Lue keskustelun säännöt.
Ammattikorkeakouluissa keskinkertaisetkin voivat saada arvostamansa korkeakoulututkinnon!
05.05.2012 |
Tämä on salattu syy koko ammattikorkeakoululaitoksen perustamiseen. Jos korkeakoulupaikkoja olisi ollut ainoastaan oikeissa yliopistoissa akateemisille, tilanne olisi ollut sosiaalidemokraattisesti ajatellen epäoikeudenmukainen.
Kommentit (30)
Ennen Teku oli kova oppilaitos, jossa opiskelijat puursivat kotitehtäviä ym. iltaisin. Mielestäni Teku oli jopa vaativampi kuin matematiikan opiskelu yliopistolla.
Mihin muka sitten TKK:ta tarvitaan?
Vai oliko tavoitteena ajattelematon näennäisesti mekaaninen laskukone, jolla on ihmisen muoto? Matemaatikko ei laskimeen juuri koske, eikä älyllisesti masturboi numeroiden äärellä.
Insinöörilaskenta = tyhmennettyä fysiikan sovellusta.
Tiedätkö ylipäätään kuinka moni sisäänotetuista edes valmistuu matemaatikoksi? Vastaus: aika harva.
En voisi kuvitellakaan suorittavani matemaatikon tutkintoa. Se vaatii paperikulutuksen puolesta muutaman hehtaarin edestä metsää viikossa. Minulla on kuitenkin maisterin tutkinto matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta. Nostan hattua kaikille matemaatikoille, noille loogisen abstraktin ajattelun akrobaateille.
Tiedän käyttäneeni hyvin suurta matemaattista arsenaalia opiskeluissani, mutta en ymmärrä paljoa niiden perimmäisistä teoreettisista lähtökohdista.
Gradua väsätessä tuli tutkimuspäivän lisäksi illat pakerrettua taulukoiden lisäksi vaikeimmissa tapauksissa omia ohjelmia. Olen laskenut asioita ihan hitosti, mutta en voi väittää ymmärtäväni matematiikkaa syvällisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
opistoista valmistuneet insinöörit ja sairaanhoitajat jotenkin huonompia kuin nykyiset korkekoulun käyneet insinöörit ja sairaanhoitajat? Mitä lisäarvoa se sana "korkeakoulu" oikeastaan on tuonut?
Ammattikorkeakouluissa (hyvissä sellaisissa) opetetaan hyödyllisiä, sovellettuja taitoja, mutta korkealla vaatimustasolla. Sellaisia osaajia tarvitaan vähintään yhtä paljon kuin yliopiston tuottamia tieteentekijöitä. Kaikkein vähiten tarvitaan yliopistokoulutuksen saaneita hienohelmoja, jotka haluavat päteä koulutuksellaan, mutteivät osaa mitään. t. tutkija yliopistosta
mutta Suomessa ei ole ainuttakaan hyvää ammattikorkeakoulua.
Minäkin olen tutkijana, tosin ministeriössä. Suomalainen AMK-laitos on täysin opintopistevetoinen eli opiskelijoista saa rahaa, kunhan valmistuvat, laadusta ei väliä.
Mun nähdäkseni yliopistossa opiskelee runsaasti keskinkertaisuuksia.
Itselläni on molemmat tutkinnot, ja kummassakin opiskelussa oli sekä naurettavan helppoa että haastavaa.
Ammattikorkeakouluissa (hyvissä sellaisissa) opetetaan hyödyllisiä, sovellettuja taitoja, mutta korkealla vaatimustasolla. Sellaisia osaajia tarvitaan vähintään yhtä paljon kuin yliopiston tuottamia tieteentekijöitä. Kaikkein vähiten tarvitaan yliopistokoulutuksen saaneita hienohelmoja, jotka haluavat päteä koulutuksellaan, mutteivät osaa mitään. t. tutkija yliopistosta
mutta Suomessa ei ole ainuttakaan hyvää ammattikorkeakoulua.Minäkin olen tutkijana, tosin ministeriössä. Suomalainen AMK-laitos on täysin opintopistevetoinen eli opiskelijoista saa rahaa, kunhan valmistuvat, laadusta ei väliä.
Meille jo ekoina päivinä painotettiin että tavoite on saada meidät kaikki valmistumaan määräajassa.. Mutta ei se opetuksen taso ole huonoa, se vain että valmistut kyllä vaikka olisit miten huono, ellet itse näe vaivaa ja tosiaan opiskele. Voisi siis sanoa että opetus hyvää, tulokset vaihtelevia;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tämä siis Pirkanmaalla (sosiaaliala).
insinööri jolla oli lukion matikka 4. Ylioppilas hän ei ollut (mistähän syystä).Miten voi toimia ammatissa joka on pelkkää matematiikkaa ja loogista ajattelua jos on matikka 4.
Muualla Suomessa on järjettömän helppo päästä opiskelemaan ammattikorkeaan. Taso on surkea enkä voi työhönotossa ollenkaan luottaa tällaiseen tutkintoon.
Huomaat, että on niitä tradenomeja ihan korkeimmalla johtoportaallakin.
t. akateeminen konttorirotta, joka ihmettelee tätä yliopistokoulutuksen hypetystä täällä
Kun esimerkiksi kaikki tuntemani tradenomit työskentelevät tavallisina toimistorottina, joukossa kaltaiseni yo-merkonomi. Yliopistosta valmistuneet vievät managerien paikan, ainakin meidän suuressa kansainvälisessä firmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
haluamansa korkeakoulututkinnon.
t. eräs heistä
Huh, onneksi meille luusereillekin on järjestetty mahdollisuus opiskella, sillä olin jossain vaiheessa nuoruutta menossa hunningolle oikein kunnolla.
Parempi kai keskinkertaisena amkissa kun piikittämässä yleisessä vessassa. Kai.
Jokaiselle suomalaiselle on annettu yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua.