onko 100% varmaa?
viiden päivän ikäisen vauvan terveydestä, varsinkaan henkisestä puolesta ( kehitysvammat, autismi) ei voi sanoa yhtään mitään.