Mitä mieltä Hesarin Sunnuntai-liitteen ranskalaisesta lastenkasvatuksesta?

Kuulostaa ihan siltä kuin miten Suomessa oli asiat vielä 30-40 vuotta sitten.

tuolloin Suomessa ei kyllä laitettu lapsia neljän kuukauden iässä päivähoitoon kuin ehkä korkeintaan kaupungeissa. Itse asuin maalla ja kävin pientä koulua, eikä kukaan luokkatovereistani ollut ollut päivähoidossa, vaan kaikilla joko asui taloudessa tai lähistöllä isovanhempia, äiti oli kotiäitinä tms. Koko päivähoidon käsite oli aika lailla vieras ainkin meidän kylässä.

oon asunut nuorempana kahdessa ranskalaisperheessä, toisessa kielikurssilla ja toisessa aupairina. Opiskeluajoilta on jäänyt ystäviä, jotka ovat nykyisin perheellisiä kuten minäkin. Lisäksi tunnen Helsingissä asuvia ranskalaisia. Kaikki noi väitteet väkivaltaisuudesta tms lapsia kohtaan on ihan täyttä puppua. Lapsilta vaaditaan jämäkästi asiallista käytöstä, siinä se. Ranskalaiset arvostaa perhe-elämää mutta lapset ei oo kuninkaita vaan lapsia. Ja aikuisilla on oikeus nauttia aikuisten asioista. Ei sen kummempaa.

Tämä on minunkin kokemukseni ranskalaisesta (ja espanjalaisesta) lapsenkasvatuksesta: _vaaditaan jämäkästi asiallista käytöstä_ ja _aikuisilla on oikeus nauttia aikuisten asioista_. Näillä eväillä näyttää tulevan tosi hyviä tuloksia.

Kyllä siinä kolumnissa paljon asiaa oli. Se mikä mua välillä ärsyttää Suomessa on se, että jos kaksi aikuista keskustelee, niin lapsi saa koska tahansa tulla siihen väliin keskeyttämään. Ja siis asialla joka ei ole mikään kiireinen, eli ei opeteta odottamaan puheenvuoroa. Toisaalta Ranskassa taas lapsia komennetaan välillä mun mielestä turhankin rumasti.



Sanoisin, että kultainen keskitie on, kuten usein, tässäkin asiassa paras .

on nyt kovasti pinnalla, että miten toiminta saadaan enemmän lapsilähtöiseksi. Eräs suomalainen kasvatusalan ihminen on kuulemma kehunut Ranskan päivähoito-systeemiä: 1 aikuinen ja 20 lasta. Sopii vaan miettiä, että minkä verran tulee varhaista vuorovaikutusta ja muutenkin vuorovaikutusta aikuisen ja lapsen välille. Ja jos lapset vielä viedään neljän kuukauden iässä päiväkotiin ja siellä hoitajia on suhteessa todella paljon vähemmän kuin Suomessa. Ei se sitä tarkoita, että jos lapset otetaan huomioon, että lapset olisivat kuninkaita. Ainakin meidän perheessä on aina ollut tietyt rajat, joita ei ylitetä. Mutta silti lapsiakin kuunnellaan, tehdään välillä heidän aloitteestaan kaikenlaisia juttuja. Usein nämä perheen yhteiset tekemiset liittyvät ulkoiluun ja liikkumiseen.

että tuossa on puolensa, itsekin ajattelen, että lapsi sopeutuu perheen elämään ja syömme samaa ruokaa, käymme kaupungilla yhdessä jne. mutta

a) vauva on vauva enkä näe pitkässä imettämisessä ja vierihoidossa mitään pahaa, ei se minun untani häirinnyt

b) luunappeja, huutamista jne. näki todella paljon

c) vauvan paikka ei ole päiväkodissa eikä 3-vuotiaan koulussa 25 lapsen ryhmässä opiskelemassa kirjaimia

d) kaikki etelän lapset eivät todellakaan osaa käyttäytyä, kuri on höltynyt sielläkin

e) monet hyvät asiat pohjautuvat yleiseen perhekeskeisyyteen, jota täällä ei ole eli isovanhemmat jne. aktiivisesti perheessä mukana

Tässä YK:n raportista, päälöydökset: "Five nations – Belgium, the Czech Republic, New Zealand, Hungary,

and France – have levels of child maltreatment deaths that are four to

six times higher than the average for the leading countries.Three

countries – the United States, Mexico, and Portugal – have rates that

are between 10 and 15 times higher than the average for the leading

countries (Figure 1b)."



Koko raportin voi lukea www.unicef-irc.org/publications/pdf/repcard5e.pdf



En kyllä ihmettele, jos asenne jo pientä vauvaa kohtaan on se ettei hän ole ihminen ollenkaan tarpeineen niin on häntä helpompi hakatakin.



Lisää tietoa löytyy runsaasti vain hakusanoilla corporal punishment ja france. Minusta ranskikset ovat aina olleet vähän outo ja epäilyttävä kansa ja tämä ei kyllä ihmetytä yhtään. Raakaa porukkaa.

joka kerää ulkomaanmatkoilla aina erityisiä kehuja käytöstavoistaan ja sosiaalisuudestaan mm. ranskalaisilta, usein eläkeikäisiltä naisilta.



Syö myös ravintoloissa kaikkea mitä tarjotaan, herkkua ovat tällä hetkellä etanat ja simpukat.



Kasvatusmenetelmämme ovat kylläkin kaukana ranskalaisista menetelmistä, meillä lapsi saa nukkua vanhempien vieressä (on selvästi vaikuttanut lapsen turvallisuudentunteeseen positiivisesti), fyysistä rangaistusta emme hyväksy, rajat toki asetamme, mutta muistamme jatkuvasti myös kehua ja kannustaa.



Mielestäni lapsilähtöinen kasvatus on lapselle parempi, mutta toki rajat täytyy osata asettaa. Ja paras kasvatusmetodi on oma esimerkki, miten toisiin ihmisiin suhtaudutaan ja miten maailmassa ollaan niin , ettei toisia loukata.

oon asunut nuorempana kahdessa ranskalaisperheessä, toisessa kielikurssilla ja toisessa aupairina. Opiskeluajoilta on jäänyt ystäviä, jotka ovat nykyisin perheellisiä kuten minäkin.

Lisäksi tunnen Helsingissä asuvia ranskalaisia.

Kaikki noi väitteet väkivaltaisuudesta tms lapsia kohtaan on ihan täyttä puppua.

Olet asunut peräti kahdessa ranskalaisperheessä. No sittenhän asian täytyy olla näin kuin esität.

Itse tunnen muutaman suomalaisen absolutistin eikä lähipiirissänikään juuri käytetä alkoholia = väitteet suomalaisten runsaasta juomisesta ovat täyttä puppua?

mutta heikko argumentointisi pistää niin pahasti silmään, että huutelen välistä:

Mun laskuopilla tää kyllä tuntee useamman kuin 2 ranskalaisperhettä: on asunu kahdessa ja sen lisäksi on perheellisiä opiskelukavereita (monikossa). Aika hyvä otos noin niinku tavissuomalaiseksi ranskalaisista kuitenkin, uskottava.

oon asunut nuorempana kahdessa ranskalaisperheessä, toisessa kielikurssilla ja toisessa aupairina. Opiskeluajoilta on jäänyt ystäviä, jotka ovat nykyisin perheellisiä kuten minäkin.

Lisäksi tunnen Helsingissä asuvia ranskalaisia.

Kaikki noi väitteet väkivaltaisuudesta tms lapsia kohtaan on ihan täyttä puppua.

Olet asunut peräti kahdessa ranskalaisperheessä. No sittenhän asian täytyy olla näin kuin esität.

Itse tunnen muutaman suomalaisen absolutistin eikä lähipiirissänikään juuri käytetä alkoholia = väitteet suomalaisten runsaasta juomisesta ovat täyttä puppua?

eli vaikka sinne eskariin mennään 2v iässä ja vaikka koulu alkaa jo 5v iässä, ei siellä jostain syystä opita välttämättä edes lukemaan.



Lapset muuten eivät ole hoidossa isovanhemmilla, koska nämäkin haluavat omaa aikaa. Siellä on paljon lastenhoitajia, au paireja jne. huolehtimassa lapsista, jotka eivät oikeasti ole niin hyvinkasvatettuja kuin väitetään. Kiusaaminen on hyvin yleistä, samoin väkivalta koulussa.



Kaikki tuntemani ranskalaiset miehet ovat kohteliaita, mutta äärettömän tunteettomia.

niin kuin ei suomalaisetkaan.



No, meillä ei oo kasvatettu ranskalaisittain, tarkoittipa se mitä tahansa. Eivät muksut oppineet nukkumaan öitään kunnolla ennen kuin puoltoista vuotiaina. Kotona ovat vieläkin, vaikka ovat jo 3,5 v ja 5 v. Ruoista nirsoillaan, aina ei uskota puhetta. Jos meillä on vieraita, niin kersat ryhtyy esiintymään. Päin peetä on mennyt, myönnetään. Kovasti oon koettanut olla ajan hermolla ja lukea keltikankaani, vaan ei noista nyt ranskalaisten veroisia oo tullut. Isovanhemmat kyllä hoitaa paljon lapsia, mutta sitten ne lellii niitä ja syöttää herkkuruokia, joten siitäkään ei oo kuin haittaa ollut. No, omaa aikaa on silloin saatu ... Voi itku kun tää artikkeli ois julkaistu jo kuusi vuotta sitten, niin ois ehitty sisäistää tää homma ja meidänkin mukelot ehkä kehtais viedä johonkin ranskaan vaikka, tai ees ihmisten ilmoille.

mutta heikko argumentointisi pistää niin pahasti silmään, että huutelen välistä:

Mun laskuopilla tää kyllä tuntee useamman kuin 2 ranskalaisperhettä: on asunu kahdessa ja sen lisäksi on perheellisiä opiskelukavereita (monikossa). Aika hyvä otos noin niinku tavissuomalaiseksi ranskalaisista kuitenkin, uskottava.

oon asunut nuorempana kahdessa ranskalaisperheessä, toisessa kielikurssilla ja toisessa aupairina. Opiskeluajoilta on jäänyt ystäviä, jotka ovat nykyisin perheellisiä kuten minäkin.

Lisäksi tunnen Helsingissä asuvia ranskalaisia.

Kaikki noi väitteet väkivaltaisuudesta tms lapsia kohtaan on ihan täyttä puppua.

Olet asunut peräti kahdessa ranskalaisperheessä. No sittenhän asian täytyy olla näin kuin esität.

Itse tunnen muutaman suomalaisen absolutistin eikä lähipiirissänikään juuri käytetä alkoholia = väitteet suomalaisten runsaasta juomisesta ovat täyttä puppua?

Oli tuttuina miten suuri määrä ranskalaisia tahansa suomalaisittain, ei tuo kerro vielä mitään ranskalaisten väkivallasta kokonaisuudessaan. Sen sijaan tuo yllä linkattu tutkimus kertoo.

että sillä on tilastollista merkittävyyttä?

Jos ranskalaisia on noin 50 miljoonaa, ja puolet miehiä, eli noin 25 miljoonaa (give or take a few), niin monta niistä SINÄ tunnet?

Kaikki tuntemani ranskalaiset miehet ovat kohteliaita, mutta äärettömän tunteettomia.

mutta täällä pitkän kotihoidon ja lapsentahtisuuden maassa on korkeat itsemurhaluvut ja pahoinvoivat lapset. Ehkä se, että lapsen ei anneta muuttua perheen pikku keisariksi, on ihan hyvä asia. Opettaa lapselle vähän suhteellisuuden tajua, ettei tarvitse jojoon vetää itseään heti, kun ei pääsekään ekalla yrittämällä oikikseen.

oon asunut nuorempana kahdessa ranskalaisperheessä, toisessa kielikurssilla ja toisessa aupairina. Opiskeluajoilta on jäänyt ystäviä, jotka ovat nykyisin perheellisiä kuten minäkin.

Lisäksi tunnen Helsingissä asuvia ranskalaisia.

Kaikki noi väitteet väkivaltaisuudesta tms lapsia kohtaan on ihan täyttä puppua. Lapsilta vaaditaan jämäkästi asiallista käytöstä, siinä se. Ranskalaiset arvostaa perhe-elämää mutta lapset ei oo kuninkaita vaan lapsia. Ja aikuisilla on oikeus nauttia aikuisten asioista. Ei sen kummempaa.

minäkin olin ranskassa au pairina, eikä siellä nyt ihan noin toimittu. äiti tosin meni töihin 2kk synnytyksen jälkeen, mutta sekin siksi, että muuten olisi menettänyt johtajan paikkansa. äitiyslomaa ei siis siellä arvosteta.

mutta itse olen mennyt aika paljon jutussa mainituin tavoin. Maalaisjärkeä ja tervettä itsekkyyttä, näin olen linjani nimennyt. Hyväuninen lapsi, joka on puolivuotiaasta nukkunut yönsä läpi. Äiti, jolla on aina ollut omakin elämä. Ei ruumillista kuritusta. Ei keskipisteenä olemista. Ei liian aikaisin tarhaan (vähän yli 2-vuotiaana), yöhoidossa tarpeen mukaan.



Tuloksena tasapainoinen lapsi ja iloinen äiti, joka ei koskaan ole sitä mieltä, että lapsiperhe-elämä olisi jotenkin raskasta...

Tämä on minunkin kokemukseni ranskalaisesta (ja espanjalaisesta) lapsenkasvatuksesta: _vaaditaan jämäkästi asiallista käytöstä_ ja _aikuisilla on oikeus nauttia aikuisten asioista_. Näillä eväillä näyttää tulevan tosi hyviä tuloksia.

Sarkozy on sanonut että Pariisin lähiöt pitäisi puhdistaa painepesulaitteella nuorista. Kasvatus täysin epäonnistunut

mutta täällä pitkän kotihoidon ja lapsentahtisuuden maassa on korkeat itsemurhaluvut ja pahoinvoivat lapset. .

Ruotsissa on paremmin voivat lapset kuin Ranskassa vaikka siellä mennään täysin lapsen ehdoilla. Ei siis selitä pahoinvointia tuo.

Ei kannattaisi leikkiä asiantuntijaa jos ei ole

Tämä on minunkin kokemukseni ranskalaisesta (ja espanjalaisesta) lapsenkasvatuksesta: _vaaditaan jämäkästi asiallista käytöstä_ ja _aikuisilla on oikeus nauttia aikuisten asioista_. Näillä eväillä näyttää tulevan tosi hyviä tuloksia.

Sarkozy on sanonut että Pariisin lähiöt pitäisi puhdistaa painepesulaitteella nuorista. Kasvatus täysin epäonnistunut

Äiti ryntää kaupasta kadulle lapsensa kanssa ja läpsii/antaa luunappeja ilmeisesti huonosti käyttäytyneelle lapselleen monta kertaa peräkkäin.

Samanlaista julkista läpsimistä ja lapsen nolaamista itsekin olen usien Pariisissa asuessani tavannut. Nopeastihan nuo lapset nöyrtyy olemaan ihmisiksi julkisesti, kun korvatillikka tulee pikku rikkeestäkin.