Tekisitkö vauvan, jos ikäeroksi tulisi 8 ja 5 vuotta?

Muut tulee olemaan 11v, 6v ja 4v. Poika, tyttö, tyttö meillä, haluisin niin pinen pojan :)



Musta ei kuulosta yhtään pöllömmältä tiedän suunnitelma.

On nimittäin paljon todennäköisempää, että tulee taas poika.

Ei toi ikäero mitään, mutta en tekisi kolmatta lasta, koska en halua. 2 riittää, ikäerolla ei väliä.

Isot isoveljet on ihania.

Tuohan on aivan ihana ikäero! Isot hoitavat ja leikittävät pientä eikä mustasukkaisuuttakaan enää ole.

t. kahden +/-10 vuotta vanhemman isoveljen palvottu ja hemmoteltu ;) pikkusisko

mutta entäs sitten kun lapset ovat esim 14, 11 ja 6 v... aika erilaiset tarpeet heillä. Toisaalta, 14- ja 11-vuotiailla olisi jo omat menonsa ja 6-vuotias vielä illat kotona tai siis äidin ja isän kanssa. Mutta sitten teinivuosina kun vanhin vaikka 16 ja nuorempikin 13-vuotias, ja kotona 8-vuotias pikkuinen. Ja sekin, että entäs jos tulisi vaikka sairas lapsi? Tällaisia pohdintoja mielessä... kiva kuitenkin kun teillä on myös positiivisia kokemuksia isommasta ikäerosta. t. ap

mutta ei se 8-v ole enää niin pikkuinen :)



Ja jos vaikka ajattelet, että haluaisit käydä jumpalla niin 6-v pärjäis mainiosti reilun tunnin 14-v kanssa kotona. Tai kaupassa käynnin ajaksi helppo jättää niin ei tarvi aina ottaa lasta mukaan.



Kiva ikäero :)

tytöt ovat nyt 12 ja 13,

pojat 2 ja 3.

Parast'aikaa leikkivät ja villiivät nelistään :-D

Sukupuoliahan ei tietenkään itse päätetty, mutta kivasti näin meni.

vauva on kaikkien lellikki, mutta 10v ja 7veekin osaa jo ihan oikeasti auttaa. 5v näyttää ajoittain kaipaavansa kovasti omaa lellikin rooliaan, mutta aloitti isän kanssa juuri yhteisen harrastuksen ja saa kyllä vielä syliäkin aina, kun tarvitsee tai kun minä tarvitsen ;)



Yhtään enempää ei lapsia tule ja tämäkin oli niin pitkän harkinnan takana, mutta nyt olen onnellinen, että saimme vielä yhden. Ja paljon helpompaa on nyt kuin esim. 5 vuotta sitten! Yöheräily on väsyttävämpää, mutta aikansahan tätäkin vain kestää.

Meillä oli näin, Ikäerot ovat: ensimmäisen ja toisen välissä on 2 vuotta. Sitten väli on 5 vuotta, sitten olikin 7 vuotta, kunnes syntyi vielä nuorin, neljäs siis.

isommat olivat 7 ja 5 vauvan syntyessä. Hyvin on mennyt, pikkusisarus on molempien silmäterä! Kyllä kaduttaisi, jos olisi tämä viimeinen jäänyt tekemättä :)

Yksi lapsi - yksi sukupolvi. Ja maailma kiittää!

..mä en kestä..kun tekee vauvaa mieli...mutta jos ostaisin koiran... kun niin tekee mieli..huaah!!

ja kolmosen ja nelosen välillä 8v ja hyvin menee.

keksi tästä mitään negatiivista. Isommista (tai ainakin tytöstä) on apua ja pikkuinen on kaikkien lemmikki :-) Hyvin olen saanut keskittyä vauvan hoitoon kun isot on jo itsenäisiä.

Ikäerot tulevat olemaan samaa luokkaa.



Tässä onkin viime vuodet päässyt aika helpolla, mutta nyt näköjään taas sama rumba edessä :)

Onko nyt missään mitään järkeä. Oliko noiden isojen pienessä ikäerossa järkeä ja onko liian isossa ikäerossa järkeä jne.



Jos haluat vauvan niin teet vauvan :)



Minulla on omaan pikkuveljeen 11 vuotta ikäeroa ja ollaan kyllä ihan läheiset silti. Ja hänellä on tosi hyvät välit minun lapsiin, ottaa kesällä useaksi päiväksi kyläileen, että saavat tyttökaverin kanssa kulkea kaikissa "lasten hommissa" joihin eivät kahdestaan viittis mennä :D Ja joita minä en niin välitä kauheasti kiertää...



Eli isot ikäerot voivat kantaa pitkällekin hyvää :)

mutta ihmiset tekevät erilaisia ratkaisuja.



Sain kolme lasta, kun olin 30-33 vuotias. Vauva-aika oli ja meni meidän perheessä, en olisi ollut valmis aloittamaan enää alusta.



Mieskin steriloitiin, eikä todellakaan olla kaduttu. Nyt kaikki lapset jo alakouluikäisiä.

-3-