Dokumenttiprojekti: Perintönä köyhyys TV1 nyt

tuota perhettä saataisiin muuttumaan.

Että isoja rahoja syytämällä äiti intoutuisi lenkkeilemään ja tekemään vaikka kaalipataa - sitä kallista terveellistä ruokaa.

Ja isä lopettaisi röökaamisen ja alkaisi touhuta lapsen kanssa.

Siksi olisinkin toivonut, että ohjelmassa olisi uskallettu puhua reilusti henkisestä köyhyydestä, näköalattomuudesta ja elämäntaitojen puutteesta.

Kyse ei todellakaan ollut materiaalisesta köyhyydestä.

tuota perhettä saataisiin muuttumaan.

Että isoja rahoja syytämällä äiti intoutuisi lenkkeilemään ja tekemään vaikka kaalipataa - sitä kallista terveellistä ruokaa.

Ja isä lopettaisi röökaamisen ja alkaisi touhuta lapsen kanssa.

Siksi olisinkin toivonut, että ohjelmassa olisi uskallettu puhua reilusti henkisestä köyhyydestä, näköalattomuudesta ja elämäntaitojen puutteesta.

Kyse ei todellakaan ollut materiaalisesta köyhyydestä.

Ehkä JUURI SIKSI sossun pitäisi myöntää paljon, paljon helpommin harkinnanvaraista toimeentulotukea korvamerkittynä lasten harrastusiin. Ehkä jopa ehdottaa ja tyrkyttää sellaista? Silloin apaattisesta ja "henkisesti köyhästä" kodista ponnistava lapsi saisi harrastuksen myötä uutta sisältöä elämäänsä, onnistumisen ja osaamisen kokemuksia, kavereita, yms.

Samoin sossun pitäisi tyrkyttää kysymättä ja anomatta rahaa lapsen lukion käyntiin. Opiskelijoiden etuuksia pitäisi parantaa ja poistaa lainannostovelvoite. Olisi parempi, että nuorille tarjottaisiin mahdollisuus opiskella, päästä pois lähtökohtiensa leimaamasta todellisuudesta, rakentaa itse parempi elämä.

Mutta nykyisin harkinnanvaraista saavat ne, jotka osaavat itse laatia pätevän hakemuksen, tuntevat toimeentulotukilain tai osaavat ainakin ottaa selvää siitä ja tulkita lakitekstiä. Tietenkään sellainen ei vaivaudu minään harrastuksen tai lukion takia ruikuttamaan sossusta rahaa, joka ei itse osaa niitä arvostaa. Siksi niitä pitäisi TARJOTA, ikään kuin ilmaisena lisänä, jotta ehkä moni sellainenkin nuori pääsisi niihin, joita eivät vanhemmat tajua kannustaa.

pointti oli se, että pelkän lisärahan sijaan pitäisi saada korvamerkittyä lisärahaa sellaisiin asioihin, jotka oikeasti auttavat eteenpäin elämässä.

mutta eikös tuossa ainakin yhdellä ollut paniikkihäiriö diagnoosi ja toisellakin oli jonkinlainen neuro-psykologin lausunto?

Ehkei tuollaisilla psyykkisillä rakenteilla pysty tuon parempaa saavuttamaan mitä ohjelmassa oli nähtävillä? Ne jotka ovat selvinneet vaurioittavasta lapsuudesta ja päässeet kohoamaan sosio-ekonomissa asemassa ylöspäin, ovat psyykkisiltä ja todennäköisesti kognitiivisiltakin synnynnäisiltä ominaisuuksiltaan vahvempia. Sitä paitsi lapsen resilienssi eli pärjäävyys on kiinni sen lisäksi ympäristöolosuhteista laajemminkin, joillakin on voinut olla sellaisia pärjäävyyttä tukevia tekijöitä elämässään, mitä jollain toisella ei ole ollut. Sellaisia, jotka ovat kannatelleet juuri sen verran että lapselle ja nuorelle on kehittynyt riittävä autonomia ja aloitteellisuus jotta hän pystyy ottamaan vastuuta elämästään enemmän kuin nämä televisiossa nähdyt ihmiset. Niiden kehittyminen ei ole mikään automaatio, vaan vahvasti lapsuuden kasvatusympäristöstä ja lapsen omastakin temperamentista kiinni. Ihmisen kehitys on monesta asiasta kiinni.

peesi tälle. En tiedä, onko tosiaan Suomen kansa niin pöyristyttävän sivistymätöntä kuin tässä ketjussa vaikuttaa, vai ovatko nuo asiattomuudet kaikki yhden sairaan henkilön tekeleitä (toivon näin). Kiitos:)

Ei ole olemassa laiskoja työtävieroksuvia ihmisiä ollenkaan olemassa? Kaikki ovat vain reppanoita uhreja?

Samoin tietenkään pahoja ihmisiäkään ei ole olemassa, vaan aina, AINA on kysymys ihmisen oman toimintakyvyn ulkopuoleleta tulevista asioista, joille raukka uhri ihminen ei vaan voi yhtään mitään.

.. se on kumma kun suurin osa leipäjonoissa olevista ihmisistä on kuitenkin ylipainoisia.. hmmm.. jos ei kerran ole rahaa ruokaan?? Ovatko syöneet tiiliä tai muuta vastaavaa?

Tiedätkö mitä se leipäjonoista saatava "ravinto" on? Melkeinpä kuka tahansa alkaa paisua, jos sellaista "ravintoa" on pakko syödä.

Tämä koskee niin rikkaita kuin köyhiä, jotka syövät kuvailemaasi ravintoa ja jotka eivät jaksa itse tehdä ruokaa kotimaisista juureksista, kaalista, palkokasveista jne.

Kyllä sitä vehnämössöä saa syödä melko paljon ja istuskella toimettomana persiillään lihoakseen. Köyhäkin voi myös lähteä lenkille, punnertaa, tehdä kuperkeikkoja ja vaikka heittää kärrynpyörää - ja ajattele, ihan ilmaiseksi!

Köyhyys ei ole syy lihomiselle vaan velttous. Toki veltto saa olla, mutta tällöin on turha syytellä lihomisestaan köyhyyttä.

- Kun mä oon niin köyhä etten mä voi edes sitä ja tätä...

Terv. Köyhä ja hoikka konttorirotta

uusavuton, siivoton ja apaattinen perhe. Mutta olisin minäkin kyllä apaattinen ja laiska, jos joutuisin tollasessa sikolätissä olemaan, en tapaisi ystäviä, en harrastaisi mitään jne. Mira ja Joni, nyt vaan itseä niskasta kiinni, koti siistiksi ja lenkkipolulle! Sitten lapsen kanssa puistoon ja uimahalliin ja perhekahviloihin. Lapsi päiväkotiin ja töihin! Kyllä se siitä!

passiivisuus ja heikko kognitiivinen ja psyykkinen kyvykkyys ja kyky ottaa elämästään vastuuta ovat tekijöitä, jotka saavat ihmisen tuollaiseen jamaan ja josta on yksin todella vaikea nousta. Siihen ei auta se että itse ottaa itseään niskasta kiinni, koska siihen ei ole välineitä. En mä voi uskoa, että kukaan henkisesti hyvinvoiva ihminen ihan vartavvasten haluaa elää tuollaista ankeaa elämää. Ja olihan tosiaan vähintään kahdella ohjelmassa näytetyllä ihmisellä psyykkisiä häiriöitä toimintakyvyttömyytensä taustalla.



Meille kaikille ei tosiaan ole annettu samalla kauhalla. Kuka meistä hyväosaisista tyytyisi tuollaiseen elämään - me joilla on voimia ja kykyä parempaan? En minä ainakaan, sillä kyvykkäällä ihmisellä on yleensä myös tahtoa ja ymmärrystä tavoitella terveempiä elintapoja kuin ohjelman ihmisillä. Toimintakyky on kykyä pitää itsestään ja terveydestään huolta ja edistää omaan hyvinvointiaan.

Ohjelman otsikko pitäisi olla Perintönä laiskuus ja siipeily

Köyhyys on niiden seuraus, eikä mikään syy.

Itsellä alkoholistivanhemmat. Olen jotenkin selvinnyt. Korkeakoulututkinto tuloillaan ja näin, mutta itsetunto on heikko ja se vaikeuttaa kyllä hyvän työpaikan löytymistä. Jotenkin aina tuntuu että ei ole yhtä hyvä kuin muut ja sellainen paistaa läpi esimerkiksi työhaastattelussa.



Aina sanotaan että se mikä ei tapa vahvistaa, mutta ei rikkonainen perhetausta ole mikään voimavara. Se vaikeuttaa todella paljon esimerkiksi opiskeluja, jos ei vanhemmilta saa mitään tukea missään muodossa, ei henkistä eikä taloudellista. Itse olen lähtenyt kotoa 16-vuotiaana ja alku oli melkoista räpistelyä.



Silti, siinä vaiheessa kun itse alkaa vetämään viinaa, silloin on peli menetetty. Välttämättä ei ihan yhteiskunnan kermaksi pääse rikkonaisesta perheestä (tai ainakaan helposti) mutta normaali elämään pääsee, kun ei vaan ala toteuttamaan sitä samaa kaavaa kuin vanhempansa, ala ryyppäämään ja syyttämään yhteiskuntaa siitä että kaikki menee läskiksi. Joku tavallinen duunarityö irtoaa vähemmälläkin koulutuksella ja sellaisellakin nyt kuitenkin elää jo ilman mitään ruokajonoja.



Sanoisin myös että aika suuri merkitys on kumppanivalinnalla. Jos ottaa vanhempiaan muistuttavan rötkön, elämän suunta on jo sillä aika selvä.

paikkoja tuon perheen kanssa? En minä ainakaan.

Ja lapset, jotka kasvat "avuttomassa" perheessä, oppivat samanlaisen elämäntavan, valitettavasti. Eivät he tietoisesti sitä valitse.

Joo, olen vahvasti sitä mieltä, että ihmisen näköalattomuus, passiivisuus ja heikko kognitiivinen ja psyykkinen kyvykkyys ja kyky ottaa elämästään vastuuta ovat tekijöitä, jotka saavat ihmisen tuollaiseen jamaan ja josta on yksin todella vaikea nousta. Siihen ei auta se että itse ottaa itseään niskasta kiinni, koska siihen ei ole välineitä. En mä voi uskoa, että kukaan henkisesti hyvinvoiva ihminen ihan vartavvasten haluaa elää tuollaista ankeaa elämää. Ja olihan tosiaan vähintään kahdella ohjelmassa näytetyllä ihmisellä psyykkisiä häiriöitä toimintakyvyttömyytensä taustalla.

Meille kaikille ei tosiaan ole annettu samalla kauhalla. Kuka meistä hyväosaisista tyytyisi tuollaiseen elämään - me joilla on voimia ja kykyä parempaan? En minä ainakaan, sillä kyvykkäällä ihmisellä on yleensä myös tahtoa ja ymmärrystä tavoitella terveempiä elintapoja kuin ohjelman ihmisillä. Toimintakyky on kykyä pitää itsestään ja terveydestään huolta ja edistää omaan hyvinvointiaan.

Miksi juuri köyhien pitäisi saada elämäntapavalmennusta? Eikö sitä pikemminkin kaipaisi suurin osa suomalaisista?

Ehkäpä siksi, että nuo "köyhät"kee sen surutta toisten rahoilla.

Jokainen tehköön itse tienaamilla rahoillaan mitä tykkää.

Ehkäpä siksi, että nuo "köyhät"kee sen surutta toisten rahoilla.

Jokainen tehköön itse tienaamilla rahoillaan mitä tykkää.

"Toisten rahoilla" ja "toisten rahoilla". Tämän yhteiskunnan toimintaan kuuluu sosiaaliturva, ja se tarkoittaa sitä, että varallisuuseroja tasataan myös tulonsiirroilla. Yhteiskunta toimii muutenkin oikeastaan pelkästään "toisten rahoilla". Toisten rahoilla opiskelleen ja hoidatetaan myös elintasovaivat, toisten rahoilla synnytään ja synnytetään, toisten rahojen päällä kirjaimellisesti kävellään käyttämällä yleisiä teitä. Tällaisessa yhteiskunnassa elävänä on äärimmäisen epäkorrektia osoitella jotain yhtä ihmisryhmää "toisten rahoilla elämisestä".

AV:n keskusteluissa tästä ohjelmasta ja yleensä köyhyydestä on tullut monesti esiin mielipide, että köyhä on itse syyllinen köyhyyteensä. Mutta köyhien lapseen suhtaudutaan empaattisesti.

Missä vaiheessa sitten köyhistä oloista oleva "olosuhteiden uhri"-lapsi sitten AV-mammojen mielestä muuttuu itse syylliseksi köyhyyteensä?

Tarkoitushakuista sosiaalipornoa. Aiheesta olisi voinut saada oikeasti syvällisen, koskettavan ja yhteiskunnallisesti keskustelevankin dokkarin.

Mitä olisit tehnyt toisin?

Kerro edes jotain.

olisi muitakin vaihtoehtoja. Esimerkiksi perhe, jonka nuori ei pääse lukioon, koska sossu ei suostu kustantamaan (syystä tai toisesta) lukiokirjoja.

Tai perhe, joka ei ole oikeutettu toimeentulotukeen, koska tulot ovat juuri pari kymppiä yli normin - ja sen vuoksi terveyskeskusmaksut, yhden perheenjäsenen krooniseen sairauteen käytetyt lääkkeet, lukiokirjat, tms aiheuttavat sen, ettei raha ihan oikeasti riitä enää ruokaan.

Tai vaikka perhe, jossa äiti on opiskelija. perheen tukea leikataan sillä perusteella, että äiti opiskelee toista tutkintoa - ensimmäinen ei työllistänyt ja äiti halusi opiskella saadakseen perheelleen paremman tulevaisuuden. Eli perhettä rangaistaan siitä, että vanhempi ei jättäydy työttömäksi, vaan opiskelee, pyrkii elämässä eteenpäin.

Tai perhe, jossa toisen vanhemman työssäkäynnin aiheuttamia kuluja ei huomioida toimeentulotuessa, joten perhe joutuu jatkuvasti elämään liian vähällä rahalla.

Henilöiksi voisi valita jotain sympaattisia, normaaleja ihmisiä.

Tarkoitushakuista sosiaalipornoa. Aiheesta olisi voinut saada oikeasti syvällisen, koskettavan ja yhteiskunnallisesti keskustelevankin dokkarin.

Mitä olisit tehnyt toisin?

Kerro edes jotain.

olisi muitakin vaihtoehtoja. Esimerkiksi perhe, jonka nuori ei pääse lukioon, koska sossu ei suostu kustantamaan (syystä tai toisesta) lukiokirjoja.

Tai perhe, joka ei ole oikeutettu toimeentulotukeen, koska tulot ovat juuri pari kymppiä yli normin - ja sen vuoksi terveyskeskusmaksut, yhden perheenjäsenen krooniseen sairauteen käytetyt lääkkeet, lukiokirjat, tms aiheuttavat sen, ettei raha ihan oikeasti riitä enää ruokaan.

Tai vaikka perhe, jossa äiti on opiskelija. perheen tukea leikataan sillä perusteella, että äiti opiskelee toista tutkintoa - ensimmäinen ei työllistänyt ja äiti halusi opiskella saadakseen perheelleen paremman tulevaisuuden. Eli perhettä rangaistaan siitä, että vanhempi ei jättäydy työttömäksi, vaan opiskelee, pyrkii elämässä eteenpäin.

Tai perhe, jossa toisen vanhemman työssäkäynnin aiheuttamia kuluja ei huomioida toimeentulotuessa, joten perhe joutuu jatkuvasti elämään liian vähällä rahalla.

Henilöiksi voisi valita jotain sympaattisia, normaaleja ihmisiä.

Ei elämäntapavelttoja.

Esim. pienyrittäjät, jotka ovat suhdanteiden armoilla, joutuvat liian usein vaikeisiin tilanteisiin. Verot ja vakuutukset on maksettava kuin myös työntekijöiden palkat vaikka tuloja ei juuri olisi. Siinä ollaan todellisen köyhyyden äärillä, kun toimeentulotukea ei saa.

Aikanaan juuri tuollaisessa tilanteessa sos.virkailija totesi miehelleni, että "Ryhdy työttömäksi, niin koko perheen elintaso nousee ja saatte kaikki tuet".

äiti oli suloinen symppis. Mutta koko perhe kyllä tarttisi potkun persuuksille!



Olen hyvästä perheestä ja kai sitten ns. kultalusikka suussa syntynyt. Mutta aiempiin viesteihin haluaisin lisätä, että jokainen kantaa omaa painolastiaan lapsuudestaan. Minun äitini, mummini ja puoli sukua tuntuu olevan aikamoisia narsisteja ja persoonallisuushäiriöisiä. En ole jäänyt siihen rypemään.

AV:n keskusteluissa tästä ohjelmasta ja yleensä köyhyydestä on tullut monesti esiin mielipide, että köyhä on itse syyllinen köyhyyteensä. Mutta köyhien lapseen suhtaudutaan empaattisesti.

Missä vaiheessa sitten köyhistä oloista oleva "olosuhteiden uhri"-lapsi sitten AV-mammojen mielestä muuttuu itse syylliseksi köyhyyteensä?

Toinen mielenkiintoinen juttu on se, että usein ketjuissa myös moititaan sitä, etteivät ihmiset hae vaikka siivoojan töitä - mutta sitten jos hakevat ja jäävät siihen ammattiin ilman ylenemismahdollisuuksia, syytetään köyhyydestä taas itseä. "Ammatinvalintakysymys" jne.

Senkö takia ne kävi siellä leipäjonossa että saavat ruokaa kun omat rahat on loppu?

Mihin ne laittaa rahansa? varmaan saavat tukia, eli rahaa, joten miten ne ei muka riitä ruokaan. Tuskin maksavat vuokraa paljon paskaakaan ja sossu luultavasti maksaa niiden sähkölaskun, joten mihin menee rahat?

Ei taida raha riittää siihen ruokamäärään, mitä tuon fläsän ylläpito vaatii. En usko, että sossun perusosa lasketaan sen perusteella kuinka paljon haluaa syödä.

Meillä on koko perhe hoikkia, mutta ruokaan menee silti hirveästi rahaa vaikka siinä todellakin säästetään. Ei ostella valmisruokia eikä mitään kallista turhaketta, ihan perusruokaa. En usko että sossun tuet riittäisivät edes meidän ruokkimiseen vaan jostain pitäisi karsia, ja noiden on pakko syödä vähintään tuplasti sen mitä me.

ikinä pärjäämään omillaan. Mitä hänelle pitäisi sinun mielestä tehdä kun ei kykene töihin?



Empatiakykyäkin tulisi opettaa jossain sen puutteesta kärsivälle... Mikä pakkolaitos siihen keksittäisiin?

Minusta olisi kyllä kaikkien etujen mukaista, että tällaisille ihmisille tulisi pakollinen työpanos ja siihen liitetty sosiaalietuus, joka olisi kuin palkka. Ei töitä, ei rahaa. Eikö jokainen täysijärkinen halua ansaita rahansa mieluummin kuin saada sossutukia?? Jonkinnäköisen huoltajan nämä aluksi tarvitsisivat myös, joka opettaisi kodinhoitoa ja rahan järkevää käyttöä ja niinkuin potkisi persuuksille. Jos pummaamisen ja laiskottelun malli on kotona opittua, niin siitä on kovin vaikea ponnistaa normielämään. Jäädään vähän kuin ikuisiksi teineiksi. Se tosiaan pistää silmään, että näillä köyhillä on usein tavaraa vaikka kuinka paljon, läskiä kehossaan, röökiä vedetään, on tatskoja ja lävistyksiä. Ja tosi monilla on myös lemmikeitä. Ei oikeilla köyhillä ole varaa tuollaisiin.

Parempi on maksaa kansalaispalkkaa ja siihen päälle sitten lisää oikeaa palkkaa, jos onnistuu nykyään työn saamaan. Ihmiset ovat kuitenkin hyvin yksinkertaisia ja työn saaminen nykyään on hyvin vaikeaa. Turva pitää löytyä yksinkertaisillekin. Monelle pelkän sosiaalitoimiston byrokratia tuntuu ylivoimaisen vaikealle. Siihenkin pitäisi kouluttaa jo peruskoulussa että osaavat hakea turvan elämälleen.

Sillähän luotaisiin vain kahdet työmarkkinat.

Yhdet ihmiset kävisivät töissä ja saisivat siitä sosiaalietuutta, toiset ihmiset kävisivät töissä ja saisivat siitä palkkaa.

Kyllä työn tekemisestä kaikille pitää palkka maksaa.

Pitkäaikaistyöttömille voitaisiin sen sijaan järjestää kuntouttavaa toimintaa, joka mahdollistaisi oikean työpaikan saamisen, tai edes elämässä pärjäämisen.