Lue keskustelun säännöt.
Olen 17v tyttö ja minulla on halvaantunut isä, haluatko kysyä jotain?
Kommentit (42)
Ensimmäiseen kysymykseen en kommentoi ja toiseen voin ilomielin vastata etten polta. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä meillä kaikki tällä hetkellä hyvin on, tosin onhan sitä vastoinkäymisiä ollut.
Toivosin että kysymysten taso ois vähän antosempaa... noh, mut täällä on varmaan tällä hetkellä vaan linjoilla jotain siiderivalas äitejä kännipäissään .. tylsyyttänihän toki minäkin tänne tämmöisen tein, et jos jotain kiinostais tietää miltä tuntuu olla halvaantuneen vanhemman lapsi
Ehkä huomenna päivällä kysymysten taso on sit antosempaa, jos tästä aiheesta ollaan nyt ylipäätään kiinostuneita saas nähdä :)
Töissä ollaan ja ihan normaalipainoinen. Lapsiakaan ei vielä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auto-onnettomuudessa.
Mun isä oli 23-vuotias kun minä synnyin, joten tuolloin elettiin siis vuotta -02 ja minä olin eka luokkalainen.
Joten halvaantumisesta tulee tänä vuonna 10-vuotta täyteen.
Sanassa "kiinnostaa" on kaksi n-kirjainta. Olen huomannut, että Demissä se kirjoitetaan yhdellä. Ooppa tarkkana sen kanssa, niin ei tule yo-kirjoituksissa mokia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minunkin isäni oli onnettomuudessa juuri ennen kuin menin ekalle. Oli vähällä halvaantua ja oli puoli vuotta pyörätuolissa. Olipahan joku kotona odottamassa pientä koululaista kotiin, heh.
Miten paha sun isäsi halvaus on?
Muuten vaan oon tottunu kirjottamaan sen nyt noin.
Harmi vaan ettei musta ole myöskään ylioppilasta tulossa
Edelleen ois kiva jos sit pysyttäs aiheessa jos haluatte kysellä jotain, herjoihin mä en nimittäin vastaa enää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikävää, että isällesi kävi huonosti mutta onneksi hän on elossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
järjestetty? Äitisi/yhteiskunnan hoitaja? Kotona?
Miten on asia vaikuttanut sinuun eli onko ajattelutapasi mielestäsi toinen, kuin muilla ikäisilläsi?
Voiko halvaus olla hyvä vai paha laatuaan? Okei nyt mä oon ilkeä.
että onko kyseessä neliraajahalvaus vai esim. vyötäröstä alaspäin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten tuossa jo mainitsin, niin isäni oli 23-vuotias ja äitini oli huomattavasti nuorempi, äitini oli vain 18-vuotias kun minä synnyin.
No äitini ja isäni liitto oli ihan onnellinen, he alkoivat seurustelemaan joskus silloin kun äitini oli 15v ja isäni 20v, isä oli ensimmäinen ihminen sitä paitsi kenen kanssa äitini oli edes seksiä harrastanut...
Mut sit kun isä halvaantui kolmekymppisenä ja äiti oli 25v, niin se ei kestäny vaan sitä tilannetta. Yritti ne joku puoli vuotta yhdessä kituutella, mut sit äitini oli semmonen et rupes vaan raivoomaan ettei se jaksa kuulemma tollasen vammasen mulkun kanssa asua ja petti isää, sit nosti kytkintä ja lähti menemään, joten äitiäni en ole sen jälkeen nähnyt kun olin 7 ja kuullut edes hänestä mitään, tai isovanhemmistanikaan siltä puolelta
Sen vaan tiedän että hän kai asuu Turussa, tai sinne ainakin muutti sillon sen uuden ukon perässä. Me jäätiin isän kanssa asumaan tänne Kuopioon. Onneks on tarpeeks kaukana meistä se akka, huh!
No isäni siis halvaantui lantiosta alaspäin. Sillon kun isä oli kuntoutuksessa, niin mun isovanhemmat huolehti musta. Kuntoutuksen jälkeen isästä tuli ihan omatoiminen ja hyvin ollaan kahdelleen pärjäilty meidän rivitalo kolmiossa :)
Tosin nyt viime vuonna isä tapasi sen uuden naisystävän, et se asuu nyt täällä ja on isää muutaman vuoden nuorempi, sillä on itsellään edellisestä liitosta 4-vuotias poika, joka on todella rakas mulle vaikkei biologinen pikkuveikka olekkaan
En tiedä onko se kypsempi kuin muilla, joskus olen saanut kyllä kuulla että olisin kypsemmän oloinen kuin muut oman ikäiseni. :) mut emmä siitä sen suurempaa numeroa ole tehnyt, enkä lähde tollasella kehulla leveilemään, tyhmähän mä silloin vaan olisin!
Mut tottakai kun on tapahtunu kuitenki kaikkee tollasta traagista, et äiti oli vähän no mitenkä sen nyt sanois... ei kovin äidillinen. Sillon kun sai mut 18-vuotiaana, ei oikeen huolehtinut musta yhtään, luuhas missä luuhas. Sit parikymppisenä tuli päälle tämä vaihe " tää on mun lapsi, painu v*ttuun siit!! anna mun hoitaa mun oma lapsi!! " eli sit mun kasvattaminen kuulemma kiinostikin. Itsellä tosin ei ole mitään muistikuvia noista ajoista kun olin vaan 2v. Mut oli se sit lähes loppuajan ihan ok äiti. Mut semmonen rööki pelle, joka vklp kännäs himassa tai jotain ja ammatiltaan vaan joku tarjoilija pubissa.
Mut kuitenki kun mun isä on mulle tosi rakas ja meillä on sika hyvät välit ja sit isovanhemmat on ollu kanssa tosi läheisiä ja nyt toi isän uus nainen ja sen poika + et on mukavia kavereita, niin oon loppujen lopuks saanu mielestäni ihan onnellisen pohjan elämälleni!
Ja tosiaan, oon onnellisempi kuin mistään siitä et isäni on elossa... kiitän siitä joka ikinen päivä
ap olet juonut ja paljonko painat?
Painan 50-53kg, mut se tuskin oli nyt oleellista
Painan 50-53kg, mut se tuskin oli nyt oleellista
vastaajien promilletaso ja vyötärönympärysmitta.
Ethän polta tupakkaa?