Kuin ihastunut pikkutyttö
olen minä, yli 30-vuotias perheellinen nainen.
Väljähtänyt parisuhde, arki, kiire, vitutus.
Olen nyt sitten mennyt ihastumaan erääseen mieheen, ja olen kuin koulutyttö taas -kuuntelen biisejä, joiden sanoitukset sopivat epätoivoiseen ihastumiseeni, odotan ihastukseni tapaamista kuin kuuta nousevaa (vaikka kuinka vilaukselta vain), olen alkanut kiinnittää enemmän huomiota ulkonäköön (erityisesti kun tiedän, että näen hänet vaikka vain vilaukselta), uneksin hänestä, luen hänen täysin asiapohjaisia sähköpostiviestejään uudestaan ja uudestaan, katson hänen kuvaansa facebookista.
Itseänikin jo hävettää käytökseni, vaikken kellekään ole tunteitani tunnustanut. Siksi varmaan kirjoitan tästä tänne, kun en kehtaa edes ystävilleni tunnustaa lapsellista toimintaani :D.
Silti kehtaan kysyä, onko muita taantuneita kypsempään ikään ehtineitä ihastuneita linjoilla ;)?
Kommentit (224)
Täällä napakymppi!
Herra A - aviomies jo yli 10 vuotta
Herra B - rakastaja vajaan vuoden, suhde lopetettu, muuta hiukan on-off-tilassa
Herra C - uusi ihastus työpaikalta, katse vie jalat alta
[quote author="Vierailija" time="14.04.2013 klo 22:34"]
Tämä ketjussa tapahtumien yllättävä käänne viittaa siihen, että se joka nyt väittää olevansa AP, ei ole tätä ketjua aloittanut. Ei kukaan voi oikeasti olla noin sekaisin.
Provoilija iski valmiin ketjun kimpuun.
[/quote]
Kaikki tässä ketjussa kirjoittamani on totta. En sitä tietenkään mitenkään voi todistaa, mutta ihan sama se minulle.
ap
Minä kyllä uskon ja jopa ymmärrän ap:ta koska olen itse samantyyppisessä tilanteessa. Olemme mieheni kanssa kuin hyvät ystävät tai kämppikset, mutta seksiä meillä ei ole. Erota ei silti kumpikaan halua. Romantiikan haen muualta ja se on miehelleni ok. Ne jotka saavat kaiken omasta parisuhteestaan eivät tätä varmastikaan voi ymmärtää.
[quote author="Vierailija" time="27.10.2013 klo 17:45"]
[quote author="Vierailija" time="14.04.2013 klo 22:34"]
Tämä ketjussa tapahtumien yllättävä käänne viittaa siihen, että se joka nyt väittää olevansa AP, ei ole tätä ketjua aloittanut. Ei kukaan voi oikeasti olla noin sekaisin.
Provoilija iski valmiin ketjun kimpuun.
[/quote]
Kaikki tässä ketjussa kirjoittamani on totta. En sitä tietenkään mitenkään voi todistaa, mutta ihan sama se minulle.
ap
[/quote]
en usko
Hauska kun vastasit :) Hyvä jos ja kun olet saanut hieman selkeyttä omiin ajatuksiisi ja tuntoihisi ja seksikin edes vähän paremmin luistaa.
Meilläkään lasten isän kanssa ei ole koskaan ollut mikään maailmaa järisyttävä seksielämä, mutta parempi se olisi vähän vaatimattomampikin kuin ei ollenkaan.
ap
Samaan henkilöönkö? Etenikö ihastus mihinkään?
ap
Aivan ihana rakastumisen tunne, sydän pakahtuu. Hymyilyttää koko ajan.
tätä ihastumistani, niin alkoi hävettää jo sekin, onko ihastukseni kohde mahdollisesti huomannut jotain..
En ole millään tavalla tuonut julki tunteitani, mutta luulen väkisinkin sanattomasti jotain viestineeni, ainakin jos minut kunnolla tuntisi niin olisi saattanut huomata jotain.
Nainen yli kolmikymppinen, löysin netistä kivan miehen kuvia vaihdettu ja kuumia viestejä. APUA! Siis aivan hullua, mutta samalla niin ihanaa. Ymmärrän täysin sua Ap.
Todellakin ihan teini olo:))
Nainen yli kolmikymppinen, löysin netistä kivan miehen kuvia vaihdettu ja kuumia viestejä. APUA! Siis aivan hullua, mutta samalla niin ihanaa. Ymmärrän täysin sua Ap.
Todellakin ihan teini olo:))
Ollaan oltu jo useita vuosia mieheni kanssa yhdessä, mutta lapsia meillä ei ole.
#12
Ollaan oltu jo useita vuosia mieheni kanssa yhdessä, mutta lapsia meillä ei ole.
#12
Kumpi teistä oli aloitteellinen jutussa? Miten aiot edetä asian kanssa?
Kirjoiteltiin pitkään keskusteluketjuun tuolla kilpailevalla vauvakuume palstalla kumpainenkin tahoillamme. Sitte vaan siinä huomattiin, että meillähän synkkaa. Mies ehdotti, et vaihdetaan osoitteet ja aletaan kirjoittamaan suoraan toisillemme. Näin tehtiin ja siitä alkain ollaan oltu päivittäin yhteyksissä.
Ollaan molemmat varattuja, että tuskin tämä tästä ainakaan pian etenee fyysiselle asteelle, kun ollaan vielä aivan eripuolilta maata, mutta molemmat ollaan tästä salaisesta nettisuhtesta saatu henkireikä itsellemme.
Kauanko viestittelyä on jatkunut? Suunnitteletteko tapaamista :)?
Kauhea kyselyikä päällä, mutta aihe kiinnostaa, kun itse väistämättä pohdiskellut näitä juttuja, vaikken uskokaan oman ihastumiseni etenevän yhtään minnekään pääkoppani sisältä. Mietin kuinka toimisin ja käyttäytyisin, jos ihastukseni kohde osoittaisi kiinnostusta suuntaani.
Kyllä mies lapsista tykkää, sen mielestä meillä on vaan vielä hyvin aikaa laittaa ne kaksi lasta, mutta "hiukan myöhemmin";(No onhan se joskus harvoin, hiukan ottaneena tahtonut tehdä heti sen vauvan. Harmi vaan, et niilläkään harvoilla kerroilla ei ole tärpännyt, vaikka pari kertaa aika on ollut mun kannalta suht otollinen;(
# 12
Varmasti hankala tilanne, kun toinen kovasti haluaa ja toinen taas ei. Ei ihmekään, jos parisuhdekin välillä joutuu koetukselle.
Oletko miettinyt mitä teet, jos mies ei edelleenkään ala lämmetä vauva-ajatukselle?
Toiv. teillä tärppää pian, vaikka tuollaisen "heikon hetken" johdosta ;)!
ap
Tän jälkeen (4kk) ollaan sitten oltu koko ajan tekemisissä, nähdään kun voidaan. Ja ollaan rakastuneita. Ja petetään puolisoitamme.
kulkea omalla painollaan?
En itse ole koskaan pettänyt parisuhteessa ja olen lähtenyt suhteesta siinä vaiheessa, kun pettäminen on alkanut houkuttaa sen hetkistä kumppania enemmän (en toki mistään hetken mielijohteesta kuitenkaan), joten en ainakaan usko, että pystyisin pettämään ainakaan jatkuvasti.
Toisaalta tilanteessani en olisi kovin yllättynyt, jos jossain pippaloissa hairahtuisin kerran, mutta tuollainen jatkuva toiminta luultavasti hajoittaisi pääni.
Miten sinä jaksat henkisesti elää petollisessa suhteessa?
ap
Mä lopetin pillerit hiukka ennen, kuin täytin 30v. ja toivoin, et oltais alettu silloin yrittämään vauvaa, mutta mies ottikin kumit käyttöön ja joskus harvoin, heti menkkojen loputtua, tai sitte vähän ennen niitten alkua, saattaa jättää kumin käyttämättä.
Joskus tuntuu, et se taitaa tietää tarkemmin, kuin mä ite missä vaiheessa kuukautiskierto on.
Seurustellessa oltiin miehen kanssa haaveiltu kahdesta lapsesta, mutta kohta alkaa näyttää se yksikin jo lottovoitolle, kun miehellä ei tunnu tuota kiirettä olevan ja mulla ikää koko ajan karttuu.;(
Oon mä sille koettanut puhua kasvavista riskeistä ja kaikesta muustakin naisen näkökannalta, mut tuntuu, että se on sama, vaik seinälle puhuis.
Muuten toi ihastuminen sattaa tulla ihan ykskaks nurkantakaa eteen, vaikka sulla parisuhteessa kaikki toimis ja olis kunnossa, me ihmiset nyt ollaan vaan tämmöisiä, et haetaan sitä uutuuden viehätystä ja hyväksymistä lajitovereilta ja myös siltä vastakkaiselta sukupuolelta.
Musta tääkin on eräänlaista ihastumisen esiaste, mitä ainakin mulle silloin tällöin tapahtuu. En tiiä, onko sulle tuttua, kysyn nyt kuitenkin.
Siis tuleeko sulle koskaan semmoista lämmintä hykerryttävää hyvänolon tunnetta ja alat punastelemaan ja haluisit vaan sen tilanteen jatkuvan ja jatkuvan, kun vaikka juttelet jonkun miespuolisen työkaverisi, tai vaikkapa rautakaupan ventovieraan miesmyyjän kanssa ihan mistä vaan, jokapäiväisistä asioista?
Mulle käy joskus noin, ja kun tuommoinen tilanne sattu, niin sitä jää niin onnellinen ja iloinen mieliala, et vielä illallakin se saattaa nousta hykerryttävänä nukkumaankäydessä mieleen;)
# 12
Ihan vastaavaa kokemusta ei ole mutta jotain.. Mieheni on pettänyt minua parin vuoden sisällä kahdesti. Eka juttu pitempi, toinen joku satunnainen. Tästä johtuen parisuhteemme ei ole ollut ihan paras mahdollinen, mutta emme ole eronneetkaan - syitä on aika paljon. Välillä on ihan mukavaa, välillä suorastaan ihan perseestä. Töitä pitää tehdä tosi paljon, että pääsee kaikesta yli. Minusta tuntuu usein siltä, että taistelen yksin, että mies ei ole ollenkaan niin täysillä mukana tai katuvainen, kuin haluaisin. Asioista pitäisi puhua, mutta ei kuitenkaan liikaa. Jokaiseen pahaan mieleen tuota pettämistä ei saa vetää, vaikka mieli tekisi. Tasapainoilu on todella vaikeaa, pitäis olla kuin ei oliskaan, mutta pitäisi muistaa itsensäkin..
No, miten tämä liittyy mihinkään. Siten, että tunnen samoin, että tämmöistäkö tämä elämä tulee aina olemaan? Saa olla epävarma miehen rakkaudesta, joko taas kohta tulee joku toinen nainen, ja totuus unohtuu. Voisinko oikeasti kokea jonkun kanssa jotain muuta? Onko jossain joku, johon voi luottaa täysin, josta voi olla ihan varma, että hän "jumaloi" minua? Joka justiinsa vaikka järjestäisi jotain yhteisiä juttuja, haluaisi tehdä minulle mukavia asioita ihan vain siksi, että olen hänelle tärkeä, haluaisi ilahduttaa.. Jos tällaiset ajatukset pyörivät päässä, niin sitä alkaa katsella miehiä ihan toisella tavalla. Enkä yhtään ihmettele, että sinulle on niin käynyt, jos ei teillä ole edes seksiä! Meillä sitä on kyllä, ja se on ihan ok, mutta jotenkin mulla on aina tunne, että jotain puuttuu. Sellainen täydellinen luottamus, tunne.. syvempi yhteys.
Tapasin joku aika sitten yhden miehen työasioissa myös, ja hän osoitti minulle ihan pientä huomiota, siis ihan minimaallista.. hymyili, iski silmää.. ehkä vähän flirttaili. Ja mitä tapahtui, menin ihan sekaisin, juuri teinityttötyyliin. Mietin häntä, katselin kuvia facesta.. haaveilin.. enkä oikeasti nähnyt häntä monestikaan. Emme juurikaan jutelleet enkä tiedä hänestä oikeasti mitään. Emmekä varmaan tapaa enää ikinä. Mutta mikä vaikutus! Hävetti oikein. Mutta aloin miettiä, että miksi tuommoinen mitätön juttu saa aikaan sellaisen reaktion.. Entä jos hän olisi alkanut vaikka lähestyä enemmänkin? Olisin varmaan mennyttä. Mutta näin voi käydä, jos oikea ihminen osuu oikeaan, otolliseen hetkeen.
En tiedä, mitä sinun pitäisi tehdä. Kuulostaa kurjalta, että teillä ei ole miehesi kanssa seksiäkään. Kyllä se kuitenkin on aika oleellinen osa parisuhdetta. Näin itse petettynä, en kehottaisi pettämäänkään, koska se on kamalaa kaikille osapuolille. Ehkä sun kannattaa nauttia ihastuksestasi (niin minäkin tein) ja se hiipuu aikanaan, jos homma ei etene siitä mihinkään. Mutta en suosittele jatkamaan liitossakaan, jos siinä ei tapahdu mitään edistystä. Kyllä parisuhteeseen kuuluu fyysinen läheisyys.
sun kannattaisi kysyä mieheltä, että haluaako se ylipäätään lapsia?
Hankit jostain Herra C:n siihen vielä, niin päästään seuraamaan Napakymppiä.