Äidit pikkulastenne kanssa, miksi näytätte kuin haamuilta?

että kaikki eivät ole luonnostaan kauniita. Miksi pitäisi olla? Sattuuko se sitten teitä silmään, jos näette ruman ihmisen vai mikä on ongelma? Kyllä varmaan ympärillä näkyy kaikkea paljon rumempaa kuin ruma ihminen, mikä hän nyt sitten kenenkin mielestä onkaan. Rumuus on muutenkin katsojan omassa silmässä.

mun mies ei kuljaile kadulla vaan tekee töitä. Miksi pitäisi kaunistautua muita miehiä varten?

niin en niitä halua senkään varjolla että olen tuore äiti. Kuorruttakaa te muut niillä "tiesmillä" myrkyillä ihohuokosenne, minä tiedän ettei meikkien mikrokemiallista tasoa ole millään tavalla tutkittu ja todettu turvalliseksi.

meikkaan vaan juhliin tai baariin mennessä. Arkena en oikeastaan ikinä. Enkä mielestäni ole mikään haamu.

ennen lapsia enkä meikkaa äitinäkään. Juhlatilaisuudet erikseen.



Syy on se että yksikään tuotesarja kuinka laadukas hyvänsä aiheuttaa pidempään käytettynä (siis jos meikkaan useampana päivänä peräkkäin) silmien punoitusta, ihon hilseilyä, ja silmäluomien turvotusta.



Että tosiaan oon kauniimpi ilman! =)

Se johtuu muutamasta jutusta:



- En näe sitä enää yhtä tärkeänä

- En näe siinä järkeä, kun en käy missään

- Ihoni on lasten saamisen jälkeen herkempi ja kärsii päivittäisestä meikkaamisesta

- Olen ajoittain hyvin väsynyt



Ennen lasten saamista ajattelin kuten ap, mutta nyt on maailma koulinut. Jonnekin erityiseen lähtiessä laittaudun kuitenkin. Perhekerhokin toimii tekosyynä näyttää ihmiseltä. Mutta koti-ruokakauppa -väliä hiihtäessä on viitsi vaivautua, pahoittelut niille joiden aivot siitä räjähtää.

Nykyään kun meikkaan harvoin, niin meikki tuntuu jotenkin epämiellyttävältä kasvoilla. Naama tuntuu likaiselta. En oikein enää osaa olla meikit naamassa, jos totta puhutaan. Olen lopettanut säännollisen meikkaamisen jo kauan ennen lapsia. Toiset tykkää puleerata, itse en siitä mitenkään nauti. Pakollinen paha, mikä täytyy tehdä joskus johonkin tilaisuuteen. Hiuksissa on väriä ja ne on siististi leikatut ja ripset ja kulmat on tummat luonnostaan, joten en näytä edes kovin paljon erilaisemmalta perusmeikissä. En vaan jaksa sitä. En usko että on miehellekkään mikään kynnyskysymys siinä kenen kanssa voi olla, aika luonnonlapsi olen ollut alusta asti.

Miksi ihmeessä rupeisin arkena meikkaamaan.. Juhlat on sit erikseen, tai saatan meikata jos mennään kyläilemään tms. Mieheni takia on ainakin turha meikata. Yleensäkin kun rupean meikkaamaan, niin mies vaan toteaa, et 'mitä sä turhaan meikkaat, kun näytät ilmankin hyvältä'.. :D Yleensä siis meikkaan täysin omaksi ilokseni, kun ei tuo mies siitä välitä kuitenkaan.. :P

koska hänellä on huono itsetunto.

Mieheni mielestä olen kaunis ilman meikkiä, mutta meikkaan silti joka päivä jos poistun kotoa. Musta on ihana näyttää hyvännäköiseltä vauvan äidiltä eikä väsyneeltä ja elähtäneeltä. Niin ja olen 4,5kk nyt heräillyt joka yö (1-5) kertaa ja joka aamu klo 6 noustaan ylös. Mutta kerkeän silti hyvin meikata aamupäivisin. Minäkin olen väsynyt, mutta miksi se väsymys pitäisi näkyä kasvoillani? On mukavaa olla vauvan kanssa kerhoissa ja olla se kaunis äiti. Mutta se on mulle ihan ok, jos joku ei halua meikata, mutta olen myös huomannut että moni jolla on hyvin nukkuvia vauvoja niin eivät äidit silti meikkaa ja ovat aika rumia haamuja, mutta se on niiden valinta. Ja eihän kaikki ole kauniita muutenkaan.

Mieheni mielestä olen kaunis ilman meikkiä, mutta meikkaan silti joka päivä jos poistun kotoa. Musta on ihana näyttää hyvännäköiseltä vauvan äidiltä eikä väsyneeltä ja elähtäneeltä. Niin ja olen 4,5kk nyt heräillyt joka yö (1-5) kertaa ja joka aamu klo 6 noustaan ylös. Mutta kerkeän silti hyvin meikata aamupäivisin. Minäkin olen väsynyt, mutta miksi se väsymys pitäisi näkyä kasvoillani? On mukavaa olla vauvan kanssa kerhoissa ja olla se kaunis äiti. Mutta se on mulle ihan ok, jos joku ei halua meikata, mutta olen myös huomannut että moni jolla on hyvin nukkuvia vauvoja niin eivät äidit silti meikkaa ja ovat aika rumia haamuja, mutta se on niiden valinta. Ja eihän kaikki ole kauniita muutenkaan.

Niin no toisinaan tulee katsottua jotain muuta äitiä, että onpas hän hyvän näköinen. Sitten tulee vaan mieleen se kuinka hän on peilin edessä joutunut laittamaan hiukset ja sitten vielä meikkaamaan ja siihen se ajatus sitten pysähtyykin. En vain itse viitsi, en nauti siitä laittautumisesta yhtään eikä se saa oloani sen kummemmaksi. On mukava kun ei tarvitse tapella peilin edessä aamuisin.