Ammattikorkeakouluissa keskinkertaisetkin voivat saada arvostamansa korkeakoulututkinnon!

oli päättäjien tavoite saada suurimmalle osalle kansalaisista korkeakoulututkinto, jotta Suomi näyttäisi kansainvälisissä vertailuissa paremmalta...

Mitä väliä??? T: suomentaja

yliopistossa? Vai hä?

Meinaatko, että sillä humanistin maisterin papereilla saa tehdä sairaanhoitajan tehtäviä? Niinku pistää, laittaa katetria, jakaa lääkkeitä yms.?



Eikö riittäny älliä lukea sairaanhoitajaksi? Vai jäikö soveltuvuuskokeista kiinni?

Jos korkeakoulupaikkoja olisi ollut ainoastaan oikeissa yliopistoissa akateemisille

Eikös sitä ole akateeminen vasta kun on valmistunut?

Ammattikorkeakouluissa (hyvissä sellaisissa) opetetaan hyödyllisiä, sovellettuja taitoja, mutta korkealla vaatimustasolla. Sellaisia osaajia tarvitaan vähintään yhtä paljon kuin yliopiston tuottamia tieteentekijöitä. Kaikkein vähiten tarvitaan yliopistokoulutuksen saaneita hienohelmoja, jotka haluavat päteä koulutuksellaan, mutteivät osaa mitään.



t. tutkija yliopistosta

TUTKIJA YLIOPISTOSTA :D

kyllä siellä yliopistossakin pärjää kuka tahansa.



Todennäköisesti amk:t ja yliopiston kandin tutkinnot tulevat jossain vaiheessa yhdistymään, samoin ylemmän amk:n sekä maisterin tutkinnot. Päällekkäisyyden vuoksi.

HAHAHAHA

TUTKIJA YLIOPISTOSTA :D

Sun tarttee tarkastaa lääkitys, kun kaikki noin naurattaa. Mutta osuit tällä kertaa aivan oikeaan: jos olisin allekirjoittanut "sairaanhoitaja (AMK)" tai "tienrakennusinsinööri (AMK)", kukaan ei nauraisi.

insinööri jolla oli lukion matikka 4. Ylioppilas hän ei ollut (mistähän syystä).Miten voi toimia ammatissa joka on pelkkää matematiikkaa ja loogista ajattelua jos on matikka 4.

Muualla Suomessa on järjettömän helppo päästä opiskelemaan ammattikorkeaan. Taso on surkea enkä voi työhönotossa ollenkaan luottaa tällaiseen tutkintoon.

Itse esim. olen tällainen keskinkertaisuus ja akateemisen tutkinnon suorittanut vailla minkään sortin vaikeuksia. Myönnän, ettei ollut siitä rupeamasta hyötyä sen enempää itselle kuin yhteiskunnallekaan.

Jos aloittaja olisi opiskellut yliopistossa, hänkin tietäisi, että siellä voi saada sen tutkinnon ihan kuka tahansa. Ei se kovin paljon vaadi rahaa, älyä eikä aina edes ahkeruutta.



Ja mikä pahinta, nykyään yliopistoon voi päästä opiskelijaksi ihan kuka tahansa!

Enää ei tarvitse olla edes ylioppilas eikä lukion käynyt.

enkä huomannut mitään merkittävää eroa yliopiston / AMK:n opiskelijoiden älykkyyden välillä. AMK:sta moni jatkaa opintoja yliopiston maisteriohjelmiin (kuulun näihin itsekin ja kirjoitin gradustani laudaturin).



Yliopistossa oli myös muutamia lukiosta suoraan yliopistoon tulleita kurssikavereita, jotka suorittivat tenttejä rimaa hipoen. Aika moni heistä meni valmistuttuaan suoraan kortistoon kurssittamaan itsensä päteväksi käytännön työtä varten.

insinööri jolla oli lukion matikka 4. Ylioppilas hän ei ollut (mistähän syystä).Miten voi toimia ammatissa joka on pelkkää matematiikkaa ja loogista ajattelua jos on matikka 4. Muualla Suomessa on järjettömän helppo päästä opiskelemaan ammattikorkeaan. Taso on surkea enkä voi työhönotossa ollenkaan luottaa tällaiseen tutkintoon.

Taso on laskenut kuin lehmän häntä.

Ennen Teku oli kova oppilaitos, jossa opiskelijat puursivat kotitehtäviä ym. iltaisin. Mielestäni Teku oli jopa vaativampi kuin matematiikan opiskelu yliopistolla.



Koneinssitkin kävivät sähköpuolen asioita varsin laajasti ym. ja matematiikassa ei menty sieltä mistä aita on matalin, vaan kaikkien piti oikeasti ymmärtää mistä derivoinnissa ja integroinnissa on kyse ja soveltaa niitä käytäntöön kuten lujuusoppiin.



Nykyään AMK:ssa vähän yritetään laskea jotain laskuja, mutta osaaminen on niin hataraa, että ei toivoakaan, että sen opin perusteella saisi laskettua käytännön laskuja. Ammattiaineissa sitten otetaan kaikista simppelein kaava ja siihen suoraan sijoitetaan tietämättä edes mitä tehdään ja mihin tämä perustuu.



Kaikessa luotetaan valmiisiin ohjelmistoihin. Tässä kuitenkin tehdään virhe kun ei opetella esimerkiksi Exceliä kunnolla vaan räävitään jotain ihan liian vaikeita ammattiohjelmia pintaraapaisulla.



Opiskelijat myös lasketaan kursseista läpi osaamatta suunnilleen mitään. Eikä osaamista mitenkään voi olla jos koulun lisäksi on vielä töitä 30-40 h viikossa, eikä useinkaan läheltäkään omaa alaa. Opiskelu on vain sitä varten, että saadaan titteli.



Vain parhaat AMK-inssit vastaavat entisajan inssejä, 90 prosenttia osaa maksimissaan sen verran kuin teknikot aikanaan valmistuttuaan. Tämähän ei todellakaan ole opiskelijoiden vika!!

Kun esimerkiksi kaikki tuntemani tradenomit työskentelevät tavallisina toimistorottina, joukossa kaltaiseni yo-merkonomi. Yliopistosta valmistuneet vievät managerien paikan, ainakin meidän suuressa kansainvälisessä firmassa.

Meillähän oli silloin opetusministerinä Suomen historian ainoa opetusministeri, jolla ei ollut akateemista loppututkintoa: Demari sairaanhoitaja Maija Rask. Koko AMK oli demareiden keksintö saada nostettua duunarit "korkeakoulukastiin" ja hämärtää ammattikorkeakoulujen ja tiede- ja taideyliopistojen tutkintojen eroja. Homma pykäistiin väkisin liikkeelle ilman että oli kunnolla suunniteltu ja niinpä jälki oli surkeaa. Nykyisin tilanne on jo parempi, mutta eri koulujen välillä on edelleen suuret erot ja edelleenkään ei voida puhua siitä, että amk-tutkinnot vastaisivat yhtään mitään tiede- ja taideyliopistojen tutkintoa.

Ja "salattu syy". :D



Mutta siis pidätkö meitä akateemisia sitten ei-keskinkertaisina?

Ammattikorkeakouluissa (hyvissä sellaisissa) opetetaan hyödyllisiä, sovellettuja taitoja, mutta korkealla vaatimustasolla. Sellaisia osaajia tarvitaan vähintään yhtä paljon kuin yliopiston tuottamia tieteentekijöitä. Kaikkein vähiten tarvitaan yliopistokoulutuksen saaneita hienohelmoja, jotka haluavat päteä koulutuksellaan, mutteivät osaa mitään. t. tutkija yliopistosta

on yliopistot pullollaan, niin "rahvas" nousisi kapinaan.

t: yliopiston sisällä oleva, joka tietää mistä puhuu

Ja ylempien ylikorostettu. Ammmattikorkeat tasoittavat tätä bachelor/master -epäsuhtaa kansainvälisempään ruotuun.