Mies saamassa isohkon perinnön, miten minun eli avovaimon käy?

niin älä sure. Säästä itsellesi säästyvä raha pankkiin taikka käytä muuten. Helpompihan se on hädän tullen lähteä oma pankkikirja taskussa kuin ruveta realisoimaan yhteisä omaisuuttaa.



By the way, minäkin olen avoliitossa, ja saanut useaman perinnön. Sujuvasti on perintö siirtynyt avopuolison nimiin ilman sen kummempaa: rakensimme talon ja merkitsimme sen puoliksi molempien nimiin - ja minä maksoin suurimman osan. Tätä ei saa jälkikteen edes oikaistua maksamatta varaisiirtoveroa - avopuolisoni sen sijaan ei ole tarvinnut maksaa lahjaveroa!



Ja tämähän oli kaikki ok siihen sti, kunnes puoliso rupesi määräämään minun omaisuuden hoidosta - eli saanko myydä vaikka veneeni.

kaisu on tehty minun aloitteestani. Olen sitä mieltä että se mikä on ollut ennen puolisoa on omaa myös myöhemmin, mutta nyt kun yhteistä elämää eletään ja yhteisiä lapsia kasvatetaan, niin kaikki tästä ETEENPÄIN on yhteistä.

T. nro 6, jonka tarkoitus ei ollut viedä huomiota ap:lta :D

T. sekoileva kuutonen..

ja ostettaisiin yhteinen yhteisiin nimiin.. mutta mies ei myy sukutilaansa ja sen ymmärrän..



T.6

Tämä yksi nro. 6! Jos sinun ja miehesi rahat kuluvat kuitenkin elämiseenne, on selvää, että molempia tarvitaan rahoittamaan elämää - myös asuntoa. Miehesi vaurastuu koko ajan, kun on saanut vain maksunaisen lisää talouteen - sinä häviät koko ajan hänen hyväkseen.



Mitä sillä on väliä, että joutuisit itse maksamaan vuokraa, mikä se sellainen argumentti on, tehän olette pariskunta? Jos ette ole yhdessä, ei tartte enää tehdä talousvertailuja. Voithan vaikka löytää uuden rakkaan, joka antaa sinun ostaa osuuden talostaan tms.



Minä en tollaiseen suostuisi ikinä. Tämän rahapuolen merkitys on myös henkinen, mitä sekin kertoo suhteistanne...miehet tahtoo takaportin lisäksi pitää rahahanat täysillä omaan pussiin. Hyi!



ap:lle: sinulla ei tule ikinä olemaan mitään oikeutta avomiehesi rahoihin. Ei, vaikka menisitte naimisiin. Sillä eron tullessa kumpikin saa pitää ennen avioliittoa hankitun omaisuuden. Toki voisit periä hänet aikanaan, mikäli avioehtoa ei ole.

Siis osta puolet, ihan käypään hintaan. Näin saat maksaa omaa osuuttasi ja kerrytät omaisuuttasi. Mies sitten maksakoon oman lainansa pois ja vaikka sijoittaa loput mihin lystää...



Lopputulos: Sinulla on 1/2 talosta nimissäsi, maksat sen ihan oikeasti etkä saa lahjana ja mies saa käyvän hinnan ja voi sijoittaa rahansa miten lystää.

että molemmilta joka sentti menee elämiseen ja asumiseen ja vaan miehen omaisuus karttuu.. yksi vaihtoehto kai olisi että avioehdossa talo jätettäisiin sen ulkopuolle ja vain pelloista ja muista tehtäisiin avioehto.. tällöinhän puolet talosta on minun eron tullessa vaikka omaisuushan ei minulla mitenkään paperilla näy..



MIksi muuten aina sanotaan että naimisissa ollessa (ilman avioehtoa) kaikki on yhteistä?? Minun käsittääkseni minä en sen kummemmin omista mitään vaikka naimisissa oltaisiinkin, ei näy verolipussa omaisuutta eikä tule kiinteistöveroa minun nimelleni..



Tuota olen minäkin ehdottanut että myisi reilusti puolet mulle ja ottaisin oman lainan, mutta kun ei meinaa suostua.. kai se johtuu siitä että entisestä akasta/elämästä on jäänyt traumoja..



T. 6

ja aina määräajoin uusi velkakirja niistä osuuksista, mitkä maksat tulevaisuudessa. Eli jos olet esim. tähän asti maksanut talolainoja 5000 euroa, niin kirjoitatte velkakirjan, jossa miehesi kertoo olevansa sinulle velkaa 5000 euroa ja että velasta ei peritä korkoa. Tästä ei ole teille minkäänlaisia kustannuksia eikä tule myöskään ylimääräistä paperityötä (tosin veroilmoitukseen miehesi pitää merkitä ko. velka ja sinun saatava, mutta se on vain yksi merkintä ettekä joudu maksamaan lisää veroja sen takia). Näin kuitenkin turvaat sen, että jos teille jossain vaiheessa tulee ero, voit pyytää mieheltäsi takaisin maksamasi lainaosuuden.



Miehesi edun mukaista on varmaan vielä merkitä velkakirjaan, että velka on syntynyt niin, että sinä olet maksanut lainan lyhennyksiä. Tämä turvaa sen, että et voi mahdollisen eron sattuessa ruveta perimään rahoja kahteen kertaan - toisaalta velkakirjan ja toisaalta velan lyhennyksistä syntyneiden pankkitositteiden perusteella.



Velkakirja on kuitenkin sinun kannaltasi parempi kuin pelkät pankkikuitit lainan lyhennyksistä.

Jatkossa, kun maksat osan lainasta, laitat maksun viestikenttään 1/3 xkuun lainanlyhennyksestä. Jos ero tulee joskus, voidaan sinun katsoa omistavan tietty osa talosta/autosta.



Miettikääpä tilannetta jossa mies on maksanut yksin talolainan ja avokki/aviopuoliso on ollut suurperheen kotiäitinä. Erotilanteessa naisen kotona tekemä työ voidaan laskea osaksi perheen kk-kuluja, siis esim.talolaina jne. Kuulostaa kummalta, mutta tästä on olemassa ennakkotapauksia. Samaan tapaan arvioidaan tilanne, jossa nainen omistaa talon, jonka mies on rempannut (lasketaan kulut, jotka olisivat syntyneet ammattilaisen palkkaamisesta).



Kuulostaa kyyniseltä, mutta aina kannattaa " pelata" varmanpäälle, vaikka miten luottaisi toiseen. Oma nimi kannattaa laitatuttaa huonekaluostoksista lähtien kaikkeen mihin on itse osallistunut. Tilanne, jossa nainen maksaa laskut ja mies ostaa materian, johtaa siihen, että mies saa lopulta sen omissa nimissään olevan materian.

Jos ei rahat riitä, niin haluatte vain sen osan, minkä maksatte. Esim. 1/3 teille ja 2/3 miehelle.



Kannattaisi keskustella lakimiehen kanssa. Voisiko tehdä kirjallisen sopimuksen, jossa todettaisiin, että vaimo on maksanut x% talon lainoista, vaikka ei papereiden mukaan omista mitään. Jos haluat nimesi talon papereihin joudutte todellakin maksamaan varainsiirtoveron. Se raha kannattaisi mieluummin käyttää hääjärjestelyihin, koska ilman avioehtoa puolet talosta siirtyisi sinulle. tai avioehdon kanssa voisitte sopia, mikä osa on sinun.



Niin ja tehkää ihmeessä se testamentti edes. Onko teillä yhteisiä lapsia? Jos ei ole, niin lennät talosta kuin leppäkeihäs, jos ero tulee. ja talo ja kaikki miehen omaisuus siirtyy hänen vanhemmilleen.



Miettisin myös vakavasti miehen asennetta, että hän ei mene naimisiin... Kuinka sitoutunut hän on? Pahimmassa tapauksessa, jos miehellesi sattuu jotain esim. sairaala hommia, niin sitä et pääse häntä katsomaan, koska et ole omainen! Eli muista pitää hyvät välit miehen vanhempiin!

Avopuolisoa ei rinnasteteta avoipuolisoon, vaikka eläisitte koko elämänne yhdessä. Keskinäisellä testamentillakin joudut maksamaan 3x perintöverot samalla tavalla kuin joku ulkopuolinen joka olisi perijänä! Toivottavasti jossain vaiheessa tilanne korjaantuu ja lainsäädäntöön tulee muutoksia. Avopuolison oikeutena on saada pesästä vain ns.avustusta eli jotain käyttötavaraa tms.

koska minun mieheni kyllä on menossa naimisiin, mutta avioehdon kera.. (tästä tosin vielä neuvotellaan).. minä olen onneksi niin sisukas akka että jotenkin aion selustani turvata ja virallisen osuuden taloon saada tai sitten tulee ero..



Ei ole yhteisiä lapsia, mutta eipä olla seurusteltukaan kuin vasta vajaa kaksi vuotta.. Vielä en siis ole suuria summia menettänyt rahallisesti, mutta ajattelenkin nyt tulevaa.. jos tässä vuosikymmeniä yhdessä eletään ja puoliksi " elämä" maksetaan..



Kiitos kaikille neuvoista.. tässä on hyvää dokumenttia miehellekin näytettäväksi kun asioista keskustellaan :)



T. 6

Vierailija:

Siihen eritellään mitä kukin saa jos jotain sattuu.

Avopuolisoilla ei ole mitään oikeutta toistensa omaisuuksiin.

Avioero- ja kuolemantapaustilanteissa sitten jaetaan...

olen hyvin, hyvin pahoillani ap:n ja muiden puolesta, jotka ovat valinneet noin epäreilun ja epäluotettavan miehen.



Ja samalla myös vähän ihmettelen, miten on tullut sitoutuneeksi niin epäreiluun tyyppiin. Kun ei varmasti olisi ollut mikään pakko. Itsekunnioitusta naiset!

ulosottovelkoja ja ei voi omistaa mitään ainakaan vielä pitkään aikaan. Kaikki on minun nimissä ja kaikki saan myös pitää jos ero tulee. Ei olla naimisissa enkä meniskään velkaisen kanssa.

Miksi hemmetissä naisille pitäisi tuoda talot ja autot lahjaksi ja sitten vielä eron tulessa ne pitäisi jäädä naiselle ja mies tietysti tyhjätaskuna muuttaa kaupungin vuokrayksiöön?



Menkää töihin ja ottakaa omaa lainaa, niinhän miehetkin tekee!

koska meillä asiat ovat vasta mietinnän alla että miten olisi järkevintä tehdä että molemmilla olisi selusta turvattu jotenkin.. Mies kyllä ymmärtää että minunkin on saatava osani..



Miestäni ymmärrän siinä mielessä että pelkää että vien kaikesta puolet, talosta, perinnöksi saamista maista ja metsistä jne..



Pitäisi olla joku ratkaisu että saataisiin talo molempien omaisuudeksi, mutta nuo maat olkoon miehen, ne ei liity minuun mitenkään, enkä niistä osuutta haluakaan..



T.6

Ja mielelläni ottaisin lainaa että voin puolet talosta mieheltä ostaa.. kysymys kuuluukin suostuuko se myymään..



T.6

Ja mielelläni ottaisin lainaa että voin puolet talosta mieheltä ostaa.. kysymys kuuluukin suostuuko se myymään..



T.6