Jos persut on sekaisin, niin on kyllä nämä ruotsinkielisetkin

Ja jos kunta ei todellisuudessa ole kaksikielinen, tuskin sieltä myöskään löytyy näitä ruotsinkielisiä tarhoja ym. joita liitettäisiin suomenkielisiin tarhoihin?

Kyllä mun mielestä yleinen mielipide suomenruotsalaisten keskuudessa on, että pakkoruotsi- systeemi on vanhentunut. Monet kannattavat sen vapaaehtoistamista, jolloin sitä opiskeltaisiin puhtaasta halusta.

Et kai itse haluaisi käydä kouluasi tai varusmiespalvelusta vieraalla kielellä?

Saamelaiset joutuvat käymään vieraalla kielellä, samoin romanit, venäjänkieliset ja kaikki muutkin paitsi ruotsinkieliset. Miksi siis ruotsinkielisten erityisasema?

Sitäpaitsi nyt voidaan varusmies palvelun käyvistä puhua hyvin marginaalisena osana, sillä ahvenanmaahan on vapautettu asepalveluksesta...

Ja jos kunta ei todellisuudessa ole kaksikielinen, tuskin sieltä myöskään löytyy näitä ruotsinkielisiä tarhoja ym. joita liitettäisiin suomenkielisiin tarhoihin?

Meillä on ruotsinkielisiä muutama sata, mutta ruotsinkielinen tarha löytyy. Enemmän olisi viittomakielisiä, mutta heillä ei ole tarhaa. Missä vika?

Eihän tuossa sanallakaan mainita pakkoruotsista yhtään mitään! Kyse on siitä, että kaksikielisissä kunnissa vähennetään tai poistetaan ruotsinkielisiä palveluja ja että palveluista tehdään kaksikielisiä, ei kahdella kielellä toimivia. Tällöinhän ruotsinkieliset eivät enää saa äidinkielellään esim. opiskella ja mielestäni KAKSIKIELISISSÄ kunnissa pitää olla siihen mahdollisuus! Ei tietenkään umpisuomalaisissa kunnissa. En nyt ymmärrä mikä tässä pännii jos suomenruotsalaisilta viedään mahdollisuus käyttää omaa kieltään? Kyseinen lehtiartikkeli ei koske suomenkielisiä millään tavalla.

Se oli vain esimerkki. Seuraapa kyseistä lehteä, niin siellä on päivästä toiseen kitinää mm. siitä, että pakkoruotsia ei saa poistaa.

Kommenttisi on muuten hyvä, mutta pitää muistaa, että virallisesti kaksikielinen kunta ei aina ole todellisuudessa kaksikielinen. Esim. Vantaalla (ruotsinkielisiä 2,9%) ei ole kohtuullista vaatia samaa kuin vaikkapa Vaasassa (24,4%).

Tuskin vantaata lasketaan kaksikieliseksi kunnaksi? Kyllähän Mikkelissäkin on muutamia suomenruotsalaisia, eikä se kunnasta kaksikielistä tee. Uskoisin kaksikielisillä kunnilla tarkoitettavan esim. Sipoon kaltaisia kuntia, joissa suhde on muistaakseni 51% suomenkielisiä ja 49% ruotsinkielisiä.

Vantaa on virallisesti kaksikielinen mikä minusta on siinä mielessä ymmärrettävää, että onhan siellä kuitenkin lukumääräisesti aika paljon ruotsinkielisiä, vaikka he muodostavatkin vain murto-osan kaupungin asukkaista.

kyllä kieltäytyvät puhumasta suomea, vaikka sitä osaavatkin täydellisesti. Tekevät niin ihan periaatteesta vaan.



Olin puoli vuotta valtiolla työssä. Sinne tuli asiakkaaksi mies, joka vaati mua puhumaan sille ruotsia, vaikka osasi täydellistä suomea (mikä tuli todistetuksi)



Mieheni kummitäti väen vängällä puhuu mulle aina ruotsia, vaikka se osaa täydellistä suomea. Mä sitten "saan" puhua sille suomeksi. Niin se on sanonut.

hyvä kirjoitus. se on totta mieliala kaikkeen erilaiseen on koventunut ja yhteisöllisyys ja toisista välittäminen on vähentynyt yhteiskunnassa koko ajan.

ottakaa ensin tosiasioista selvää! aina nää samat jankutukset!!! opiskelkaa venäjää siellä itärajalla, kukaan ei teitä estä!! turussa ja helsingissä sopii ainkin osata ruotsia jos on palveluammatissa, kielilisää saa siitä =) ranskaa ja saksaa tarvitsee paljon vähemmän täällä..

Et kai itse haluaisi käydä kouluasi tai varusmiespalvelusta vieraalla kielellä?

Saamelaiset joutuvat käymään vieraalla kielellä, samoin romanit, venäjänkieliset ja kaikki muutkin paitsi ruotsinkieliset. Miksi siis ruotsinkielisten erityisasema?

Sitäpaitsi nyt voidaan varusmies palvelun käyvistä puhua hyvin marginaalisena osana, sillä ahvenanmaahan on vapautettu asepalveluksesta...

Saamelaisilla on kyllä mahdollisuus käydä koulua omalla kielellään. En sitten tiedä välimatkoista tai muusta, mutta saamenkielisiä yhteisöjä kouluineen kyllä löytyy. Monikaan suomen romani ei enää puhu romaniaa ja mihin perustaisit romaninkielisen koulun? Eihän kouluja voi perustaa ellei oppilaita löydy riittävästi. Venäjänkielisiä kouluja löytyy ainakin Helsingistä, jossa mitä ilmeisimmin kannattaa pitää venäjänkielistä koulua. Kyllähän kouluja löytyy vaikka kuinka monella kielellä, ei ruotsinkieliset koulut ole mitenkään erityisasemassa. Miksi Jyväskylässä ei ole viittomakielistä tarhaa tuskin on ruotsinkielisten vika, mutta sielläkin ilmeisesti on ollut riittävästi kysyntää ruotsinkieliselle tarhalle. Tiedä sitten, onko siellä mahdollisuutta opiskella koko peruskoulua ruotsiksi, jatko- opinnoista puhumattakaan. En mitenkään näe, että ruotsinkieliset olisivat tässä mitenkään erityisasemassa. Niillä ruotsinkielisillä kouluilla, tarhoilla ja varuskunnilla jotka tällä hetkellä ovat olemassa on selvästi kysyntää. Eihän niitä tyhjillään seisoteta? Nämä ruotsinkieliset ei kuitenkaan katoa mihinkään, joten en ymmärrä miten säästyy verorahoja tai keneltä se on pois, että ruotsinkieliset opiskelevat ruotsiksi, eivätkä suomeksi. Mielestäni ahvenanmaalaisia ei pidä koko ajan sotkea manner-suomen asioihin, heillähän on autonomia, eikä ahvenanmaalaisten asiat kosketa millään lailla manner-suomessa asuvia suomenruotsalaisia. Koko ajanhan dragsvikin varuskunta on ollut tarkoitettu nimenomaan suomessa asuville suomenruotsalaisille, ei ahvenanmaalaisille. Kyllä siellä väkeä riittää ilman ahvenanmaalaisiakin.

ottakaa ensin tosiasioista selvää! aina nää samat jankutukset!!! opiskelkaa venäjää siellä itärajalla, kukaan ei teitä estä!! turussa ja helsingissä sopii ainkin osata ruotsia jos on palveluammatissa, kielilisää saa siitä =) ranskaa ja saksaa tarvitsee paljon vähemmän täällä..

ruotsinkielisten ei tarvitse aina osata suomea, jos on palveluammatissa? Käykää vaikka Pohjanmaan rannikolla, niin tajuatte tilanteen.

Saamelaisilla on mahdollisuus opiskella joitain aineita äidinkielellään, muttei kaikkea. Täysin saamenkielisiä kouluja ei Suomessa ole. Jatko-opiskelu on sitten vielä vaikeampaa, sillä heille ei ole kuin kourallinen tutkintoja omalla kielellä. Täysi saamenkielisyys on siis sula mahdottomuus. Sairaaloissa ei saamea tarvitse osata, eikä muissakaan palveluammateissa. Tulkkipalvelut ovat saatavissa. Miksei ruotsinkielisillekin voisi tarjota vain tulkin mahdollisuutta, kuten muillekin vähemmistöille?



Dragsvik on yksi kalleimmista varuskunnista ylläpitää. Miksi siitä ei leikattu, mutta halvemmista leikattiin? Saamenkielisillä ei varuskuntaa ole, mutta kaikki joutuvat asepalvelukseen VIERAALLA KIELELLÄ! iik...

Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa saamenkielinen opetus on mahdollista – laissa ei ole opetuksen järjestäjää sitovaa velvoitetta tämän opetuksen järjestämiseen. Saame äidinkielenä –oppiaineen opetukseen kuuluu myös suomen kielen opetusta. Lisäksi saamen kieltä opetetaan ensimmäisenä vieraana kielenä (vapaaehtoinen oppiaine) ja ylemmillä luokilla valinnaisaineena. Säännösten mukaan saamen kielen tulee olla valinnaisaineena sellaisissa kouluissa, joissa on saamelaisten kotiseutualueella asuvia oppilaita.

Saamea äidinkielekseen puhuvia on suomessa 3000. Eiköhän ole itsestään selvää, ettei saameksi voida tarjota samanlaisia mahdollisuuksia kun ei kielen puhujia ole riittävästi? Käytännössä se vaan on mahdotonta! Suomeruotsalaiset ovat täysin syyttömiä saamenkielen huonoon tarjontaan JA kysyntään. Ruotsiksi kuitenkin on olemassa jo toimivat järjestelmät, kunnat ja koulut. Pitäisikö niitä sitten karsia sillä perusteella, ettei niitä ole saameksi? Poistetaan samalla kaikki suomenkieliset koulut ja palvelut jotta nyt kaikki olisi tasavertaisempaa, kun ei saamelaisillakaan ole!

Kaksikielisen kunnan tunnistaa helpoiten siitä että katukyltit, virastojen nimet yms. ovat aina kahdella kielellä. Ensimmäisenä tulee se kieli mikä on kunnassa enemmistökielenä.

Eihän tuossa sanallakaan mainita pakkoruotsista yhtään mitään! Kyse on siitä, että kaksikielisissä kunnissa vähennetään tai poistetaan ruotsinkielisiä palveluja ja että palveluista tehdään kaksikielisiä, ei kahdella kielellä toimivia. Tällöinhän ruotsinkieliset eivät enää saa äidinkielellään esim. opiskella ja mielestäni KAKSIKIELISISSÄ kunnissa pitää olla siihen mahdollisuus! Ei tietenkään umpisuomalaisissa kunnissa. En nyt ymmärrä mikä tässä pännii jos suomenruotsalaisilta viedään mahdollisuus käyttää omaa kieltään? Kyseinen lehtiartikkeli ei koske suomenkielisiä millään tavalla.

Se oli vain esimerkki. Seuraapa kyseistä lehteä, niin siellä on päivästä toiseen kitinää mm. siitä, että pakkoruotsia ei saa poistaa.

Kommenttisi on muuten hyvä, mutta pitää muistaa, että virallisesti kaksikielinen kunta ei aina ole todellisuudessa kaksikielinen. Esim. Vantaalla (ruotsinkielisiä 2,9%) ei ole kohtuullista vaatia samaa kuin vaikkapa Vaasassa (24,4%).

Tuskin vantaata lasketaan kaksikieliseksi kunnaksi? Kyllähän Mikkelissäkin on muutamia suomenruotsalaisia, eikä se kunnasta kaksikielistä tee. Uskoisin kaksikielisillä kunnilla tarkoitettavan esim. Sipoon kaltaisia kuntia, joissa suhde on muistaakseni 51% suomenkielisiä ja 49% ruotsinkielisiä.

koulutus-, päivähoito, ym. palvelut järjestää kummallakin kielellä. Vantaa siis on virallisesti kaksikielinen kunta vaikka kaksikielisyys ei kunnan arjessa muuten juurikaan näy kuin suurena rahallisena menoeränä.

Ja jos kunta ei todellisuudessa ole kaksikielinen, tuskin sieltä myöskään löytyy näitä ruotsinkielisiä tarhoja ym. joita liitettäisiin suomenkielisiin tarhoihin?

koulutus-, päivähoito, ym. palvelut järjestää kummallakin kielellä. Vantaa siis on virallisesti kaksikielinen kunta vaikka kaksikielisyys ei kunnan arjessa muuten juurikaan näy kuin suurena rahallisena menoeränä.

Millä tapaa kaksikielisyys maksaa vantaalle? Mikä siinä on niin kallista?

Kiinnostaisi oikeasti nähdä jokin laskelma siitä, kuinka suuri rahareikä kaksikielisyys on kunnalle, ja missä vaiheessa se on kannattavaa. Kyllähän kaksikielisyys maksaa ihan samalla tavalla myös ruotsinkielisille kunnille...

Kiinnostaisi oikeasti nähdä jokin laskelma siitä, kuinka suuri rahareikä kaksikielisyys on kunnalle, ja missä vaiheessa se on kannattavaa. Kyllähän kaksikielisyys maksaa ihan samalla tavalla myös ruotsinkielisille kunnille...

Mitään laskelmia ei suostuta tekemään, koska ruotsin kieli saa maksaa mitä vaan. Esim. kun viimeksi laadittiin Freudenthal-mitalisti Lipposen johdolla uusi kielilaki (joka sisälsi suomenkielisille lisää velvoitteita ruotsinkieliseen palveluun) kustannuksia ei selvitetty lainkaan.

Muuten, Ruotsin poliitikot ovat todenneet, että Ruotsilla ei olisi ikinä varaa kaksikielisyyteen. Ei kai se ihan halpaa sitten ole...

Kiinnostaisi oikeasti nähdä jokin laskelma siitä, kuinka suuri rahareikä kaksikielisyys on kunnalle, ja missä vaiheessa se on kannattavaa. Kyllähän kaksikielisyys maksaa ihan samalla tavalla myös ruotsinkielisille kunnille...

Valtio maksaa kaksikielisille kunnille enemmän tukea kaksikielisyyden tuomien suurempien kustannusten vuoksi. Siis me jokainen maksamme veroistamme esim. Vantaan (2,9% ruotsinkielisiä) leikkikaksikielisyyden kustannukset.

sellaista, että kunta olisi kaksikielinen, jos vähemmistökieltä puhuu vähintään 20% väestöstä. Mikäli ruotsinkielisten absoluuttinen määrä kuitenkin on suuri kuten pääkaupunkiseudulla ja Turussa, voisi toimivat peruspalvelut kuten koulutus ja päivähoito, järjestää myös ruotsiksi (mutta kuitenkaan tiekyltit ym. eivät olisi kahdella kielellä).