Onko yleistäkin, että keski-ikäiset ryyppäävät ja riekkuvat yöelämässä kuin 20-v. opiskelijat?
Olin viikonloppuna illan tällaisen porukan seurassa ja täytyy sanoa, etten olisi uskonut. Kuvittelin 40-50 v. ihmisten jo sen verran seestyneen, ettei yli yön juopottelu ja kaupungilla rilluminen enää KIINNOSTA.
Ihan kuin olisi ollut jossain opiskelijajärjestön haalaribileissä. Illalla suunniteltiin ryyppyreissua, yöllä se toteutettiin ja aamulla kehuskeltiin "saavutuksilla". Minua sitten ihmeteltiin, kun vetäydyn nukkumaan jo yhden aikaan.
En sano bilettäminen olisi moraalisesti jotenkin väärin, mutta en tajua mitä kukaan tuon ikäinen siitä enää saa. Itse ainakin haluan nykyään satsata elämässäni tasapainoiseen päivärytmiin, hyvinvointiin ja hauskanpitoon ilman isoja viinamääriä. Humalassa oleminen ei yksinkertaisesti ole kivaa ja valvomisesta saa vielä migreeninkin. Kyllä minäkin joskus täysi-ikäisyyden juuri saavuttaneena riekuin, mutta enpä tiedä onko niissä ajoissa mitään ylpeilemisen aihetta.
Selittäkää...?
Kommentit (55)
lähtisin naispuolisten kaverieni kanssa baariin tanssimaan. Vielä vähemmän pystyn kuvittelemaan, että mieheni lähtisi tanssimaan miesporukalla. Mikä siinä kännisessä pyllyn heiluttelussa oikein viehättää?
oltua, mutta kyllä hyvällä keikalla tulee tanssittua, jopa mies tanssii, iik!
tai miestäni&hänen kavereitaan ihan vaan nais-/miesporukalla tanssimassa! :) Pari tuttua on jotka menevät baariin "tanssimaan", ja sieltä eivät varmaan koskaan yksin lähde kotiin vaan aina joku ukko kainalossa jatkoille.
tai miestäni&hänen kavereitaan ihan vaan nais-/miesporukalla tanssimassa! :) Pari tuttua on jotka menevät baariin "tanssimaan", ja sieltä eivät varmaan koskaan yksin lähde kotiin vaan aina joku ukko kainalossa jatkoille.
on eri asia tanssia keikalla vert. baarissa. Keikalla on iso joukko faneja paikalla, meininki on hieno ja harva on kovin kännissä. Musiikki on se mikä panee liikkeelle, eri asia olla baarissa missä soi ties mikä Petri Nygård ja viina on se mikä laittaa beban liikkeelle.
on eri asia tanssia keikalla vert. baarissa. Keikalla on iso joukko faneja paikalla, meininki on hieno ja harva on kovin kännissä. Musiikki on se mikä panee liikkeelle, eri asia olla baarissa missä soi ties mikä Petri Nygård ja viina on se mikä laittaa beban liikkeelle.
plus että hyvää tanssimusaa muutenkin. Petri Nygård ei nappaa.
Voooi, kuinka kuulosta kivalta! Villitys lähestyy, mutta bailaukset ovat olleet todella vähissä. Seurana on ollut nuorempaa väkeä, joka ei ymmärrä ollenkaan hauskanpidon ydintä.
Hyvää ruokaa ja juomaa, ei niin paljon, että rupeaa nukuttamaan. Järjestettyä tai omaa ohjelmaa, esim. tanssia. Ryypiskelyn voi lopettaa ennen puolta yötä, ettei tule liikaa sekoiltua ja seuraavan aamuna on hengissä.
Nuorempana sinkkuna ihmettelin (keski-ikäisten) sekoiluja. Ei kaikki tietenkään sekoile! Nyt haluaisin hauskaa ja sopivasti sekoilua. Sosiaalinen kontrolli on vain aina ja kaikkialla läsnä. Heei, toi on mua kolkyt vuotta nuorempi. Mitä noi ajattelee, kun olen sen ja sen ammattikunnan edustaja!
Juopottelu ja sitä seuraava itsensä nolaaminen + aamulla vaivaava krapula = hauskaa? ap
Kato kun kaikki ei nolaa itseänsä eikä kärsi krapulasta.
Tästä ilmeisesti olikin kyse, ap:ta vituttaa kun aina silloin kun ois tarkoitus ottaa parit drinkit/bisset ja pitää hauskaa, niin ap vetää överiksi, oksentelee ja riehuu, ja sit kärsii krapulasta ja morkkiksesta. Toiset vaan ei osaa..
Missäs se on se ikäraja määrätty minkä ikäiset saa vielä pitää hauskaa valitsemallaan tavalla, valitsemassaan paikassa?
Joskus esim. työmatkoilla pääsee todistamaan ties mitä sekoilua, kaduilla ryömimistä ja oksentamista, pettämisiä jne.
Voi sitä myötähäpeän määrää, vaikka eihän toisten valinnat minulta pois ole. Joskus on kyllä tehnyt mieli ilmoittaa örveltäjien kotona odottaville puolisoille, mitä ne omat kullat työmatkalla puuhailevatkaan. Mutta enpä ole toistaiseksi viitsinyt, kantakoot vastuunsa itse kun eivät tuon enenpää elämäänsä ja parisuhdettaa arvosta.
joskus hyvällä porukalla vietämme sellaisia sessioita, että ne aloitetaan illalla kuuden jälkeen ja päätetään seuraavana päivänä puolenpäivän aikaan, tai miten nyt milloinkin sattuu menemään. Kenelläkään ei ole kiire minnekään, ja jos joku väsyy kesken, hän saa nukkua sohvalla tms. Ei mitään stressiä. Kuuntelemme levyjä, mahdollisesti saunomme (riippuu paikasta ja tilanteesta) syömme kaikenlaista illan ja yön mittaan ja juomme intensiivisesti viinaa.
Ikinä ei ole tullut minkään valtakunnan morkkiksia tai muita ikävyyksiä. En muutenkaan käytä puhekielessä jatkuvasti sanaa "nolo", joka tuntuu olevan nykynuorison muotisana. Sitä kun näkee jatkuvasti näillä palstoilla mitä ihmeellisimmissä yhteyksissä, kuten myös sanaa "siis".
Tosiaan nämä hyvän porukan keskinäiset ryyppäjäiset ovat joskus todella mukavia tilaisuuksia. ei niissä ikää mietitä lainkaan. Sattuu olemaan sellainen tuttavapiiri, että samassa porukassa viihtyvät yhtä hyvin yli 25-vuotiaat kuin yli 40-vuotiaatkin. Aina on ollut mukavaa, ja seuraavana päivänä on ollut miellyttävän laiska olo.
lähtisin naispuolisten kaverieni kanssa baariin tanssimaan. Vielä vähemmän pystyn kuvittelemaan, että mieheni lähtisi tanssimaan miesporukalla.
Mikä siinä kännisessä pyllyn heiluttelussa oikein viehättää?
Kaikilla ei ole sitä nättiä peppua mitä heilutella..
Olen kolmikymppinen ja minusta on hauskaa käydä bilettämässä. Tietysti se tapahtuu harvemmin kuin parikymppisenä. Minulla tosin asiaan ei liity mitään kehuskelua enkä edes ryyppää perseitä olalle. Juon, seurustelen ja tykkään tanssia. Ei siinä mitään ikärajaa ole.:)
On kiva käydä tuulettumassa ja viettää seuraava päivä lököpäivänä.
En usko, että se yleistä on kuitenkaan. Ja tuossa kuvailemassasi iässä alkaa jo näkyä naamasta, jos käyttää alkoholia paljon.
Ehkä aloittaja kuuluu kuitenkin ihmisiin, jonka mielestä tietyssä iässä pitää alkaa käyttäytyä kuin "aikuinen"?:)
Etkö ihan todella ymmärrä, miksi on erilainen fiilis olla kaveriporukalla baarissa tanssimassa kuin esim.tanssitunnilla? Miksi voi tykätä tanssia silloin tällöin baarissa, muttei silti halua/voi hankkia siitä itselleen ammattia tai liittyä tanssiporukkaan??
Vihje: baarin tanssilattialla hiprakassa tyyli on vapaa, tunnelma on vapaa ja ympärillä hauskaa pitäviä ihmisiä. Jopa musiikkikin voi olla aidosti hyvää (en ole koskaan joutunut tanssimaan Petri Nygårdia, vaikka huonoja dj:tä on turhankin paljon). Välillä voi mennä istumaan/seisoskelemaan pois tanssilattialta ja vaikka jutella jonkun tuntemattoman ihmisen kanssa. Ihan ilman seuranhakutoiveita. Ja jos joku haluaa seuraa löytää tanssilattialta, niin mikäs siinä. Se ja tanssin ilo eivät sulje toisiaan pois. Harva nauttii siitä, jos tanssilattian ympärillä on rinki tuijottavia miehiä - tämä on pikemmkin syy pysyä poissa areenalta...
Se todellinen syy miksi joku tuosta nauttii, ei varmaan ole se kännissä tanssiminen, vaan esimerkiksi se että saa miehiltä huomiota. Jos pitää tanssimisesta, voi siitä tehdä vaikka ammatin itselleen, liittyy johonkin tanssiporukkaan/-teatteriin tai muuten vaan harrastaa tanssimista. Jos haluaa kännit vetää, niin sekin onnistuu ihan vaikka kotosalla. Jos on pakko yhdistää nuo kaksi, niin silloin taustalla on muutankin kun vain ilo tanssia ja halu olla humalassa. Ja suurin osa siellä tanssilattialla on juuri siksi, että haluaa näyttää seksikkäältä saada huomioita ja ehkä seuraakin itselleen. Jos ei ole tarvetta saada huomiota, ei tanssiminen kännissä ole se oma juttu.
Itse saan mielihyvää hyvästä ruuasta (itse tehtynä sekä ravintolassa nautittuna) ja harrastan yhtä joukkuelajia mistä saan paljon iloa ja onnistumisen tunteita. Rakastan myös matkustelua ja uuden kokemista, oli se sitten riippuliitoa Sloveniassa tai yön yli kestävä vaellus viidakossa. Elämässä on niin paljon koettavaa, että ei enää kiinnosta heilua kännissä yökerhon tanssilattialla.
Minulle on täysin vieras ajatus, että lähtisin naispuolisten kaverieni kanssa baariin tanssimaan. Vielä vähemmän pystyn kuvittelemaan, että mieheni lähtisi tanssimaan miesporukalla.
Mikä siinä kännisessä pyllyn heiluttelussa oikein viehättää?
Niin piti sanoa, että kolmikymppinen ei ole mielestäni keski-ikäinen mutta arvelen itse, että tulen bilettämään ihan samalla tavalla keski-ikäisenä kuin nytkin.
Olen kyllä tykännyt tanssia jo parikymppisenäkin. Tanssiminen on juuri hauskinta, kivassa paikassa tykkään katsella ihmisiä, tykkään katsella kun muut tanssii ja pitää hauskaa. On kiva seurata tanssityylejä. Eli vaikka kävisinkin viikolla jossain zumbassa tanssimassa niin baarissa tulee vielä ekstraa tuohon tanssijuttuun.
Viimeksi kun oli hauskaa baarissa, juttelin mukavia parin naisen kanssa (minulle tuntemattoman) ja tanssin. On vaan mukava käydä jossain ihmisten ilmoilla vähän irroittelemassa.
Tuntuupa ihmeelliseltä selitellä, että baarissa tanssiminen tai keikalla tanssiminen voi olla jopa hauskaa!
Sitten on aina ihmisiä, jotka eivät näistä asioista innostu ollenkaan. Mutta heillä on niin täydellinen ja ilmeisesti tylsä elämä, että pitää happamasti valittaa, jos joku väittää edellämainitun olevan kivaa.