Mitä pahaa on koulushoppaamisessa?
Onko se jotenkin huono asia hakea lapselle parasta koulua, eikä vaan tyytyä siihen annettuun?
Kommentit (33)
mä en ainakaan laittais lasta kouluun, joka on täynnä esim. somaleita
Parasta olisi kun kaikissa kouluissa olisi lapsia kaikista sosiaaliluokista, ettei synny ns. "huonoja kouluja". Niihin on vaikea saada opettajiakaan. Koulushoppailu osana eristäytymistä "heikommasta aineksesta" lisää myös yhteiskuntaluokkien eriytymistä ja tekee yhteiskunnasta väkivaltaisemman ja turvattomamman.
Näinhän se on, objektiivisesti ajateltuna se on väärin, ja kokonaisuus kärsii. Silti aika moni kynnelle kykenevä sitä tekee, koska se oma lapsi on kuitenkin jokaiselle vanhemmalle tärkeämpi kuin se koko yhteiskunnan etu.
Me selvitettiin ensin millaiset koulut ja ketä niissä on oppilaina, ennekuin ostettiin talo.
Mulle se on tärkein asia asunnon ostamisessa.
Joo, anteeks nyt vaan että laitan lapseni koulunkäynnin yhteiskunnan tasavertaisuuden edelle, minun lapseni opiskelun kustannuksella ei yhteiskuntaa tarvitse parantaa. Voin jossain muualla sitten vaikka kantaa korteni kekoon, mutta haluan lapselleni hyvän startin koulutiellä ja yritän juuri siksi välttää niitä "heikoimman aineksen" kouluja.
Millä mittareilla määrität "parhaan koulun"? Mukavimmat opettajat? Parhaat ruuat? Kivoin koulun piha? Vähiten maahanmuuttajia? Eniten rikkaita? Paras koulumatka?
Ei oli mitään pahaa. Heikompi aines pysyköön omissa oloissaan ja parempi aines omissan.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 22:28"]
Ei oli mitään pahaa. Heikompi aines pysyköön omissa oloissaan ja parempi aines omissan.
[/quote]
Vaan kun se ei mene näin. Parempi aines huomaa pian, että heikompi käy katkeraksi ja väkivaltaistuu ja raaistuu toivottomuuden myötä. Katsokaa vaikka USA:ta ja Britanniaa. Luokkaerot eivät tee hyvää millekään yhteiskunnalle. Olisi todellakin kaikkien etu, että kaikki koulut olisivat hyviä.
Me valittiin myös asuinalueemme niin, että saatiin lapsi hyvään kouluun.
Helsingissä kolmisenkymmentä koulua saa erityistä tukea syrjäytymisen ehkäisyyn. Lisärahan perusteena on huoltajien alhainen koulutus ja tulotaso sekä oppilaiden maahanmuuttotaustaisuus. Rahaa jaetaan kymmenestä sataan tuhanteen euroon koulua kohti, ja käytännössä sillä palkataan esimerkiksi kouluavustajia.
Määrärahan myöntämiskriteerit:
- Huoltajien koulutustaso
- Perheiden tulotaso
- Oppilaiden maahanmuuttajataustaisuus
- Ruotsinkielisten lasten suhteellinen osuus samanikäisistä
Helsingin kaupungin opetuslautakunnan mukaan niin sanotun positiivisen diskriminaation määrärahan tarkoituksena on ennaltaehkäistä sosiaalisten ongelmien kasautumista, lisätä koulutuksellista tasa-arvoa ja sosiaalista tasapainoa eri alueiden kesken. Samalla edistetään oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.
Helsingissä rahaa jaetaan vuonna 2009 suomenkieliseen perusopetukseen 1 527 000 euroa ja ruotsinkieliseen perusopetukseen 35 000 euroa. Märärahaa on lisätty edellisvuodesta suomenkielisen opetuksen osalta 385 000 eurolla ja ruotsinkielisen opetuksen osalta 35 000 eurolla.
Positiivisen diskriminaation määrärahaa jaetaan Helsingissä lukuvuosina 2009-2012 seuraaville kouluille:
Suomenkieliset koulut
1. Jakomäen ala-asteen koulu
2. Meri-Rastilan ala-asteen koulu
3. Keinutien ala-asteen koulu
4. Myllypuron ala-asteen koulu
5. Vesalan ala-asteen koulu
6. Laakavuoren ala-asteen koulu
7. Soinisen koulu
8. Koskelan ala-asteen koulu
9. Pelimannin ala-asteen koulu
10. Kontulan ala-asteen koulu
11. Mustakiven ala-asteen koulu
12. Hietakummun ala-asteen koulu
13. Maunulan ala-asteen koulu
14. Pihlajiston ala-asteen koulu
15. Roihuvuoren ala-asteen koulu
16. Mellunmäen ala-asteen koulu
17. Länsi-Pasilan ala-asteen koulu
18. Pihjlajamäen ala-asteen koulu
19. Maatullin ala-asteen koulu
20. Pihkapuiston ala-asteen koulu
21. Eläintarhan ala-asteen koulu
22. Malminkartanon ala-asteen koulu
23. Tahvonlahden ala-asteen koulu
24. Jakomäen yläasteen koulu
25. Myllypuron yläasteen koulu
26. Vesalan yläasteen koulu
27. Malmin yläasteen koulu
28. Siilitien peruskoulu
29. Kallahden peruskoulu
30. Pitäjämäen peruskoulu
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 22:28"]
Ei oli mitään pahaa. Heikompi aines pysyköön omissa oloissaan ja parempi aines omissan.
[/quote]
Hitler ryhtyi eliminoimaan tuota mielestään heikompaa ainesta...
Me etsittiin näillä perusteilla koulua lapselle:
- koulun oppilaaksiottoalueella on vähän tai mielellään ei ollenkaan vuokrakasarmeja
-maahanmuuttajien osuus on pieni
- koulu ei ole määrärahalistalla
- ystävien ja tuttavien kokemukset ja suosittelut
Anteeksi yhteiskunta.
Toivosin että koulussa olisi mahdollisimman eritaustaisia lapsia, mutta todennäköisesti lapseni koulusta puuttuvat ne rikkaimmat, jotka ovat shopanneet koulunsa jostain kauempaa. Olisihan se hyvä, jos luokalla olisi myös joku snobi pikku-Bettina, jotta lapseni ystävineen ei pitäisi heitäkään epänormaaleina.
Olemme keskituloisia, korkeasti koulutettuja ja asumme Helsingissä ainakin toistaiseksi vuokralla, joten asuinpaikkamme saattaa hyvinkin vaihtua vielä. Vaikka lapsemme ei ole vielä kouluiässä, olemme jo puhuneet siitä, että lapsi menee lähikouluun, asuimme missä tahansa. Mitä enemmän erilaisia taustoja koulun oppilailla on, sen parempi. Kouluopetus on laadukasta Suomessa lähes koulussa kuin koulussa, mutta koulu, jossa kasvaa monikulttuurisuuteen ja suvaitsevaisuuteen ei ole itsestäänselvyys. Olen itse ammatiltani opettaja ja nähnyt paljon erilaisia kouluja ja tämä vain tukee päätöstäni. Vähävaraisten ja vähän koulutettujen vanhempien lapsena olen oppinut, ettei tulotaso (tai maahanmuuttajuus) tee kenestäkään huonoa ihmistä, oppilasta tai kansalaista.
Hmm... kuitenkin monet äärettömän hyvin kirjoittaneet ovat tulleet ihan pikkuruisista pitäjistä, oliko esim. viime keväänä nuori nainen Perniön lukiosta (osa Salon kaupunkia). Oli siis näitä top 3 eniten älliä saaneita.
Uskoisin että oikeasti lahjakas lapsi pärjää missä tahansa koulussa, jos on vähän heikkolahjaisempi, koulushoppailu kannattaa ehdottomasti.
Mä koulushoppasin jo 70-luvulla =). Tein sellaiset kielivalinnat, että pääsin yhteen kaupungin parhaista yläasteista - ja täytyy sanoa että kannatti.
Nykyisin asumme alueella, jonka koulut ovat todella hyviä kaikin puolin, samoin lasten kaveriiiri ja asuinympäristö muutoinkin. Tämän otin huomioon jo asuinaluetta aikoinaan valitessani.
Kävin ala-asteeni 90-luvulla. Kolme vuotta ala-asteajastani vietin halvassa lähiössä, koska olimme köyhiä vanhempieni opiskelun takia ja asuimme VVO:n 70-luvun talossa. Luokallani oli kaupungin vuokratalojen lapsia, pakolaisia Kosovosta sekä läheisen omakotialueen lapsia. Kaikki hyvin, elämä oli hyvää, koulu oli hyvä, opettajat hyviä, turvallinen olo. Lapset eivät erottele toisiaan.
Älkää tehkö lapsistanne erottelijoita, olkaa kilttejä.
Lahjakas lapsi pärjää missä koulussa vain.
Näin kävi kohdallani ja samaan tapaan kasvatan lapsiani.
Lähikoulu, jonka oppilaat edustavat yhteiskunnan koko kirjon jälkikasvua on minusta parasta mitä kaikille / lahjakkaalle lapselle voi tarjota.
Niissä teidän halveksumissa alemman sosiaaliluokan perheissä on itseasiassa enemmän vanhempia ja lapsia, joiden seurassa viihdyn kuin ylemmän sosiaaliluokan perheissä. Ne puvuissaan ja jakuissaan pönöttävät "eliittikoulun" vanhemmat, jotka käyttäytyivät ylimielisesti, olivat totaalisen koominen näky koulujen alettua. Joidenkin itsetunto todella perustuu täysin epäoleellisille asioille. Puku- ja jakkukansassakin on onneksi poikkeuksia. Heitä, joilla on sekä huumorin- että suhteellisuudentajua.
Niin ja itse olen siis alunperin niistä teidän niin kovasti kaipaamista ylemmistä sosiaaliluokista. Räyh vain teille ja eliittikouluillenne.
Kyllä se on kuule synneistä karmein.