Mamma-apua! Miehellä lapsia jo entuudestaan, ei halua enempää
itse haluan lapsia, mies on tiennyt sen alusta asti. Miten tämä ratkaistaan? Miehen lapset teini-ikäisiä, toinen täysi-ikäinen ensi vuonna.
Kommentit (149)
Jos olisin sinä ap ja haluaisin oikeasti lapsia antaisin heille mahdollisuuden tulla. En huijaisi miestä. Vaan keroitin miehelle että tämä on niin tärkeä asia. Jos mies ei esim vuoden aikana yhtään lämpene, päättäisin suhteen. Koska rakkaus tulee ja menee ja se mies voi todellakin lähteä-ja toinen tulla tilalla. Lapset sulla on aina; äitiys ja muu. Jos on pakko valita; lapset ovat jollain lailla ikuisia, liittävät sut sukupolvien ketjuun. rakkauksia tulee ja menee, ja vaikka olis kuinka suuri rakkaus, niin puhutaan silti ihan eri asiasta. Lapset ovat juuri. Mies kumppani. En koskaan voisi luopua niin suuresta asiasta kuin äitiys miehen vuoksi- miehen mielipiteen vuoksi. Vaikka olisi kuinka rakas. ja tosiaan, mitäpä sitten kun olet 45 ja suhteenne ei toimi, hän lähtee matkoihinsa- sulle ei jää mitään. Eli jos olisin sinä, kävisin itseni kanssa vakavasti pohdinnan siitä mitä 10v ja 20 vpäästä; mitä se on lasten kanssa tai ilman. Ja toimisin sen mukaan. Kuolinvuoteellaan ihmiset surevat sitä etteivät rohkeasti tehneet elämänsä tärkeimpiä asioita.
No onhan 46 v. vanha pikkulapsen isäksi. Ja varmasti kun mies on jo lapsensa saanut aikuisiksi tai lähes, niin hän on suunnitellut elämäänsä eteenpäin vapaana suuremmista vastuista. En panis paljon vetoa sen puolesta, että miehen mieli muuttuu.
Paha nakki. Ja ap:kin on vasta 31, eli monta monta vuotta tuskailla miehen rinnalla ja odotella lasta. Olisi melkein helpompi, jos ap:kin olisi jo hedelmällisyytensä loppuvaiheilla neljissäkymmenissä, olisi varmaan helpompi hyväksyä lapsettomaksi jäänti, koska asiaa olisi ehtinyt jo vuosien mittaan työstää.
Itse katkaisin suhteen, jossa minua nuorempi lapseton mies halusi lapsen, koska itselläni on jo 3. Se, ettei halua lasta voi olla ihan yhtä voimakas tunne kuin se, että haluaa..
ja haluaisin oikeasti lapsia antaisin heille mahdollisuuden tulla. En huijaisi miestä. Vaan keroitin miehelle että tämä on niin tärkeä asia. Jos mies ei esim vuoden aikana yhtään lämpene, päättäisin suhteen. Koska rakkaus tulee ja menee ja se mies voi todellakin lähteä-ja toinen tulla tilalla. Lapset sulla on aina; äitiys ja muu. Jos on pakko valita; lapset ovat jollain lailla ikuisia, liittävät sut sukupolvien ketjuun. rakkauksia tulee ja menee, ja vaikka olis kuinka suuri rakkaus, niin puhutaan silti ihan eri asiasta. Lapset ovat juuri. Mies kumppani. En koskaan voisi luopua niin suuresta asiasta kuin äitiys miehen vuoksi- miehen mielipiteen vuoksi. Vaikka olisi kuinka rakas. ja tosiaan, mitäpä sitten kun olet 45 ja suhteenne ei toimi, hän lähtee matkoihinsa- sulle ei jää mitään. Eli jos olisin sinä, kävisin itseni kanssa vakavasti pohdinnan siitä mitä 10v ja 20 vpäästä; mitä se on lasten kanssa tai ilman. Ja toimisin sen mukaan. Kuolinvuoteellaan ihmiset surevat sitä etteivät rohkeasti tehneet elämänsä tärkeimpiä asioita.
Minkä hiton mahdollisuuden tulla? Jättämällä vaan ehkäisyn pois ja ilmoittamalla miehelle, että "lapsi saa tulla". Ei varmaan moni mies ole kovin otettu tuollaisesta naisen omavaltaisesta ratkaisusta. AP:n mies saattais hommata vastaukseksi jopa sterilisaation.
Mitä järkee ap:n on hommata mukuloita yksinkään? Onko se kiva sitten luuhata yh:na, kun katkera mies ei osallistu lastensa elämään mitenkään?
mun, sun ja meidän lapsia! Lapsettomat kumppanit kiristävät lapsellisia hankkimaan lisää (ja jos ei suostuta, niin naiset tulevat "vahingossa" raskaaksi). Tietääkseni suhteen alkaessa teillä molemmilla on ollut faktat selvillä.
Mieti ap miehesi tilalle itsesti. Haluaisitko enää yhden lapsivaiheen jälkeen 46- vuotiaana aloittaa alusta. Jos nyt tulisit raskaaksi ja tekisitte toisen vaikka vuoden päästä ensimmäisen syntymästä, niin mies olisi noin 67-vuotias kun toinen lapsi olisi vasta 18.
Vaihda miestä.
Jos on suunnitellut koko yhteisen tulevaisuuden juuri tämän miehen kanssa?
Ei se noin vain käy, eivätkä tunteet seuraa tuollaista logiikkaa.
Olen luopunut monista asioista saadakseni elää mieheni kanssa.
ap
"Fakta on, että miehellä on ollut jo se elämänsä parisuhde ja kolahdus kertaalleen. Ehkä hänellä ei ole sitä kolahdusta sinun kanssasi, että haluaisi lapsia. Tai ehkä hän kokee, että se osa hänen elämäänsä on jo ohi. Moni parisuhde kariutuu nimenomaan lasten takia ja mies saattaa ajatella, että teilläkin jotain oleellista menisi pilalle lasten myötä.
Sinä tiesit miehen jo ottaessasi, että hänellä on kokonainen elämä elettynä takanaan. Miksi hän haluaisi aloittaa pikkulapsivaiheen alusta, kun tässä iässä yleensä aletaan odotella lastenlapsia? Ymmärrätkö lainkaan, mitä vaadit häneltä?
Toisaalta en käsitä miestä, joka ottaa toisella kierroksella lapsettoman naisen, koska en itse ikinä voisi "pakottaa" toista jäämään lapsettomaksi. Se ei ole reilua sinua kohtaan. Tajuaako mies sen?
Minusta te olette tehneet sen tyypillisen virheen, että olette rakkauden huumassa tehneet suuria päätöksiä miettimättä asioita perinpohjaiseesti läpi. Nyt sitten ihmetellään, kun sillä toisella on aivan eri periaatteet kuin itsellä. Suoraan sanottuna en täysin käsitä, miten lapsikuviot ei ole keskusteltu huolella läpi ennen yhteenmuuttoa. Vastuutonta ja naiivia teiltä molemmilta. Suosittelen yhtä isoa keskustelua, jossa sovitte, erottaako tämä mielipide-ero teidät vai pitääkö entistä tiiviimmin yhdessä. Turha jäädä suhteeseen, jonka pohja on noin hatara. Mitkä muut asiat ovat jääneet teiltä keskustelematta?
[/quote]
Niin se vain on:
jos haluat lapsen, et voi saada juuri tätä miestä.
Olisit selvittänyt asian ennen yhteen muuttoa.
Jos on suunnitellut koko yhteisen tulevaisuuden juuri tämän miehen kanssa? Ei se noin vain käy, eivätkä tunteet seuraa tuollaista logiikkaa. Olen luopunut monista asioista saadakseni elää mieheni kanssa. ap
tuo keskustelu käytiin läpi varmaan suhteen ensimmäisten viikkojen aikana. Itselle lapset olivat tärkeä optio. Enhän voinut silloin tietää, saammeko lapsia siltikään ikinä. Mutta olisin joutunut unohtamaan suhteen nykyisen mieheni kanssa, jos hän olisi kertonut lapsilukunsa olevansa täynnä.
Mielestäni Ap, tilanteesi on todella kurja. Koska lisälapsiin et voi miestäsi pakottaa tai toisaalta luopua omista haaveistasikaan. Katkeruutta aiheuttaisi kumpikin jossain vaiheessa.
Lasta ei kyllä pitäisi tehdä siksi,että osoittaa rakkautensa toiselle vaan siksi,että haluaa sen lapsen.Kyllä rakkaus omaan lapseen tulee joka tapauksessa.
Voi tulla myös katkeruus siitä,että lapsi oli pakko haluta. Varsinkin jos tulee rankkoja hetkiä,paljon sairastelua,valvomista,seksittömyyttä tms. Pahimmassa tapauksessa voi koko parisuhde mennä. Parhaimmassa tapauksessa tietysti kaikki menee juuri päinvastoin. Mutta rakkaus lapseen ei ole mikään automaatio,jos lapsi on puoliksi tai kokonaan velvollisuudesta hommattu.
"Fakta on, että miehellä on ollut jo se elämänsä parisuhde ja kolahdus kertaalleen. Ehkä hänellä ei ole sitä kolahdusta sinun kanssasi, että haluaisi lapsia. Tai ehkä hän kokee, että se osa hänen elämäänsä on jo ohi. Moni parisuhde kariutuu nimenomaan lasten takia ja mies saattaa ajatella, että teilläkin jotain oleellista menisi pilalle lasten myötä.
Sinä tiesit miehen jo ottaessasi, että hänellä on kokonainen elämä elettynä takanaan. Miksi hän haluaisi aloittaa pikkulapsivaiheen alusta, kun tässä iässä yleensä aletaan odotella lastenlapsia? Ymmärrätkö lainkaan, mitä vaadit häneltä?
Toisaalta en käsitä miestä, joka ottaa toisella kierroksella lapsettoman naisen, koska en itse ikinä voisi "pakottaa" toista jäämään lapsettomaksi. Se ei ole reilua sinua kohtaan. Tajuaako mies sen?
Minusta te olette tehneet sen tyypillisen virheen, että olette rakkauden huumassa tehneet suuria päätöksiä miettimättä asioita perinpohjaiseesti läpi. Nyt sitten ihmetellään, kun sillä toisella on aivan eri periaatteet kuin itsellä. Suoraan sanottuna en täysin käsitä, miten lapsikuviot ei ole keskusteltu huolella läpi ennen yhteenmuuttoa. Vastuutonta ja naiivia teiltä molemmilta. Suosittelen yhtä isoa keskustelua, jossa sovitte, erottaako tämä mielipide-ero teidät vai pitääkö entistä tiiviimmin yhdessä. Turha jäädä suhteeseen, jonka pohja on noin hatara. Mitkä muut asiat ovat jääneet teiltä keskustelematta?
Katkeran ja jätetyn av-mamman paskaa. Kuvastaa vain harhaista käsitystä omasta merkityksestä ex-miehen elämässä. Olet ilmeisesti sama tyyppi, joka paasaa ketjuissa, että ekan liiton lapset ovat miehelle aina numero yksi ja tähän on uuden vaimon vain sopeuduttava. :D Kertookin hyvin kuinka paljon miehistä ja niiden ajattelutavasta ymmärrät.
AP jos mies ei halua lapsia, mutta sinä haluat, sun on jätettävä se ja etsittävä uusi. Ketään ei saa huijata isäksi, mutta sulla on myös oikeus lapsiin. Olet vielä nuori ja sulla on todennäköisesti 10 vuotta aikaa tulla äidiksi. Älä panikoi.
tunteella. Rakkaus on hyvin voimakas tunne. Mutta kannattaa miettiä myäs sitä että kun muutaman vuoden kuluttua se alkuhuuma on ohitse, arki alkaa ja se rakkauskin on välillä koetuksella (kyllä, parisuhtessa tulee myös niitä alamäkiä) niin silloin pystyt ajattelemaan MYÖS järjellä.
Ehkä tarvitset sen ajan myäs itse miettiäksesi luovutko lapsista tämän miehen vuoksi. Se on iso asia luopua.
Pystytkö järjellä ajattelemaan asiaa miehesi kannalta? Hän on kuitenkin 46v ja kun tehdyt lapset pärjäävät jo omillaan ei välttämättä halua enää hiekkalaatiko äärelle istumaan ja valvomaan öitä. Tästä asiasta on vaikea tehdä kompromissia.
Itse ehkä odottaisin niin kauan että se järki toimii myös. Ketään ei voi pakottaa haluamaan lapsia kuten ketään ei voi pakottaa olla haluamatta niitä.
Väität ettei joudu tekemään valintaa mutta kyllähön sinä joudut vai miten ajattelit asian muuten ratkaista?
Odota niin ehkä rakkaus ei muutaman vuoden kuluttua olekkaan niin ihanaa enää että haluasit luopua lapsista. Tai sitten olette edelleen niin rakastuneita että itse muutat mieltäsi ja päätät ettei se lapsi ole tärkeämpi sinulle. Aika näyttää kyllä.
Lapsen saaminenko uhraus?? Lapset ovat LAHJA.
Kaikille ne lapset ei todellakaan ole lahja. En itse tekisi enää yhtään, vaikka uusi puoliso haluaisi kuinka.
Komppi tälle tekstille! "Fakta on, että miehellä on ollut jo se elämänsä parisuhde ja kolahdus kertaalleen. Ehkä hänellä ei ole sitä kolahdusta sinun kanssasi, että haluaisi lapsia. Tai ehkä hän kokee, että se osa hänen elämäänsä on jo ohi. Moni parisuhde kariutuu nimenomaan lasten takia ja mies saattaa ajatella, että teilläkin jotain oleellista menisi pilalle lasten myötä. Sinä tiesit miehen jo ottaessasi, että hänellä on kokonainen elämä elettynä takanaan. Miksi hän haluaisi aloittaa pikkulapsivaiheen alusta, kun tässä iässä yleensä aletaan odotella lastenlapsia? Ymmärrätkö lainkaan, mitä vaadit häneltä? Toisaalta en käsitä miestä, joka ottaa toisella kierroksella lapsettoman naisen, koska en itse ikinä voisi "pakottaa" toista jäämään lapsettomaksi. Se ei ole reilua sinua kohtaan. Tajuaako mies sen? Minusta te olette tehneet sen tyypillisen virheen, että olette rakkauden huumassa tehneet suuria päätöksiä miettimättä asioita perinpohjaiseesti läpi. Nyt sitten ihmetellään, kun sillä toisella on aivan eri periaatteet kuin itsellä. Suoraan sanottuna en täysin käsitä, miten lapsikuviot ei ole keskusteltu huolella läpi ennen yhteenmuuttoa. Vastuutonta ja naiivia teiltä molemmilta. Suosittelen yhtä isoa keskustelua, jossa sovitte, erottaako tämä mielipide-ero teidät vai pitääkö entistä tiiviimmin yhdessä. Turha jäädä suhteeseen, jonka pohja on noin hatara. Mitkä muut asiat ovat jääneet teiltä keskustelematta?
"Fakta on, että miehellä on ollut jo se elämänsä parisuhde ja kolahdus kertaalleen. Ehkä hänellä ei ole sitä kolahdusta sinun kanssasi, että haluaisi lapsia. Tai ehkä hän kokee, että se osa hänen elämäänsä on jo ohi. Moni parisuhde kariutuu nimenomaan lasten takia ja mies saattaa ajatella, että teilläkin jotain oleellista menisi pilalle lasten myötä. Sinä tiesit miehen jo ottaessasi, että hänellä on kokonainen elämä elettynä takanaan. Miksi hän haluaisi aloittaa pikkulapsivaiheen alusta, kun tässä iässä yleensä aletaan odotella lastenlapsia? Ymmärrätkö lainkaan, mitä vaadit häneltä? Toisaalta en käsitä miestä, joka ottaa toisella kierroksella lapsettoman naisen, koska en itse ikinä voisi "pakottaa" toista jäämään lapsettomaksi. Se ei ole reilua sinua kohtaan. Tajuaako mies sen? Minusta te olette tehneet sen tyypillisen virheen, että olette rakkauden huumassa tehneet suuria päätöksiä miettimättä asioita perinpohjaiseesti läpi. Nyt sitten ihmetellään, kun sillä toisella on aivan eri periaatteet kuin itsellä. Suoraan sanottuna en täysin käsitä, miten lapsikuviot ei ole keskusteltu huolella läpi ennen yhteenmuuttoa. Vastuutonta ja naiivia teiltä molemmilta. Suosittelen yhtä isoa keskustelua, jossa sovitte, erottaako tämä mielipide-ero teidät vai pitääkö entistä tiiviimmin yhdessä. Turha jäädä suhteeseen, jonka pohja on noin hatara. Mitkä muut asiat ovat jääneet teiltä keskustelematta?
Katkeran ja jätetyn av-mamman paskaa. Kuvastaa vain harhaista käsitystä omasta merkityksestä ex-miehen elämässä. Olet ilmeisesti sama tyyppi, joka paasaa ketjuissa, että ekan liiton lapset ovat miehelle aina numero yksi ja tähän on uuden vaimon vain sopeuduttava. :D Kertookin hyvin kuinka paljon miehistä ja niiden ajattelutavasta ymmärrät. AP jos mies ei halua lapsia, mutta sinä haluat, sun on jätettävä se ja etsittävä uusi. Ketään ei saa huijata isäksi, mutta sulla on myös oikeus lapsiin. Olet vielä nuori ja sulla on todennäköisesti 10 vuotta aikaa tulla äidiksi. Älä panikoi.
Tuota sinun olisi pitänyt ajatella vähän aikaisemmin..
Alkakaa vaikka tukiperheeksi, niin saat toteuttaa hoivaviettiä.
pitäisikö "unohtaa" pilleri. Mutta en voi toimia niin.
ap
Muuten en osaa sanoa asiaan juuta enkä jaata, mutta itse en söisi hormoneja, jos minulla ei olisi mitään raskaaksi tulemista vastaan. Voisit ilmoittaa miehelle, että et halua myrkyttää kehoasi enempää, varsinkaan kun ehkäisyn tarve ei edes johdu sinun toiveistasi, ja että jätät pillerit pois.
Mies tumpuloikoon kondomin kanssa. Ehkä se voi myös jonkin verran vaikuttaa hänen kantaansa siitä, onko se lasten saaminen niin kamala asia sitten kuitenkaan.
tehtiin miehen kanssa yhteinen lapsi ja suhteemme voi paremmin kuin koskaan. Ollaan tosi onnellisia. Miehellä saman ikäiset lapset kuin ap:n miehellä ja minä olin lapseton. Iätkin meillä on melkein samat kuin teillä, olen kolmekymppinen ja mies melkein viisikymppinen.
En olisi kyllä ikinä alkanut mieheni kanssa suhteeseen jos hän ei olisi halunnut lapsia mun kanssa...
Ootko jutellut miehesi kanssa, MIKSI hän ei halua lapsia?
46-vuotiaalle, väljähtyneestä liitosta lähteneelle miehelle 15 vuotta nuorempi nainen on lottovoitto! Vanhassa suhteessa oli varmaankin pihdattu seksiä ja elettiin kuin kavereina ja vaimo oli päästänyt itsensä lihomaan.
Käsi sydämelle: Ap, pelkääkö miehesi, että myös sinun kanssasi käy näin, jos saat haluamasi vauvan hellittäväksesi. Vakuuta miehesi siitä, ettei sinulle koskaan käy näin, niin eipä aikaakaan, kun teillä on jo suloinen tuhiseva käärö
Kyllä rakkaus omaan lapseen tulee joka tapauksessa.