Lue keskustelun säännöt.
Tippuuko lapseton oikeasti kelkasta?
02.05.2012 |
Kaverit ovat viime vuosina lisääntyneet kovaa tahtia. Meillä taas ei miehen kanssa ole vielä lapsia suunnitelmissa, enkä tiedä tuleeko koskaan olemaankaan. Minua ei haittaa, että perhe vie kavereilta enemmän aikaa, ymmärrän sen täysin. Ehkä enemmän tuntuu että monilla kiinnostuksenkohteet ovat muuttuneet täysin ja jään monesta keskustelusta ulkopuolelle kun ei ole mitään sanottavaa eri vaippamerkkeihin tai lastenruokiin.
Kaipa tämä vaihe on ohimenevää, mutta ilmeisesti olen ihan teini kun olo on sellainen että nytkö ne omatkin lapset pitäisi hankkai että olisi samassa tilanteessa kuin tuttavapiiri...
Kommentit (27)
isäksi tulleet miehetkin vaan niistä lapsistaan kavereiden kanssa vai onko tämä naisten juttu? Itsellä ei ole lapsia, mutta varmasti jos olisi niin toisten äitien kanssa olisi ne lapset kiinnostavin puheenaihe ainakin silloin, kun lapset ovat pieniä. Varmaan esim. kouluikäisten lasten vanhemmilla on jo muitakin kiinnostavia puheenaiheita? Ei kai sitä auta kuin etsiä sitten muita kavereita siksi aikaa, kun vanhemmaksi tulleitten kavereitten alkuinnostus häipyy.
Kaksi miestä voi puhua, siis VOI puhua lapsista ja perheestä.
Kun miehiä on kolme tai enemmän, ei ikinä.
Mieheni on pelannut jalkapalloa ainakin 30 vuotta - joten on perspektiiviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli silloin paljon vilkkaampaa kuin nykyään. Eli silloin kävimme ulkona ja kyläilemässä enemmän, nähtiin kavereita enemmän.
mutta minulle oli tärkeitä myös ne muutamat lapsettomat ystävät jotka onneksi säilyivät. Kun olin yhteen soittoon 4 vuotta lasten kanssa kotona oli ihanaa välillä puhua jostain ihan muusta kuin lapsista!
isäksi tulleet miehetkin vaan niistä lapsistaan kavereiden kanssa vai onko tämä naisten juttu? Itsellä ei ole lapsia, mutta varmasti jos olisi niin toisten äitien kanssa olisi ne lapset kiinnostavin puheenaihe ainakin silloin, kun lapset ovat pieniä. Varmaan esim. kouluikäisten lasten vanhemmilla on jo muitakin kiinnostavia puheenaiheita? Ei kai sitä auta kuin etsiä sitten muita kavereita siksi aikaa, kun vanhemmaksi tulleitten kavereitten alkuinnostus häipyy.
Kaksi miestä voi puhua, siis VOI puhua lapsista ja perheestä.
Kun miehiä on kolme tai enemmän, ei ikinä.
Mieheni on pelannut jalkapalloa ainakin 30 vuotta - joten on perspektiiviä.
Työpaikallani (miesvaltainen ala) tauoilla miehet kyllä voivat puhua perheistään ja lapsistaan isommallakin joukolla. Ehkä vapaa-ajalla toisin.
kaikki miehet (5 kpl) ovat olleet hoitovapaalla väh. 6kk per lapsi, ja he kyllä puhuvat lapsista ja perhe-elämästä varsin vilkkaasti. En voi tietenkään ehdottoman varmasti tietää puhuvatko kun naisia ei ole lainkaan paikalla, mutta uskoisin näin. Esim. joku saattaa sanoa minulle, että "just eilen kerroin Tommille ja Mikalle mitä *lapsi* teki, mutta kerron nyt sullekin kun oli niin hauska juttu..." tms.
Juu, tiedän että työpaikkani on harvinainen poikkeus tässä suhteessa. Mutta lapsista puhumattomuus ei ole mikään XY-kromosomiin kirjoitettu itsestäänselvyys.
isäksi tulleet miehetkin vaan niistä lapsistaan kavereiden kanssa vai onko tämä naisten juttu?
Moni tuntemani isä mainitsee lapset sivulauseessa, jos sittenkään. Kumma juttu, mutta miehet ovat parempaa keskusteluseuraa kun puhutaan pienten lasten vanhemmista. Ehkä töissäkäynti pitää heidät selväjärkisinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kyllä he puhuvat tosi paljon lapsistaan. Mutta ehkä tähän harrasteeseen hurahtavat lapsirakkaat ihmiset.
isäksi tulleet miehetkin vaan niistä lapsistaan kavereiden kanssa vai onko tämä naisten juttu? Itsellä ei ole lapsia, mutta varmasti jos olisi niin toisten äitien kanssa olisi ne lapset kiinnostavin puheenaihe ainakin silloin, kun lapset ovat pieniä. Varmaan esim. kouluikäisten lasten vanhemmilla on jo muitakin kiinnostavia puheenaiheita? Ei kai sitä auta kuin etsiä sitten muita kavereita siksi aikaa, kun vanhemmaksi tulleitten kavereitten alkuinnostus häipyy.
Kaksi miestä voi puhua, siis VOI puhua lapsista ja perheestä.
Kun miehiä on kolme tai enemmän, ei ikinä.
Mieheni on pelannut jalkapalloa ainakin 30 vuotta - joten on perspektiiviä.
Moni tuntemani isä mainitsee lapset sivulauseessa, jos sittenkään. Kumma juttu, mutta miehet ovat parempaa keskusteluseuraa kun puhutaan pienten lasten vanhemmista. Ehkä töissäkäynti pitää heidät selväjärkisinä.