Lue keskustelun säännöt.
Koulukiusaaminen kannattaa
16.01.2014 |
sain äskettäin tietää, miten kouluaikaisilla (lukio) kiusaajilla menee tänään, olemme vielä alle kolmekymppisiä. Yksi on erittäin arvostetussa ammatissa, valmistunut vuosikurssin parhaalla opintomenestyksellä. Hyvät tulot, kaunis vaimo ja lapsia. Toisella on useampi yliopistotutkinto, asuu eliittialueella pääkaupunkiseudulla, uraohjus.Kolmas on pian tohtorintutkinnon suorittanut, tosin tulot varmaan alle keskitason, kihloissa sekin, valmistui ajallaan, vaikka vietti myös hupaisaa opiskelijaelämää.
Entäs kiusatut? Yhdestä ei ole kuultu vuosiin mitään, liekö tehnyt itsemurhan. Toinen on vielä ilman mitään tutkintoa, vuosia terapiassa ja mielialalääkkeillä, kallis yksityinen terapia on vienyt liki vararikkoon. Sairastaa paniikkihäiriötä. Kolmannesta ei myöskään kuultu juuri mitään, mutta ilmeisesti pysyvästi työkyvytön kiusaamisen aiheuttamien traumojen vuoksi.
kaikki edellämainitut menestyivät yli keskitason koulussa, tosin yksi kiusatuista oireili jo lukioaikana, oli paljon poissaoloja.
muut saman luokka-asteen opiskelijat menestyneet keskinkertaisesti. Taidan opettaa lapseni tarkoituksella taitavaksi manipuloijaksi ja kiusaajaksi. Toivottavasti kiusaa vaikka niitä kiusaajien lapsia.
Jouduin myös itse lukiossa kiusatuksi, vasta nyt olen päässyt pahimman yli. Opinnot yhä pahasti kesken, terapiaa vuosikaudet ja ahdistuneisuutta. Häpesin ja peittelin kehoani vuosikaudet peittävillä vaatteilla, sillä kiusaaminen kohdistui kehoni arvosteluun ja oli luonteeltaan myös seksuaalissävytteistä. Ennuste on, että en ikinä toivu täysin, mutta olen sentään työkykyinen. En pysty ehkä ikinä kohtaamaan ahdistumatta pahoin ketään noista vanhoista koulukiusaajista. En voi antaa anteeksi ikinä, lukiossa kiusaajat jatkoivAt toimintaansa vielä täysi-ikäisenäkin. Yo-juhlien harjotuksissakin annettiin suoraan ymmärtää, että me kiusatut emme olleet tervetulleita.
Kommentit (147)
Meillä ei (onneksi) taas mennyt noin.
Yksi kiusaaja ihan perus-AMK-tutkinnon tehnyt.
Toinen kiusaaja taas amiksen juuri ja juuri luisteli läpi, nykyään niin hirveän näköinen, että veikkaan päihdeongelmaa.
Kolmas taas luisunut huume-vankila-kierteeseen.
Onnistuin pääsemään työllä ja vaivalla kiusaamisen yli ja työskentelen yhdellä noista yllä luetelluista statusaloista, tohtorin tutkinto taskussa ja ihana, rakas ja hyvä mies rinnalla. Olen onnistunut ulkonäöstänikin pitämään huolta eli ns. fyysisestikin olen ihan hyvässä kuosissa. Ja voin sanoa, että hymyilyttää mennä kesällä luokkakokoukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
menneisyydelle ei voi mitään, mutta sille voi antaako tapahtuneiden asioiden painaa itsensä yhä alas - sehän on tavallaan voitto kiusaajille yhä.
Sen sijaan jos alkaisikin toteuttaa unelmiaan, uhallakin, päättäisi olla onnellinen.......
Paljon tsemppiä yhä kokemustensa kanssa painiville! Jonain päivänä olette niistä vahvempia, itsensä kanssa onnellisia.
[quote author="Vierailija" time="03.05.2014 klo 18:31"]
[quote author="Vierailija" time="16.01.2014 klo 18:30"]
Kiusaamisen takia minusta tuli yksi näistä nuorista eläkeläisistä jo 25-vuotiaana. Olen myös syrjäytynyt ja yksinäinen. En ole koskaan seurustellut. Itsetuntoni murennettiin palasiksi jo ensimmäisinä kouluvuosina. Kiusaamista jatkui koko peruskoulun ajan... Itseään niskasta kiinni ottaminen ei enää ollut/ole mahdollista. Minulla on vaikeita psyykkisiä ongelmia, joihin eivät edes lääkkeet ole tuoneet helpostusta. Olin siis kiusattu. Onko minussa jokin vik, kun en siitä huolimatta menestynyt?
[/quote]
Miten voidaan todeta, että kaikki tuo on johtunut vain kiusaamisesta? Helpompi on tietysti sinulle laittaa kaikki kiusaamisen ja muiden syyksi, mutta valitettavasti ihan muissakin eliöpopulaatioissa menestyvemmät menestyvät ja muut ovat muuta. Miksi ihminen olisi poikkeus?
[/quote]
Ihmisellä se napsahtaa omaan nilkkaan takaisin yhteiskunnan kautta.Nimittäin me veronmaksajat maksellaan ne kiusaajien tuotokset: työkyvyttömyyseläkkeet, terapiat,masennuslääkkeet ja kuntoutukset ym. Ei paljoa naurata kun itse on maksajana.Psykopaatteja varmaan naurattaa...
Minä olin niiden kanssa kuusi vuotta ja kävin koulukuraattorilla, terapiassa ja joissain keskusteluissa ja mikään ei auttanut... Nelos luokalla lyötiin, ja oli silmä mustana... Vitos luokalla tönäistiin, kaaduin, kaatumisen takia en voinut kävellä koko loppu päivänä ja kivun takia piti lähteä pari kertaa kesken päivää kotiin. Ja yllätys yllätys, minua lyötiin uudestaan ja verta tuli nenästä. Opettajat ovat siinä koulussa täysin toivottomia. Voi kun olisin lyönyt takaisin. Olen vielä alaikäinene ja pelkään mennä välillä ulos, jos minua kiusataan. Ja entäs sen luokan tytöt? Levittivät minusta valheita ja kiusasivat ja sanoivat sairaaksi... Ok... Ja entä pojat? Hmm... Eräs ärsytti ja sen semmosta, niin otin hupparista kiinni ja paiskasin pulpettiin. Sanoin vanhemmille "Nyt riitti, minä en mene kouluun!" Ja niin minä vaihdoin koulua.
[quote author="Vierailija" time="16.01.2014 klo 18:46"]
No minun yläasteaikaiset kiusaajani ovat käyneet vain jonkun amiksen autoalantutkinnon, ja itse olen sentään käynyt lukion ja opiskelen parhaillaan AMK:ssa, suunnitelmissa myös joku yliopistotutkinto kunhan vain keksin että mikä minua eniten kiinnostaa.
Että kuka on pärjännyt ja kuka ei. Toki itse olen erittäin vahva luonne ja persoona joka varmasti onkin ollut osasyynä kiusaamiseeni.
[/quote] Mikähän amiksen autoalassa on vikana?? Lapsellista kirjoittamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelen aina, kun ihmiset tietävät niin tarkasti entisten koulukavereidensa elämänkulun. Itse en ole vanhoihin ala- enkä yläasteen luokkakavereihin enkä lukioaikojen ikäryhmäläisiin törmännyt kuin muutamaan ohimennen kadulla ja yliopistolla, enkä suurinta osaa edes tunnistaisi jos heidät näkisin. Ei ole aavistustakaan, mitä kukin tekee elämässään, eikä kyllä kiinnostakaan.
ainakaan jotkut vanhat kiusaajani eivät ole unohtaneet minua ja tuskin täysi-ikäisenä tehdyt teot täysin ovat päässeet unohtumaan. Kukaan heistä ei kuitenkaan ole pahoitellut tekojaan millään tavoin. päin vastoin sama alentava asenne jatkuu yhä, sentään ulkomuotoa ei enää avoimesti arvostella kohdatessa. Olen onneksi ollut myös psyykkisesti suhteellisen kestävä, moni samoilla taustoilla päätyisi varmaan johonkin laitokseen hoitoon tai tekisi itsarin. -AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rikosvastuun alaikärajaa pitäisi alentaa vuodella tai kahdella, psyykkinen kiusaaminen selvemmin rikoslain muutoksella rikokseksi, koulukiusaajille lähestymiskieltoa ja koulunvaihto, tietoonsa tulleelle kiusaamiselle puuttumattomille opettajille syytteet avunannosta rikokseen.
Ap, miksi ajattelet, että elämässä menestymisellä olisi mitään yhteyttä kiusaamiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähettäkää tämä eduskuntaan. Poliittisten päättäjien olisi oikeasti tehtävä asialle jotain!
Nimenomaan ne kiusaajat, jotka olivat parhaita manipuloijia, viattomuuden esittäjiä ja nimenomaan psykologisin keinoin kiusaavia, menee nykyään todella hyvin. Niillä taas, jotka vain tekivät jotain fyysistä tai haukkuivat jollain mielikuvituksettomalla nimellä, ei niinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.01.2014 klo 19:16"]
Ap, miksi ajattelet, että elämässä menestymisellä olisi mitään yhteyttä kiusaamiseen?
[/quote]
sillä on tutkimuksen mukaan vahvat yhteydet. mm. psyykkinen terveys ja siihen liittyen itsetunto ovat ratkaisevia elämässä menestymiseen suhteen. Psykologisissa tutkimuksissa ns. sosiaalisesti suosittujen kiusaajien itsetunnon on havaittu vahvistuvan kiusaamisen seurauksena, kiusattujen itsetunto taas romahtaa. Tietysti pitkään kiusatut ovat myös usein psyykkisesti vahingoittuneita. Psykiatrisesta sairaat ovat tutkitusti köyhimpiä, yksinäisempiä, alemman koulutettuja, psyykkiset sairaudet altistavat fyysisille sairauksille jne. Tämä on aika itsestäänselvyys. Yksilötasolla on tietysti poikkeuksia suuntaan ja toiseen, onneksi. -AP
Ei kannata ap vetää lopullisia johtopäätöksiä sun kiusaajien vuoksi, en etenkään suosittele ehdottamaasi kasvatusta lapsiasi kohtaan...
Mutta, voihan näitä tarinoita kertoa itse kukin, mun toinen kiusaaja on onnellisesti ison perheen äiti, duunari itse, mutta mies tekee rahaa, ovat hyvin onnellisia, perhekeskeisiä. En tiedä, kuinka tämä nainen muistaa mua satuttaneensa. Se toinen kiusaaja, siitä ei ole kukaan kuullut vuosiin mitään, taisi lähteä Tanskaan ja sen koommin ei kukaan tiedä mitään.
Kiusaajat ovat erilaisia, osa on taitavia, he pärjäävät, suuri osa heistä on heikkoja, ja eivät ikinä tule pärjäämään elämässään hyvin, paitsi korkeintaan omasta mielestään ja samoin ajattelevista kavereistaan... Väliin mahtuu kaikkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän se kiusaaminen ole tehnyt heistä menestyneitä vaan äly ja lahjakkuus ja työnteko ja kenties sopiva perhetausta, kiusaamiseen on sitten taas johtanut joku häiriö päässä- eiväthän kaikki sosiaalisesti älykkäät ja sellaiset, jotka kykenisivät kiusaamaan, suinkaan kiusaa. Kyllä minunkin kouluaikojen kiusaajat voi jakaa niihin huonoista perheistä tuleviin aggressiivisiin mutta tyhmiin kiusaajiin, jotka päätyvät huumeisiin tms ja niihin suosittuihin ja menestyviin sosiaalisiin vittuilijoihin jotka menestyvät myöhemminkin.
^ no en ole väittänytkään kenenkään menestyvän kiusaamisen ansiosta. On kuitenkin ihan selvää, että kiusattujen "huono" myöhempi menestys liittyy psyykkisiin traumoihin. Ja kuten sanottu kiusaajat saavat itsetuntoa kiusaamisesta, tämä on siis ihan tutkittu tosiasia. Hyvä itsetunto on aika ratkaiseva juttu elämässä. Se ruokkii tietynlaista myönteistä kierrettä...itse taas voin saavuttaa enää korkeintaan kohtalaisen itsetunnon, vuodet terapiassa ja yliopisto-opinnot tukevat, mutta eivät korjaa vaurioita. Heikko itsetunto, esiintymisjännitys, sosiaalinen jännitys, univaikeudet ym. taas heikentävät väkisinkin suoriutumista työelämässä. Tämä on täysi fakta.
niin ja lisäksi olen tehnyt hirvittävän työn pysyäkseni elämässä kiinni, terveenä ja jotakuinkin järjissään, sinnitellyt satojen eurojen terapialaskujen kanssa opiskelijana jne. olen tehnyt välillä kahta työtä samanaikaisesti rahoittaakseni terapiani, ilman sitä en ole olisi enää elossa. Täytyy olla vähän naiivi, jos uskoo lähinnä ahkeruuden ratkaisevan elämänkohtalon. -AP
Itse taas uskon, että kiusaajat ovat keskimäärin enemmän näitä matalimman koulutettuja. Perustuu ihan empiiriseen havainnointiin.
Meidän luokalla peruskoulussa oli kaksi lasta, joita kiusattiin tosi paljon, minä ja eräs poika. Kas kummaa, me molemmat olemme ainoat luokaltamme, jotka menimme yliopistoon. Kiusaajat menivät kaikki ammattikouluun, joista ehkä puolet ikinä valmistui edes sieltä. Kaikki nykyään työttömiä, yh-äitejä tai tavallisia duunareita, ei yhtäkään alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittanutta. Kaikki kiusaajat yläasteellakin (eivät kaikki siis kiusanneet minua mutta muita), joita on monta tusinaa, ei yksikään ole suorittanut korkeakoulututkintoa tai olisi edes korkeapalkkaisessa tai johtaja-asemassa työssään.
Myöskään yliopistoaikana tutustuin moniin ihmisiin, ja monien kanssa keskustelimme siitä, miten juuri heitä oli kiusattu. Ihan selkeästi pystyi havaitsemaan, että yliopistossa opiskelijoista enemmistö oli entisiä kiusattuja, kuin kiusaajia.
Yliopistossa on paljon kiusattuja, mutta myös entisiä kiusaajia (joista osa kiusaa yliopistossa ja työelämässäkin). Varmaan kovat alat, tuotantotalous, kauppatieteet, oikis, lääkis ym. vetää niitä puoleensa. Kiusatuista taas tulee useammin köyhiä luonnontieteilijöitä ja humanisteja. Ps. onkohan se Alexander Stubb huomenna ilmoittautumassa europarlamenttivaaleihin vai komissaariksi?
[quote author="Vierailija" time="16.01.2014 klo 19:59"]
niin ja lisäksi olen tehnyt hirvittävän työn pysyäkseni elämässä kiinni, terveenä ja jotakuinkin järjissään, sinnitellyt satojen eurojen terapialaskujen kanssa opiskelijana jne. olen tehnyt välillä kahta työtä samanaikaisesti rahoittaakseni terapiani, ilman sitä en ole olisi enää elossa. Täytyy olla vähän naiivi, jos uskoo lähinnä ahkeruuden ratkaisevan elämänkohtalon. -AP
[/quote]
Mutta OT, ei kaikki kiusatut kärsi noin isosti kuin sinä, moni meistä kiusatuista hengittelee ja elää ihan ok kriisien jälkeen, ilman että tarvii köyhästä kukkarosta kuluttaa.
Eli henkinen voimavara ei ole sama kaikilla, se on faktaa. Maksaa toipuakseen tai ei, onneksi suuri osa meistä pääsee halvalla rahan suhteen, jos tietää mistä apua hakee.
[quote author="Vierailija" time="16.01.2014 klo 19:12"]
Rikosvastuun alaikärajaa pitäisi alentaa vuodella tai kahdella, psyykkinen kiusaaminen selvemmin rikoslain muutoksella rikokseksi, koulukiusaajille lähestymiskieltoa ja koulunvaihto, tietoonsa tulleelle kiusaamiselle puuttumattomille opettajille syytteet avunannosta rikokseen.
[/quote]
Tehkää tästä kansalaisaloite niin osallistutaan!