Mies ärissyt ja painostaa mua, kun en ole hakenut töitä
Nuorin lapsi 2V. Mua ei kiinnosta työhön meno nyt..vielä.Mies alkanut olemaan ärtynyt, kivahtelee mulle laskuista ym. Ennenkin tultu toimeen. Nyt sitte tavallaan painostaa mua töihin. Mun mielestä menen töihin kun aika on kypsä ja koen paluun tuntuvan hyvältä. Ajatuksia? Onko miehellä oikeus painostaa. ?
Kommentit (35)
2-vuotias pärjää jo hoidossa kodin ulkopuolellakin. Pelkosi eivät parane sillä että jäät kotiin hiekkalaatikolle, päinvastoin- puhun nyt kokemuksesta.
Hakeudu terveyskeskukseen juttelemaan hoitajalle/lääkärille ja pyydä lähete mielenterveystoimistoon.
Kokeile jotain osa-aikaista työtä. Työkkärissä osaavat auttaa. Samalla mahdollistuu lapsen osa-aikainen hoito kotona/lyhemmät hoitopäivät. Itse olen saanut vuokrafirmoista osa-aikaista ja vieläpä niin,että sain itse työpaikan kanssa sopia päivät. Tämä jopa kahdessa eri vuokrafirmassa. Alat etsiä pikkuhiljaa työtä. Mikä ala kiinnostaa/mihin sulla on koulutus/kokemusta? Trauma ei helposti lähde,mutta kokeile pienin askelin uskaltautua ihmisten ilmoille. Ja todellakin sinne psykiatriselle puhumaan. Meneekö se lähetteen,pyytäminen sulla nyt omalääkärin/sairaanhoitajan kautta tai jonkun,muun hoitavan lääkärin kautta? Itse sain ajan muutamassa viikossa psykiatrialle. Sun trauma kannattaa hoitaa,koska sun elämänlaatu kärsii siitä kun sä et ole traumaa päässyt käsittelemään. Se estää sua elämästä täysillä.
Sitten selität miehelle tän lääkärikuvion ja pyydät vaikka mukaan. Ei voi olettaa että traumoista voi päästä itsestään eroon,vaikka vuosia olisi jo mennyt. Se vaatii pitkällistä sopeutumista ja asian tietynlaista hyväksymistä(kaikkea ei voi/tarvi hyväksyä,mutta ne täytyy käsitellä,jotta niiden kanssa pystyy elämään ja pystyt käyttämään tuon tilan ajatuksistasi hdyllisemmin). Ei se helppoa ole,vaatii se pitemmän prosessin,mutta selitä miehelle että itses hoitaminen on osa työhön palaamisprosessia.
Elämää, että kannattaa kuunnella itseään ja hakea paikkaa mikä tuntuu itsestä hyvältä. Sä olet siellä töissä, ei puoliso.. Jos palaat töihin pikkuhiljaa, se on varmaan sulle helpompi. Esim juuri vähemmillä tunneilla aluksi.
Joita olen saanut! Hirveän ymmärtäväistä suhtautumista, kiitos. Haluaisin hakea yhtä osa-aikaista työtä, mutta mies ei ole innoissaan, koska palkka siinä ei järin iso eikä vastaa edes täysin koulutustani. Itse koen että se olisi hyvä paikka aloittaa. Toisaalta jännitys-paniikkiolot mietityttää. Olisikohan joku lääke hyvä isoon jännitykseen? Mielialalääke cipralex siis menee mulla jo. Ja toisaalta.. Ihmettelen miehen reaktioita. Jos haen täysin omalle alalle on tiedossa vuorotyö ja iso vastuu.. Pohdin mitä teen..
Tehosiko miehen painostus??
Ap
No yhteinen päätöshän sen pitäisi olla miten lapsi hoidetaan. Kannattaa varmaan istua pöydän ääreen ja jutella kunnolla, että onko oikeasti rahahuolia vai mikäs mättää.
No, huhhuuu, mikä provo. En usko sanaakaan.
taloudellisesta tilanteesta. Vai oletko kotirouva 50-luvulta?
miehellä ole oikeutta painostaa sua töihin, olettaen että jotenkin muuten hoidat oman osuutesi perheen elatuksesta esim perintörahoistasi.
mikäli et osallistu perheen elatukseen miehelläsi on täysi oikeus huomautella asiasta.
Pelkotiloja( sosiaaliset tilanteet lähinnä)Siksi töihin meno ei innosta.. Pelottaa. Ja alakaan ei houkuttele. Osallistun laskuihin / ruokaostoksiin omista tuloista, eli tuet mitä saan.
Miksi tätä luultiin jo provoksi? En tajua. Tilanne on mulle täyttä totta.
Ap
No mitä jos hakisit uutta työtä? Kelpaisiko se miehelle, että sanot että palaat työhön kun löydät jotain joka sinulle paremmin sopii?
henkilön kanssa, jolla on sairaus jonka varjolla ei voi hakeutua töihin
ainakaan jos olet vuosikausia kotona ja työelämä vaikuttaa jopa pelottavalta. Oletko hakeutunut mielenterveyspalveluihin tai saanut lääkitystä noihin pelkoihisi? Ei tuo kotonaololla parane. Mitä sovitte miehesi kanssa kotonaolosta kun suunnittelitte lasta tai odotitte niitä?
Pelkotiloja( sosiaaliset tilanteet lähinnä)Siksi töihin meno ei innosta.. Pelottaa. Ja alakaan ei houkuttele. Osallistun laskuihin / ruokaostoksiin omista tuloista, eli tuet mitä saan.
Miksi tätä luultiin jo provoksi? En tajua. Tilanne on mulle täyttä totta.
Ap
Millaiset tulot sinulla on tuistasi?
ainakaan jos olet vuosikausia kotona ja työelämä vaikuttaa jopa pelottavalta. Oletko hakeutunut mielenterveyspalveluihin tai saanut lääkitystä noihin pelkoihisi? Ei tuo kotonaololla parane. Mitä sovitte miehesi kanssa kotonaolosta kun suunnittelitte lasta tai odotitte niitä?
Pelkotiloja( sosiaaliset tilanteet lähinnä)Siksi töihin meno ei innosta.. Pelottaa. Ja alakaan ei houkuttele. Osallistun laskuihin / ruokaostoksiin omista tuloista, eli tuet mitä saan.
Miksi tätä luultiin jo provoksi? En tajua. Tilanne on mulle täyttä totta.
Ap
Miksihän siitä ei puhuta koskaan, että työ jossa ei viihdy voi ihan jo pelkästään aiheuttaa sitä ahdistusta ja masennusta. Moni sinnittelee vihaamassaan työssä lääkkeiden avulla, vaikka oikeasti paras ratkaisu olisi vaihtaa työpaikkaa. Joskus pitää puuttua siihen syyhyn, ei oireeseen.
henkilön kanssa, jolla on sairaus jonka varjolla ei voi hakeutua töihin
Että mulla ollut nämä oireet aina? Oireet alkaneet vakavan onnettomuuden jälkeen, eli n. 2 v sitten, naimisissa ollaan oltu 12 v. Että näin.
Lääkitys mulla on, silti työasia mietityttää. Ja tiedän että se ei parannu kotona ololla, kynnys vain nousee. Miehen kärsivällisyys on nyt koetuksella.
Ap
Helppo kummallekaan. En osaa neuvoja antaa, muuta kuin että voisitko aloittaa jostain helpohkosta työstä? Alkuun vaikka vähemmän tunteja? Kun saat onnistumisen kokemuksia töistä, saattaa ahdistus helpottaa. Kaikkea hyvää sinulle!
Tosi hyvin. Elät vain miehen siivellä.
juttelemassa, niin voisit jonkun kanssa miettiä millaista työtä voisit tehdä ja että miten pärjäät sosiaalisten tilanteiden pelkojesi kanssa? Yksin noita on usein vaikeaa miettiä. Mikä lääkistys sinulla on? Itselläni cipralex auttoi hyvin.
Oletko ajatellut keskustelua miehesi kanssa tai miten ajattelet edetä.