Loppuraskaus kesällä ja ihmisten suhtautuminen...
Olen ekaa kertaa raskaana joten en yhtään tiedä millainen olo minulla mahdollisesti on raskausviikoilla 30-40 (nyt rv 23 olo on kaikin puolin hyvä), mutta tuttavien mielestä en saisi sopia mitään matkoja tai kauempaa kotoa olevia tapaamisia tuolle ajalle, koska olo on kuitenkin niin karsea, ettei esim. autossa pysty olemaan pidempää aikaa. Lisäksi kauhistellaan, kun kesällä on niin kamalaa olla viimisillään raskaana kun on turvotusta ja kuuma ja kaikkea...
Olenko jotenkin naiivi, kun yritän löytää hyviä puolia siitä että loppuraskaus osuu kesään (ei tarvi miettiä mahtuvatko toppavaatteet päälle kun voi hippaloida vähissä vaatteissa, kun äitiysloma alkaa on aikaa tehdä kaikkea mukavaa, esim. käydä torikahveilla, rannalla jne. mitä talvella ei voisi tehdä jne)? Onko kaikilla aina ja ehdottomasti loppuraskaudessa niin kamala olo, ettei mitään tuollaista voi kuvitellakaan tekevänsä, vaan täytyy vaan maata tuskissaan kotona 10 viikkoa synnytystä odottaen? Olemme suunnitelleet pientä matkaa kun olen rv 30-32 ja olen ajatellut että perun matkan sitten jos en pystykään lähtemään, mutta onko ihan turha edes kuvitella olevansa tuolloin matkustuskunnossa (tätä mieltä ovat ystäväni)? Neuvolan terkka kuitenkin sanoi, että tuohon aikaan voisi ihan hyvin sielä matkustaa, jos supistuksia ei ole.
Mielipiteitä?
Kommentit (36)
Mä nyt en ollut ihan viimeisilläni kesällä. Laskettu aika oli syyskuun lopulla. Mulla oli tosi helppo raskaus, ei mitään ongelmia tehdä asioita.
Turvotusta kyllä oli, mutta ei mun sen takia tarvinnut kotona maata, käytiin mökillä jne. Ihan normaalisti elin. Tosi iso maha mulla kyllä oli heti rv 20+ lähtien.Ihan turhaa kuunnella tommosia höpötyksiä. Ihan vaan sovit menoja ja jos tuntuu siltä, ettet pystykään lähtemään niin sitten vain jätät menemättä. Kyllä ihmiset varmasti ymmärtää.
Synnytin 25.9. 40+3 ja voin tosi hyvin ihan sinne asti, autoilin ja vähän jopa pyöräilin.
Itselläni oli loppuraskaus kesällä ja ihanaa odotusta oli. :) Mulla tosin oli ihan järkyttävät turvotukset ja helteet tuskin paransi asiaa, mutta turvotus nyt ei ole mikään maailmanloppu ja iloitsin kyllä raskaudestani ja ylpeänä esittelin isoa mahaani. Kävin myös paljon uimassa. Ja itse ainakin kävin mökillä, vaikka sinne on pitkä ajomatka ja hyvin meni. Kuuntele omaa vointiasi ja tee sen mukaan.
eikä mielestäni ollut sen "kamalampaa" loppuraskautta kuin lokakuista esikoista odottaessani. Voin todella hyvin. Pari päivää ennen synnytystä alkoi turvotus. Autossa en mielelläni toisen raskauden lopussa istunut pitempiä aikoja, sillä vauva painoi joitain valtimoita ja minua alkoi usein pyörryttää autossa. Mutta sekään ei siis ollut helteiden syy millään lailla:)
tuollainen olo raskauden aikana, siis ei mitään oireita ja raskauden huomasi vain mahan kasvusta. Ja olin viikon kaupunkilomalla just about rv 27. Siis suosittelen ja uskon että jaksat! :) Varsinkin kannattaa nyt matkustella ja olla kaverien kanssa, kun sitten ei vähään aikaan pääse yhtä vapaasti menemään.
ja olo on täysin normaali, ihan ku ei raskaana oliskaan :) Maha on tosi pieni vielä, tiivis kova kumpu alavatsalla. Milläköhän raskausviikolla maha alkaa yleensä huomattavasti haitata tekemisiä, esim. reipasta kävelyä? Olen lähdössä viikonloppumatkalle Eurooppaan rv 27, pysynköhän silloin vielä kavereiden perässä? :) Siihen on enää 4 viikkoa, ja jotenkin on vaikea uskoa, että olo muuttuisi dramaattisesti huonommaksi ennen sitä, ainakin toivon ettei muutu!
ap
tuollainen olo raskauden aikana, siis ei mitään oireita ja raskauden huomasi vain mahan kasvusta. Ja olin viikon kaupunkilomalla just about rv 27. Siis suosittelen ja uskon että jaksat! :) Varsinkin kannattaa nyt matkustella ja olla kaverien kanssa, kun sitten ei vähään aikaan pääse yhtä vapaasti menemään.
ja olo on täysin normaali, ihan ku ei raskaana oliskaan :) Maha on tosi pieni vielä, tiivis kova kumpu alavatsalla. Milläköhän raskausviikolla maha alkaa yleensä huomattavasti haitata tekemisiä, esim. reipasta kävelyä? Olen lähdössä viikonloppumatkalle Eurooppaan rv 27, pysynköhän silloin vielä kavereiden perässä? :) Siihen on enää 4 viikkoa, ja jotenkin on vaikea uskoa, että olo muuttuisi dramaattisesti huonommaksi ennen sitä, ainakin toivon ettei muutu!
ap
voit mielestäni todellakin matkustaa, mikäli raskaus on sujunut normaalisti. On toki yksilöllistä, mutta itselläni on mahakin alkanut kunnolla pömpöttää vasta noilla viikoilla, eikä ole siis ollut tiellä tai hidastamassa tahtia tuossa vaiheessa. Sanoisin, että melkein raskauden parasta aikaa noi viikot:)
Suurimman osan raskautta olin erittäin hyvässä voinnissa. Sitten yhtäkkiä rv 30 jälkeen toinen lonkka tuli niin kipeäksi, että käveleminen oli erittäin kivuliasta. Muutos tapahtui kirjaimellisesti yhdessä yössä. Ja sitten jo synnytinkin melkein kaksi kuukautta etuajassa, eli varsinaista loppuraskautta en päässyt edes kokemaan.
Opetti ainakin sen, että raskaudessa ei kannata kauheasti suunnitella, vaan on elettävä kunkin hetken voinnin mukaan.
eli olin viimeisilläni todella kuumaan aikaan. Olo olo todella tukala erinnäisistä syistä johtuen, ja siksi autossa istuminen oli lempipuuhaani! Siis oloni oli tosiaan paras mahdollinen autossa mukavan asennon ja ilmastoinnin vuoksi.
Reissassimmekin ihan loppusuorallakin vielä satojen kilometrien matkoja.
Eipä sitä kukaan tiedä, mikä tuntuu silloin hyvältä ja mikä ei. Ilman ennakkoluuloja kannattaa siis suunnitella, mutta tosiaan peruutusmahdollisuudella.
on tapana kaivaa kaikesta huonot puolet, oli tilanne mikä tahansa. Onneksi et itse kuulu heihin =).
Oma vointi oli koko raskauden tosi hyvä. Jos kaikki sujuu ok, ei raskaus ole sairaus vaan normaalitila, enkä itse ainakaan lähtökohtaisesti laittaisi elämää hyllylle sen ajaksi. Eri juttu jos sitten vaivoja ja tukaluutta alkaa tulla, niin hyvä olla joustavuutta tarvittaessa muuttaa tehtyjä suunnitelmia.
ja silloin oli kyllä ihan mielettömät helteet koko kesän, oikeastaan pitkälle syyskuun puolelle. Mua ne helteet ei häirinneet mitenkään, päinvastoin. Mutta täytyy sanoa, ettei heinäkuinen kesälomareissu autossa istumisineen enää ollut mitään herkkua. Ja minä olin kuitenkin lieviä lonkka- ja selkäkipuja lukuunottamatta tosi hyvässä kunnossa loppuun saakka. Paikallaan istuminen pitempiä aikoja vain tuotti tuskaa. Ja vessahätä oli ihan alvariinsa.
kun monet aina kertoo juuri ne hankalimmat asiat.
Eli älä ota kuuleviin korviinkaan. Nauti vaan kesästä ja matkustele varsinkin kun olet valmis perumaan reissut olotilan mukaan.
Mun kaikki kolme lasta on syntyneet kesällä (yksi kesä ja kaksi heinäkuussa) ja seuraavakin suunnitteilla juuri niin että ehkä mahdollisesti kesällä syntyisi. Onhan se kuuma ja ehkä enemmän turvottaa mutta varsinkin pukeutumisen kannalta kesä on hyvä aika synnyttää ja kun vauvankin kanssa voi mennä heti ulos.
Joka raskaus on tosiaankin erilainen eikä ikinä voi tietää millainen juuri itselle sattuu kohdalle.
Hyvää loppuodotusta.
Itsellä on 3kesä vauvaa! eikä se mun mielestä ole sen tukalampaa kuin talvelakaan? tai oikeastaan helpompaa se kesällä on, ku ei tarvii nii paljon vaatteita tunkea päälle, kuin talvella! nyt taas heinävauva syntymässä, ja en kyllä ihan vielä uskalla ajatella kesälomaa...mutta ei raskaus ole estänyt ennenkään lomailua!
Nauti raskaudestasi!!!
niin se, kuinka jotkut on niiiiiiin "sairaita" ja tuskaisia raskaana ollessaan. Koko ajan pitää huokailla ja hieroa sitä vatsaa jnejne. Ja nyt tulee pitkä lista kuinka "olisit onnellinen kun sulla ei ollut sitä ja tätä jne" mutta oikeasti, tosi monella kyse on jostain ihmeellisestä huomionhausta. Toki välillä nahka kiristää ja jos vauva painaa johonkin kohtaa, se voi kivistää, mutta ei sitä tarvitse koko ajan tuoda esiin. Puppupuhetta, että kuumalla olisi juuri sen kummempaa kuin tavallisella lihavalla ihmisellä, ei mitään ylitsepääsemätöntä. Jatka vaan ap samalla asenteella, jos jotain vaivaa tulee niin sitten tulee.Todennäköisesti selviät hyvin kun pidät kiinni terveellisistä elämäntavoista edes pääpiirteittäin.
ja minusta se oli paljon miellyttävämpää kesällä olla loppuraskaus kuin talvella. Oli ihanaa olla vaan hellemekot päällä, uikkareissa, syödä jätskiä, tehdä pitkiä pyörälenkkejä. Me käytiin mökkeilemässä vielä kun oli rv 37. Vauvan kanssa oli helppoa, kun pääsi heti ulkoilemaan, eikä tarvinu kököttää sisällä useampaa viikkoa. Ja jälkivuodon kanssa oli helpompaa, kun laitto vaan kevyen hameen päälle, eikä tarvinnut montaa kerrosta housuja pukea. Join vaan tosi paljon vettä ja ananasmehua, sekä liikuin paljo niin että liika turvotus pysyis poissa.
Miksi edes kuuntelet niitä? Kautta aikojen vauvoja on syntynyt niin helteellä kuin paukkupakkasilla, ja aina on selvitty.
Kuuntelet omaa vointiasi, ja toimit just sen mukaisesti. Lähdet matkalle, jos huvittaa ja jaksat.
Terv. äiti, jolla on kevät-, kesä- ja loppusyksyn lapset.
Maha on iso, ollut jo pitkään. Haittaa kumartelua, kenkien laittamista, pukemista. Mutta ei se estä mua kävelemästä hurjaa vauhtia :) Kunto ennen raskautta oli hyvä ja olen pyrkinyt liikkumaan koko ajan aktiivisesti, joten mahan tiellä olemisen lisäksi muuta fyysistä kremppaa ei ole.
Mulla on ollut aikaisempien lasten lasketut ajat syksyllä, joten olen ollut kaksi kesää enemmän tai vähemmän raskaana. Mulla on taipumus kerätä nestettä ja kesähelteet tietysti tätä ongelmaa lisää. Lisäksi verenpaineet on nousseet helteillä ja olo on ollut tukala. Mutta ei siis mitään oikeasti isoa tai elämää haittaavaa :)
Nyt olemme menossa vielä rv 35 mökkilomalle viikoksi 450km päähän. Ja aivan siis tosissani olen menossa. Miksi sitä pitäisi etukäteen luoda kauhukuvia? Menee miten menee, jos on vähän vaikeampaa istua autossa, niin pidetään taukoja. Ei pidä tehdä asioista niin vaikeita, se on mun mielipiteeni.
Tsemppiä ap ja avoimin mielin kesää kohti. Kyllä sä sitten huomaat, mihin pystyt ja mihin et!