Taas sai hävetä lasta...

3vee on vielä tooosi pieni. Kaikki eivät osaa edes syödä vielä itsenäisesti siinä iässä, miksi sitten pitäisi osata istua hiljaa tuntikausia? Meillä lasta pitää vielä syöttääkin, kun on väsynyt, ja ikää kohta neljä vuotta. Ja ei, en suostu syyllistymään tästä :D

aloittaisit vaikka sillä että tekisit ihan sitä kotiruokaa ja istuisit rauhassa syömään lapsen kanssa... Keskittyisit lapseen, et ystäviisi. Miltä kuulostaisi?

joka on osannut käyttäytyä jo ihan pienestä asti ravintoloissa, toki käymmekin niissä usein, myös brunssilla. Poika ei juokse, kiukuttele vaan ottaa osaa keskusteluun, puhumme ruuasta ja muist apäivän jutuista.



Kyllä lapset oppii jos usein käy että eri tilanteissä käyttäydytään eri tavoin.

Älä myöskään pidä lasta itsesi jatkeena, jonka tulee tuottaa kunniaa sinulle. On luonnotonta, että odotetaan 3-vuotiaan istuvan kylässä pitkiä aikoja pöydässä luontevasti keskustellen. Ole onnellinen, jos lapsesi ei syö muuten kuin nälkäisenä.

nykyajan buumi, että kolme vuotiaankin pitäisi osata jo käyttäytyä ja istua hiljaa

kun alat kohdella häntä ihmisenä. Inhottavaa tuollainen että lasta kutsutaan joksikin "neidiksi", siitä haisee jo pitkälle se että lapseen suhtaudutaan inhoten ja väheksyen.

analyyseja...

ja ratkaisua vailla. Siis onhan noi tuon ikäiset vielä aika pentuja, mutta miten sitten jotkut osaa jo istua ja käyttäytyä ja toiset eivät millään? Kyllä mä ainakin voin myöntää, että vertauilen omia lapsia kavereiden ja sukulaisten lapsiin ja harmittelen, että miksei meillä voi muksut istua edes tovia ja käyttäytyä.

yleensä on kotona?



Jos lapsi saa aina kotona leikkiä leluillaan ruokapöydässä ja juoksennella muualla siinä suupalojen välissä, ei tietenkään voi olettaa että yhtäkkiä osaisi istua tunnin hiljaa paikallaan.



Anteeksipyyntö ap:lle samantien, tuo kuulosti kauhean snobistiselta syyllistämiseltä... anteeksi...



Mutta siitähän se lähtee mihin lapsi on tottunut. Jos elinpiirin näkökanta on se, että lapset mukautuvat yhteiskunnan elämään pikemminkin kuin päinvastoin, kasvatetaan lapset siihen.



Heitän keskusteluun oman perhekulttuurini 70- luvulta. Lapset istuivat pöydässä, puhuivat jos puhuteltiin (lasten välinen juttelu oli sallittua) Ja tosiaan istuivat sen 2h jonka sukupäivällinen kesti. Hiljaa. (Pikkusisko aina nukahti ruokalajien välillä, isä kantoi sohvalle)



Nykyään lasten rooli on erilainen ja eri perheissä on eri tavat.

Esikoinen oli ihan riiviö välillä. Oikeasti, heittäytyi kaupan lattialle huutamaan.Siinä sai katseen jos toisenkin muilta ihmisiltä. Kuopus taas on aina käyttäytynyt rauhallisesti ja asiallisesti, koskaan ei ole tarvinut hävetä. Ero oli heidän tempperamenteissaan..Nyt tyttö 5 v ja osaa käyttäytyä jo ihan kivasti :).

temperamenttikin lapsen kykyyn istua aloillaan paikallaan. Toiset on luonnostaan rauhallisia ja malttavat istua pöydän ääressä, toisten kanssa se on ainaista taistelua. Kasvatuksella ja opetuksella voi vaikuttaa pöytätapoihinkin. Itsellä ei nyt ole näin suoralta kädeltä esittää mitään varmaa keinoa helpottamaan ruokailutilanteita, mutta aattelin vaan kertoa, että ihan se lapsen luonnekkin vaikuttaa eikä tee lapsista sen huonompia tai parempia kuin toiset :)

yleensä on kotona?

Jos lapsi saa aina kotona leikkiä leluillaan ruokapöydässä ja juoksennella muualla siinä suupalojen välissä, ei tietenkään voi olettaa että yhtäkkiä osaisi istua tunnin hiljaa paikallaan.

Anteeksipyyntö ap:lle samantien, tuo kuulosti kauhean snobistiselta syyllistämiseltä... anteeksi...

Mutta siitähän se lähtee mihin lapsi on tottunut. Jos elinpiirin näkökanta on se, että lapset mukautuvat yhteiskunnan elämään pikemminkin kuin päinvastoin, kasvatetaan lapset siihen.

Heitän keskusteluun oman perhekulttuurini 70- luvulta. Lapset istuivat pöydässä, puhuivat jos puhuteltiin (lasten välinen juttelu oli sallittua) Ja tosiaan istuivat sen 2h jonka sukupäivällinen kesti. Hiljaa. (Pikkusisko aina nukahti ruokalajien välillä, isä kantoi sohvalle)

Nykyään lasten rooli on erilainen ja eri perheissä on eri tavat.

Ap: odota vuosi, pari, kyllä se siitä.

"siis haloo kuka vie suomessa lapset "brunssille" tä on provo"



En tiedä, minkälaisissa ympyröissä sinä elät, mutta kyllä ainakin meidän tuttavapiirissä brunssit ovat yleisiä. Aikataulultaankin paljon kätevämpiä kuin illalliset, joissa lapset alkavat olla väsyneitä melkein heti. Jos siis tahtoo kuitenkin tavata ystäviä perheiden kesken.



Ap:lle: meillä lapset alkoivat viihtyä paremmin vasta noin 6-vuotiaina. Sitä ennen valittiin paikkoja, joissa oli leikkitila tai ainakin lattialla tilaa leikkiä. Ja mukaan tietysti piirustustarvikkeet ym. Älä stressaa. Ei kukaan muukaan varmasti ystäväpiirissäsi.

kotona istutte alas ja syötte rauhassa, käytte ravintoloissa, kahviloissa jne jne.

eli etukäteen tehdään selväksi, mitä lapselta odotetaan, mutta onhan 3-v. vielä pieni ja ei voi mitään, jos ei homma silti toimi. Oliko tämä jotenkin ihan uusi tilanne teidän lapsellenne?



Mutta älä ota ittees. Pahinta on just toi, että häpeää lastaan (itse myös), sillä oppimassahan hän on tätä maailmaa ja kokemassa

kyllä tuttua täälläkin. Miten ihmeessä tästä vertailusta voi päästä eroon? Vaikka samaan aikaan rakastaa lastaan tietysti ylikaiken ei voi olla vertaamatta niihin jotka osaa enemmän tai käyttäytyy paremmin :(

Tarjoaa vauva artikkelia tän jatkoksi:D mikä on kohtelias vieras? Miksi pitää opettaa? Miksi me keskustellaan täällä?

kun alat kohdella häntä ihmisenä. Inhottavaa tuollainen että lasta kutsutaan joksikin "neidiksi", siitä haisee jo pitkälle se että lapseen suhtaudutaan inhoten ja väheksyen.

:D vauvapalstan sosiaalipsykologit paikalla!

siis haloo kuka vie suomessa lapset "brunssille" tä on provo

tai itse olet sivistymätön juntti ;')

Hei, oletko kuullut perhekoulusta? Me saimme sieltä oivia neuvoja juuri tuommoisiin tilanteisiin. Katoppa kuukkelista missä teidän paikkakunnalla lähin. Voin suositella ihan kaikille, ei vain ongelmalasten vanhemmille.