Teinityttäreni kummi katkaisi välit meihin
En tajua, mikä sille tuli. Hän on meidän kuopuksen kummi ja me hänen esikoisensa. Tyttäremme olivat yläkoulussa samassa koulussa, peräkkäisillä luokilla. Heidän tyttärensä on ollut ilmeisesti koko ajan kiusattu ja kuulema yksinäinen. Meidän tytöllä on taas läheisiä ystäviä useita ja hän tutustuu helposti uusiin tyyppeihin. Muutama kuukausi sitten tämä kummi raivosi minulle kun meidän tytär ei koskaan käynyt juttelemassa välitunneilla tai tervehtinyt. Tytär sanoi, että tuo tyttö niin tylsä, mieluummin hän on mielenkiintoisempien kanssa tekemisissä. Ovat olleet samassa harrastusryhmässäkin vuosia, mutta mun tytär sanoi että älä viitsi painostaa juttelemaan, ei hän keksi mitään mistä jutella. Siis jos kemiat ei pelaa niin eihä ole pakko. Ja nyt kummi ei enää soita eikä halua olla missään tekemisissä. Eihän se meidän vika ole jos heidän tytär on estoinen ja heidän tytär on suositumpi ja menestyy paremmin? Annanko eukon vaan olla ja muhia kiukussaan?
Kommentit (72)
Äläkä ihmeessä anna enää tuossa iässä ollakaan kaveri sillä toinen poika on todella oppinut huonoja ominaisuuksia eikä ole hyvää seuraa sinun pojallesi!
Tämä on nyt se tilanne, jossa tarvitaan aikuisia eikä muita lapsia ´´parantamaan´´ huonotapaisen käytöstä!
Voisitko vaikka halia poikaasi meitin muiden äitien puolesta? Voidaan sanoa, että on tukenut toista mielekkääseen nuoruuteen!!!
Toi blogihomma nyt viimeistään paljasti kaiken. :D
"ymmärrän ap:n tytärtä oikein hyvin mutta en ap:ta". Olen ollut kummityttöön yhteydessä jouluisin ja syntymäpäivinä ja jutellut, jos kadulla ollaan törmätty. En ole kylmä ihminen, mutta en silti ymmärrä, miksi tällaiseen tilanteeseen tultiin.Voihan ystäviä olla vaikka lapsemme eivät toimeen tulsikaan.
Ilmeisesti halusit tuon toisen äidin haukkumista ja kehumista, kuinka hyvä olet kun olet lapsesi sosiaaliseksi kasvattanut? Kuinka se on kummitytön oma vika, kun ei ole kavereita? Olet kiusaaja, ja niin on tyttäresikin. En olisi ylpeä. Ei sinun tyttösi voi tietää, kuka on tylsä ja kuka kiva, kun ei ole tutustunut. Sano tytölle, että tästä tylsästä voi paljastua uusia puolia.
Itse olin koulukiusattu. Se sattui. Olin muiden mielestä supertylsä, vaikka oikeasti vain ujo. Minulla oli pari kaveria, joiden seurassa olin kiva ja hauska :) Oli minulla paras kaverikin, joten en ollut yksinäinen. Voin kuvitella mille tuntuisi olla yksinäinen.
Lopeta kiusaaminen ja aikuistu! Olen muuten huomannut, että kiusaajat ovat vähemmän empaattisia kuin kiusatut. Miksiköhän? Ja ihan hyvin olen pärjännyt elämässä. Kiusaajista en tiedä.
"Toi blogihomma nyt viimeistään paljasti kaiken." Kun katsoin toisella on yli 600 lukijaa toisella kohta tuhat. Bloganneet useamman vuoden. Monet heidän kaverinsa bloggaavat myös. En tietenkään laita enempää tietoja.
"ymmärrän ap:n tytärtä oikein hyvin mutta en ap:ta". Olen ollut kummityttöön yhteydessä jouluisin ja syntymäpäivinä ja jutellut, jos kadulla ollaan törmätty. En ole kylmä ihminen, mutta en silti ymmärrä, miksi tällaiseen tilanteeseen tultiin.Voihan ystäviä olla vaikka lapsemme eivät toimeen tulsikaan.
Että mikset ole tukena sille äidille, kuuntele, rohkaise puhumaan vaikka opeille, auta keksimään muita tapoja kuin sun tyttäresi seura. Sun tytöt kuulostaa mukavilta, mutta sä et. Ei sun tarvi sen kummitytön kaveri olla, mut mitäs jos olisit ystävä sen äidille?
"auta keksimään muita tapoja kuin sun tyttäresi seura. Sun tytöt kuulostaa mukavilta, mutta sä et. Ei sun tarvi sen kummitytön kaveri olla, mut mitäs jos olisit ystävä sen äidille?
[/quote]
Joo, yritin mä tätä selittää, mutta ei se oikein mennyt perille.
on olla yhteyksissä kummityttäreen jos ei vaan pidä tästä ihmisenä? Ei mikään. Kai tyttäresikin sen ymmärtää.
"auta keksimään muita tapoja kuin sun tyttäresi seura. Sun tytöt kuulostaa mukavilta, mutta sä et. Ei sun tarvi sen kummitytön kaveri olla, mut mitäs jos olisit ystävä sen äidille?
Joo, yritin mä tätä selittää, mutta ei se oikein mennyt perille.
Mitä yritit selittää, kenelle ja miten? Lapsestaan huolissaan oleva äiti on herkkä, ja jos jankkaat omista ihanista lapsistas, ei varmaan menekään perille.
Miehenikin sanoi tilanteesta, että ikävä juttu, mutta eihän me olla vastuussa heidän ongelmistaan. Ikävää, että tyttöä kiusataan, ihan kiva tyttöhän se muuten. Me varmaan annetaan heidän olla tosiaan rauhassa.
mutta ap:ta en yhtään. Sä olet aikuinen ja myös äiti - miten sä et tajua sen toisen äidin huolta? Ihmisen,joka on ystäväsi?jos tyttärestäsi ei ole auttajaksi yksinäiselle,etkö sä voi jotenkin tukea sitä äitiä? Ei empatiaan ja auttamiseen tarvita samoja kokemuksia, sydämen sivistys ja halu riittää.