Teinityttäreni kummi katkaisi välit meihin

Mutta eihän se meidän vika ole että sitä tyttöä on kiusattu? Kai joku vastuu sillä heidänkin tytöllään on? Hankkisi muita kavereita? Tämä äiti sanoi, että en voi tietää millaista on olla vuosikausia kiusatun äiti, minä sanoi rehellisesti että en, en todellakaan tiedä enkä ymmärrä millaista se on.

Tyttäresi on yksi kiusaajista kun ei ole edes vaivautunut tervehtimään. Eli suosittu tyttösi josta olet niin ylpeä on mukana siinä massassa joka syrjii ja kiusaa tyttöä joka on "tylsä". Etkö ole koskaan keskustellut tyttösi kanssa miten suhtaudutaan kunnioittavasti ja arvostavasti muihin ihmisiin?! MIten joskus joutuu olemaan tekemisissä "tylsienkin" tyyppien kanssa? Ajatteleko että tyttösi purjehtii suosion aallonharjalla koko loppuelämänsä?!

Mutta jättää tervehtimättäkin? Tapa- ja empatiakasvatuksen paikka...

taitoja ja empatiaa, kun hän ei itsekään niitä omaa.

taitoja ja empatiaa, kun hän ei itsekään niitä omaa.

Eikä akalla riitä edes älli tajuamaan, kuinka väärin hän tuossa toimii! :( Mikä keskenkasvuinen bully -ja tytär äitinsä kopio selvästikin.

Pointtihan on se, että miksi minnu tyttäreni olisi pitänyt pakottaa olemaan tekemisissä meidän kummitytön kanssa? Ei he perhejuhlissakaan ole koskaan jutelleet, heidän elämänsä on ihan erilaisia. Onko se, että tytöt sattuvat tietämään toisensa jokin peruste? Minusta me äidit voitais ihan hyvin soitella silloin tällöin, mutta jos on noin herkkä. En ymmärrä.

Muutama kuukausi sitten tämä kummi raivosi minulle kun meidän tytär ei koskaan käynyt juttelemassa välitunneilla tai tervehtinyt.

Ihmismäisen käytöksen alkeet: jos näet tutun, tervehdi ystävällisesti. Välillä voi vaihtaa pari sanaakin (ks. small talk). Ei siinä ole kyse kemioiden kohtaamisesta tai siitä, kenen vika kiusaaminen on vaan ihan tavallisista käytöstavoista. Sillä, että tyttäresi ei osaa käytöstapoja ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko toinen tyttö kiusattu vai suosittu vai mitä. Elämässä pitää käyttäytyä asiallisesti myös niitä ihmisiä kohtaan, joiden kanssa ei halua ystävystyä. Vai leikitkö itsekin työpaikalla, etät niitä työkavereita, joiden kanssa et halua viettää vapaa-aikaasi ei ole olemassa?

Ja ihan vaan tiedoksi kiusaamisen dynamiikasta: koko touhun ikävyys on nimenomaan siinä, että niitä kavereita on vaikea saada. Yleensä muutama kiusaa aktiivisesti (nimittelee, tekee kepposia, mustamaalaa, käyttää ehkä väkivaltaakin), mutta muut mahdollistavat kiusaamisen passiivisella hyväksynnällä. Eli kiusattua ei puoluseta vaan vältellään, kiusattua ei tervehditä tai huomioida muilla normaaleilla tavoilla, kiusattua ei oteta seuraan, koska se on "tylsä" tai "outo". Joskus kiusatut ovat oikeastikin tylsiä tai outoja, mutta yleensä kyse on joko siitä, että kiusattua kuuluu pitää tylsänä ja outona ikään kuin viran puolesta vaikka oikeasti tekisi mitä tai olisi millainen tai siitä, että kiusattu vaikuttaa tylsältä ja estyneeltä, koska ei enää uskalla puhua kenellekään.

Monen vuoden kiusaamisen jälkeen myös itsetunto voi tosiaan olla niin pohjalukemissa, että vaikka koko koulu ei olisikaan asettanut kiusattua sosiaaliseen saartoon, kiusattu ei uskalla enää itse lähestyä muita ihmisiä.

Toivottavasti olet provo, ei kai aikuinen voi urpo.

lapsiltani oliko heidän luokassaan yksinäisiä välkkäriseisojia ja keskustelimme näistä tapauksista.



Niitähän tietty oli mutta annoin ohjeet, että heidän kanssaan on vaihdettava joka päivä muutama sana ja moikattava. Piti myös pyytää mukaan yht.juttuihin. Aika ajoin päivitin näitä keskusteluja. Muistan kyllä miten tyttöni sanoi, että se on tylsää kun ei se X puhu mitään.



Tein selväksi myös, että jos omani ovat kiusaajia se on selkäsauna sanokoon Suomen laki mitä lystää!

1) Tyttösi tuntee kiusatun tytön

2) Han ei halua tervehtiä ja keskustella kiusatun tytön kanssa koska hän on tylsä

3) Olette perhetuttuja

4) Jos empatia- ja käytöskasvatus olisi ollut kohdillaan, tyttösi olisi voinut edes tervehtiä tyttöä ja/tai keskustella tytön kanssa silloin tällöin osoittaen suosittuna tyttönä muille että kiusattu tyttö on lähestymisen arvoinen

5) Omalla syrjivällä käytöksellään hän on vahvistanut kiusaamista

6) Omalla hyväksymiselläsi tyttösi käytökselle olet omalta osaltasi antanut luvan kiusaamisen jatkumiselle tyttösi osalta.

Minä olen jo tarhaikäiselle pojalleni opettanut, että pyydetään mukaan niitä hiljaisia ja ujoja. Yrittänyt selittää pienestä pitäen, että jos itse olisi tuo syrjitty niin kuinka ikävältä se tuntuu. Idiootti empatiakyvytön selittää "että en todellakaan ymmärrä", jos vaikka yrittäisit?

Tyttärelläni ja hänen siskollaan on suositut blogit, joilla on useita satoja lukijoita ja he ovat saaneet ja saavat koko ajan sitä kautta uusia tuttavuuksia ja ystäviä, jotka kehuvat miten ystävällisiä, mukavia, täydellisiä ja HYVIN KÄYTTÄYTYVIÄ he ovat, joten se tästä puheenaiheesta. Olen ajatellut, että ihmiset ja ihmissuhteet muuttuu, joten ehkä tämän ystävyyden oli aikakin mennä. Elämät ovat vieneet meitä niin eri suuntaan.

Pointtihan on se, että miksi minnu tyttäreni olisi pitänyt pakottaa olemaan tekemisissä meidän kummitytön kanssa? Ei he perhejuhlissakaan ole koskaan jutelleet, heidän elämänsä on ihan erilaisia. Onko se, että tytöt sattuvat tietämään toisensa jokin peruste? Minusta me äidit voitais ihan hyvin soitella silloin tällöin, mutta jos on noin herkkä. En ymmärrä.

Voisi rinnastaa vaikka luokka- tai harrastuskaveriin, ja jälkimmäinen on ainakin ollut.

Sain aikuisena ihanaa palautetta eläkkellä olevalta äidiltäni. Hänen entinen työkaverinsa kiitti kyynelsilmissä, miten olin joskus (miljoona) vuotta sitten pelastanut hänen lapsensa koulukiusaajan kynsistä puttumalla tilanteeseen koulun käytävällä. Kyseinen ihminen muistaa tämän vieläkin ja minun apuni oli ratkaiseva hänen kehityskulussaan. Aika fantastista palautetta. En olisi ikinä uskonut, millaisia vaikutuksia teoillani oli. Autoin tätä henkilöä, koska näin tukalan tilanteen. Ja tunsin hänet siksi, että äitimme olivat samassa työpaikassa. En kerro tätä ylpistelläkseni, vaan ihan siksi, että moukatkin ymmärtäisivät, miten pienillä teoilla voi olla suuri merkitys.

Tyttärelläni ja hänen siskollaan on suositut blogit, joilla on useita satoja lukijoita ja he ovat saaneet ja saavat koko ajan sitä kautta uusia tuttavuuksia ja ystäviä, jotka kehuvat miten ystävällisiä, mukavia, täydellisiä ja HYVIN KÄYTTÄYTYVIÄ he ovat, joten se tästä puheenaiheesta. Olen ajatellut, että ihmiset ja ihmissuhteet muuttuu, joten ehkä tämän ystävyyden oli aikakin mennä. Elämät ovat vieneet meitä niin eri suuntaan.

Toivottavasti tyttäresi saavat elää täydellistä elämään ikuisesti.

Minua suorastaan yököttää.

Tyttärelläni ja hänen siskollaan on suositut blogit, joilla on useita satoja lukijoita ja he ovat saaneet ja saavat koko ajan sitä kautta uusia tuttavuuksia ja ystäviä, jotka kehuvat miten ystävällisiä, mukavia, täydellisiä ja HYVIN KÄYTTÄYTYVIÄ he ovat, joten se tästä puheenaiheesta. Olen ajatellut, että ihmiset ja ihmissuhteet muuttuu, joten ehkä tämän ystävyyden oli aikakin mennä. Elämät ovat vieneet meitä niin eri suuntaan.

Tervehditään tarvittaessa ja tutustutetaan toisiin vaikka sitten koulun pihalla. Ei klikkiydytä vain omien pariin, vaan otetaan muut mukaan. Blogeissa kommentoivat jees-kaverit, että pysyisivät messissä mukana.

kun se on niin kusipää, niin miksi pakottaa hänet tekemisiin kakarasi kanssa.

Elämä on valintoja täynnä. Eli et voi pakottaa lapsesi kummia olemaan tekemisissä lapsesi kanssa, koska lapsesi on ärsyttävä kusipää, jonka joku koulukiusaaja joutaisi puukottamaan joku päivä.

Itsekin entisenä kiusattuna en hyväksy kiusaamista. Mutta ei tyttöä voi pakottaa kenenkään kaveri olemaan. Itse yritin aikoinani olla ykisnäisten kaverina ja hiljaisten tukena.. Friikkejä ne oli, eikä niistä itselleen mitään saanut, ei oikein jutut kohdanneet..



Eikös asiat ole niin kauan hyvin kun ap:n tytär ei kiusaa kumminsa tyttöä, eikä hyväksy sellaista jos näkee tätä tapahtuvan..

mutta kun ei ole mitään yhteistä niin miksi ihmeessä olisi pitänyt yrittää olla tekemisissä? Minusta tytölläni on täysi vapaus valita kaverinsa ja ystävänsä, jotka ovat oikein mukavia tyttöjä. Jos tämä kummityttö ei kiinnosta niin voi voi. Joskus tämä ystäväni kertoi jopa hänen miehensä olevan samoilla linjoilla; tyttö itse kuulema on isän mielessä aiheuttanut kiusaamisensakun ei osaa olla ihmisten kanssa ja tulla heidän kanssa toimeen. Siis miksi meidän perheen olisi pitänyt? Olisi kasvattanut lapsensa paremmin...(olinko ilkeä)

Pointtihan on se, että miksi minnu tyttäreni olisi pitänyt pakottaa olemaan tekemisissä meidän kummitytön kanssa? Ei he perhejuhlissakaan ole koskaan jutelleet, heidän elämänsä on ihan erilaisia. Onko se, että tytöt sattuvat tietämään toisensa jokin peruste? Minusta me äidit voitais ihan hyvin soitella silloin tällöin, mutta jos on noin herkkä. En ymmärrä.

Jos olet lapsen kummitäti, teidän täytyy olla hänen äidin kanssa aika hyviä ystäviä, tällöin olette perhetuttuja ja käytöstapoihin kuuluu että tuttuja tervehditään, vaihdetaan kuulumisia ja jatketaan matkaa. Tämä merkitsisi jo todella paljon sille tytölle, että joku suosittu koulusta puhuu hänelle, itsetunto kasvaisi kohisemalla. Vai pelkääkö oma tyttäresi että häntäkin ruvetaan kiusaamaan jos on tekemisissä "oudon" likan kanssa. Nyt olet kyllä kasvatuksessa mennyt aika pieleen kun itse ajattelet ettei lapsesi tarvitse ottaa muita huomioon.. Olet kasvattamassa kovaa vauhtia narsistisen ja itsekkään aikuisen joka jää vielä itse ilman ystäviä.

-

että tämän toisen tytön äiti edelleen olisi yhteyksissä sinuun, miksi???? kun eihän sun tytönkään ole pakko olla yhteyksissä hänen tyttöönsä? Niin miksi ihmeessä hänen pitäisi olla yhteyksissä sinuun????????????????????????????

mitä se ystävyys sinulle ap merkitsee?????

??????????????????????????????????????????????

Uskomatonta palautetta olet saanut! Kiusaaminen on harmillinen ilmiö, ja on upea homma jos lapsella on niin vahva itsetunto että voi siihen puuttua. Tämä on kuitenkin äärimmäisen harvinaista, usein kun ne suositutkin lapset tappelevat oman identiteettinsä rakentamisen kanssa tuossa iässä. Aivan kohtuutonta odottaa että sinun lapsesi pelastaa tämän toisen kiusaamiselta, kyseessä on ongelma joka täytyy aikuisten ratkaista. Ei ihmissuhteisiin ryhtymistä voi lapsillekkaan pakottaa.