Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Parisuhde ei vaan sovi mulle. En osaa elää parisuhteessa.

Vierailija
20.04.2012 |

Olen kohta 38v. enkä vielä kertaakaan elämässäni asunut kenenkään aikuisen kanssa sen jälkeen kun 16-vuotiaana lapsuudenkodistani lähdin.

En sopeudu parisuhteeseen, en osaa jakaa. Suhteita toki on ollut, mutta haluan olla talouteni ainoa aikuinen.

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
20.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

mistä tiedät jos et ole kokeillut?

Vierailija
2/7 |
20.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen asunut neljässä avoliitossa, kaikki menneet lopulta niin pieleen kuin voi. Sinkkuna olen onnellisin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
20.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitäs surullista siinä on, jos on itse tyytyväinen tilanteeseen...

Vierailija
4/7 |
20.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja sopeutumiskyvytön ja itsekäs ja ja ja.

En vaan tykkää tehdä kompromisseja enkä jakaa mitään.

Enkä luota kehenkään muuhun kuin itseeni.

Ja kyllästyn helposti ja haluan vaihtaa maisemaa.

Vierailija
5/7 |
20.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta eri syistä. Olen parisuhteessa ja meille on lapsikin tulossa, joten nyt ei enää paeta... :D Ennen lasta mietin toisinaan, että helpommalla pääsisi kun lähtisi vain. En osaa elää omaa elämääni kun olen jonkun kanssa, tuntuu että kaikki junnaa ja se oma persoonani jää jonnekin. En enää esim. kirjoita tai piirrä niin paljon kuin ennen ja muutenkin kaikki luovuus tuntuu kadonneen. Stressaan myös toisen osapuolen tekemisistä ja olen hirveän mustasukkainen. Mukavampaa on kun ei tarvitse huolehtia kenestäkään toisesta.



Toisaalta saan myös ihan uudenlaista läheisyyttä, saan purkaa tuntojani ja joku oikeasti välittää.

Vierailija
6/7 |
20.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tykkään olla ihan itsekseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
20.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta eri syistä. Olen parisuhteessa ja meille on lapsikin tulossa, joten nyt ei enää paeta... :D Ennen lasta mietin toisinaan, että helpommalla pääsisi kun lähtisi vain. En osaa elää omaa elämääni kun olen jonkun kanssa, tuntuu että kaikki junnaa ja se oma persoonani jää jonnekin. En enää esim. kirjoita tai piirrä niin paljon kuin ennen ja muutenkin kaikki luovuus tuntuu kadonneen. Stressaan myös toisen osapuolen tekemisistä ja olen hirveän mustasukkainen. Mukavampaa on kun ei tarvitse huolehtia kenestäkään toisesta.

Toisaalta saan myös ihan uudenlaista läheisyyttä, saan purkaa tuntojani ja joku oikeasti välittää.

mullekin käy usein parisuhteessa juuri noin, nykyään menee paremmin. Mutta ap:lle, voihan sitä olla parisuhteessa asumatta yhdessä, anna-leena härkönenkin on naimisissa ja asuu miehensä kanssa eri kaupungeissa, että ei sitä ole laissa määritelty että pitää sama huusholli jakaa..

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kahdeksan kolme